Kirjokehrääjä

Wikipedia
Ohjattu sivulta Kirjokehrääjät
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirjokehrääjä
Kirjokehrääjänaaras
Kirjokehrääjänaaras
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Kehrääjämäiset Bombycoidea
Heimo: Kirjokehrääjät Endromidae
Meyrick, 1895
Suku: Endromis
Laji: versicolora
Kaksiosainen nimi
Endromis versicolora
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Commons-logo.svg Kirjokehrääjä Commonsissa

Kirjokehrääjä (Endromis versicolora) on keskikokoinen perhoslaji ja kirjokehrääjien heimon (Endromidae) ainoa laji. Se lukeutuu kevään ensimmäisiin perhosiin.[1]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjokehrääjä on kookas perhonen, jonka siipiväli on 56–85 mm ja naaraat ovat huomattavasti koiraita kookkaampia. Aikuiset yksilöt ovat yleisväritykseltään ruskeankirjavia, ja niiden ruumis on harmahtavan (naaras) tai oranssinsävyisen (koiras) karvan peitossa. Etusiivet ovat ruskean ja valkoisen kirjomat, takasiivet naarailla vaaleat ja koirailla voimakkaan ruskeanoranssit.[2][3]

Toukka on vihreä, mustapilkkuinen ja valkeiden vinoviivojen kuvioima. Ennen koteloitumista toukka muuttuu punertavaksi.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjokehrääjä esiintyy lähes koko Euroopassa ja levinneisyysalue jatkuu pitkälle Itä-Aasiaan[4]. Lisäksi laji on levinnyt ihmisen toimesta pienelle alueelle Argentiinaan[5]. Suomessa lajia tavataan Keski-Lappiin asti. Kirjokehrääjän esiintymisessä esiintyy jaksollisuutta siten, että Keski- ja Itä-Suomessa perhonen on yleinen parittomina vuosina kun pohjoisempana kanta on runsain parillisina vuosina. Lajin lentoaika Suomessa alkaa huhtikuun loppupuolelta ja jatkuu toukokuun loppuun.[6] Etelämpänä Euroopassa lentoaika on varhaisempi.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjokehrääjäkoiras

Kirjokehrääjä elää koivua kasvavissa ympäristöissä. Koirasperhoset lentävät heittelehtivästi sekä yöllä että päivällä etsimässä naaraita, jotka ne paikkallistavat naarasperhosen erittämien feromonien avulla. Naaraat lepäävät päivisin ja lähtevät lentoon vasta yöllä.[7] Kirjokehrääjät saattavat lentää kirkkaiden valojen luokse, mutta naaraita on valolle tulevista yksilöistä vain 2–5 %.[5]

Naaras munii noin 250 munaa puiden rungoille muutaman metrin korkeudelle ja kuolee heti saatuaan munimisen päätökseen. Toukat kuoriutuvat säästä riippuen 14–35 vuorokauden kuluttua ja elävät aluksi ryhmissä. Ryhmään kuuluvien toukkien päivärytmi ja liikkuminen on sykronista. Likimain toukkavaiheen puolivälistä lähtien toukat elävät yksin ja ovat täysikasvuisia elokuun alkupuolella. Toukka koteloituu maanpinnalle tai heti pinnan alle kovan, ruskean kotelokopan sisään. Laji talvehtii kotelona ja kotelovaihe voi kestää useamman vuoden. Muutamaa päivää ennen aikuisen perhosen kuoriutumista kotelo tunkeutuu ulos kotelokopasta.[5]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka syö koivujen (Betula) lehtiä, mutta myös lepät (Alnus) ja lehmukset (Tilia) kelpaavat. Aikuinen yksilö ei syö mitään ja sen imukärsäkin on surkastunut.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]