Kirjonta
Wikipedia
Kirjonta on monien kansojen piirissä perinteisesti harrastettu käsityö, jossa kangas tai muu materiaali on koristeltu erilaisin sen päälle langoilla muodostetuin kuvioin. Langan lisäksi kirjontatyöhön voidaan liittää esimerkiksi helmiä ja paljetteja. Kirjontaan on monenlaisia menetelmiä, ja siinä käytetään useita erilaisia pistoja. Yksinkertaisimpia ja laajimmille levinneitä ovat ristipistotyöt, joihin myydään valmiita tarvikepaketteja. Kirjontaa voidaan tehdä myös ompelukoneella.
Suomessa erityisesti karjalan murrealueella on harrastettu taidokasta kirjontaa. Karjalaisten käsitöistä kuuluisimpia olivat taidokkaasti kirjotut käspaikat, pyyhkeet. Karjalaisissa kansallispuvuissa on usein käytetty taidokasta kirjontaa. Kuuluisin, arvokkain ja työläin niistä on Tuuterin puku.
Myös saamelaisten kansallispuvut on taidokkaasti kirjottu.
[muokkaa] Historia
Kirjonnan alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, ja kirjontaa lienee esiintynytkin laajalti eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Esimerkkejä kirjonnan harrastamisesta löytyy muun muassa antiikin Egyptistä, rautakauden Pohjois-Euroopasta ja Song-dynastian ajan Kiinasta. Kirjotut vaatteet ja muut tekstiilit ovat olleet korkean statuksen merkkejä eri kulttuureissa, kuten antiikin Persiassa, Intiassa, Bysantissa ja barokkiaikakauden Euroopassa. Keskiajalla kirjonnalla koristettiin paljon kirkkotekstiilejä, mutta myös vaatteita ja kenkiä, joissa saatettiin käyttää vaakunoiden värejä ja malleja. Kirjontaa harjoitettiin esimerkiksi luostareissa. Suomeen rannikkoseudulle kirjontatekniikat ovat saapuneet todennäköisesti Ruotsista, ja Itä-Suomen kirjonta on ottanut vaikutteita Venäjältä.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Käspaikka: Kirjonta
