Kipsilevy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kipsilevytettyä seinää kitattuna.

Kipsilevy eli kartonkikipsilevy on kipsistä valmistettu rakennuslevy, jonka pinnoissa on kartonkipaperi sidospintana. Kipsilevyä käytetään yleisrakennuslevynä eri rakennusosissa: muun muassa lattioissa, seinissä ja katoissa, niin kuivissa kuin kosteissakin tiloissa. Märkätiloissa voidaan vedeneristekerroksen alla käyttää erityistä märkätilakipsilevyä, jonka kosteudenkestävyys on tavanomaista parempi.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kipsilevyn hyviä puolia ovat helposti aikaan saatava saumaton pinta, sekä työstämisen helppous. Kostuessaan levy pehmenee, joten se ei saa kastua varastoinnin tai asentamisen aikana. Toisaalta tarkoituksella kostutettua kipsilevyä voidaan taivuttaa kaarevien muotojen aikaan saamiseksi.

Normaali kipsilevy painaa noin 9 kg/m2 ja erikoiskova noin 12 kg/m2.

Levytyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Normaali kipsilevy, paksuus 13 mm. Yleisrakennuslevy, käyttökohteita esimerkiksi seinät, alakatot ja lattiat.
  • Erikoiskova kipsilevy, paksuus 13 mm. Yleisrakennuslevy, käyttökohteita esimerkiksi seinät, märkätilat, myös alakatot (usein pintalevynä kaksinkertaisessa levytyksessä). Tavanomaista kipsilevyä iskunkestävämpi ja jäykempi.
  • Saneerauskipsilevy, paksuus 6 mm. Ohut vanhan rakenteen päälle kiinnitettävä levy esimerkiksi useita kertoja tapetoidun tai vaurioituneen seinän uudelleenpinnoittamiseen.
  • Lattiakipsilevy, paksuus 15 mm. Normaalilevyä paksumpi lattialevy kaksi- tai kolmikerroksisiin lattialevytyksiin.
  • Akustiikkakipsilevy, paksuus 13 mm. Käytetään katoissa normaalilevyjen tapaan, tai erillisissä alaslasketuissa katoissa. Levy on rei'itetty, mikä parantaa syntyvän tilan akustiikkaa vaientamalla jälkikaikua. Levyn taustalla voi myös olla akustiikkahuopa. Rei'itysmuotoja ja -kuviota on useita erilaisia.
  • Palonsuojalevy, paksuus 15 mm. Materiaaliltaan tavanomaista tiiviimpi levy palonsuojauksiin.
  • Märkätilakipsilevy, paksuus 13 mm, silikonilla kyllästettyä kosteusrasituksen paremmin kestävää levyä. Vaatii erillisen vesieristyskerroksen. Lujuusominaisuudet kuten erikoiskovalla kipsilevyllä.
  • Tuulensuojakipsilevy, paksuus 9 mm. Ulkoseinärakenteen tuulensuoja ulkovaipan pinnassa. Ei saumata.

Palonsuojausominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kipsilevy on erinomainen yleisrakennuslevy hyvän palonkestonsa ansiosta. Palotilanteessa levyn kuumentuessa materiaalin kemiallisesti sitoma kidevesi vapautuu ja höyrystyy, mikä sitoo lämpöenergiaa. Tarvittaessa voidaan käyttää useampikerroksisia levytyksiä. Kipsilevyvalmistajat ovat tyyppihyväksyttäneet lukuisia valmiita rakennetyyppejä eri palonkestovaatimuksille.

Ääneneristysominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saumattomana ja suhteellisen raskaana materiaalina kipsilevy on erinomainen erilaisiin ääneneristysrakenteisiin. Myös sauma ympäröiviin rakenneosiin saadaan tiiviiksi erilaisilla saumausmassoilla. Kipsilevyvalmistajat ovat tyyppihyväksyttäneet lukuisia valmiita rakennetyyppejä eri ääneneristysvaatimuksille. Levystä on saatavissa myös rei'itettyjä akustointilevyjä, jotka vähentävät tilan jälkikaiunta-aikaa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levyt valmistetaan joko luonnonkipsistä tai voimalaitoskaasujen puhdistuksessa syntyvästä kemiallisesti puhtaasta sivuainekipsistä. Pieneltä osin käytetään myös kierrätettyä kipsiä, lähinnä valmistusprosessin hukkaa.

Valmistus aloitetaan jauhamalla raaka-aine tasalaatuiseksi ja kuivaamalla se. Seuraavaksi kipsi kalsinoidaan, jolloin suurin osa kidevedestä poistuu, ja tulokseksi saadaan stukkokipsiä. Stukkokipsijauhe puhdistetaan sähköisesti ja siihen lisätään lisäaineita ja vettä. Aikaan saatu massa pursotetaan kahden kartonkipaperin väliin ja puristetaan määräpaksuuteen. Kovettumisen jälkeen levyt katkotaan ja kuivataan. Lopuksi kuivatut levyt katkaistaan määrämittaisiksi.

Asennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runkorakenteet voivat olla puuta tai metallia, esimerkiksi väliseinärakenteissa kertopuu- tai teräsohutlevytolppia. Levyihin tulevat kannatukset, muun muassa vesikalusteet on huomioitava ennalta, ja käytettävä joko taustavahviketta, esimerkiksi vanerilevyä, tai tiheämpää runkojakoa.

Kipsilevyt kiinnitetään rakenteen runkoon yleensä ruuvaamalla. Kuivissa sisärakenteissa käytetään mustaa kipsilevyruuvia, ulko- ja märkätiloissa ruostumattomia ruuveja. Erikoiskovan kipsilevyn kiinnittämiseen käytetään erityistä vastakierteellä varustettua EK-kipsilevyruuvia.

Reunamuodot ja saumaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levyt saumataan toisiinsa saumattomasti käyttämällä sauman kohdalla muutaman millin tasoitekerrosta ja kartonkisaumanauhaa. Lopuksi sauma hiotaan.

Levyn reunamuoto on joko tasareunainen tai reunaohennettu. Reunaohennettua levyä käytettäessä ei levyä tarvitse erikseen urittaa sauman tasoitemassaa varten.

Tasareunaiset, eli päätysaumat, tasoitetaan leveästi yli, jolla pyritään oikaisemaan saumaa siten, ettei sauma jää patille. Reunaohennetut saumat voidaan tasoittaa kapeammin. Ylitasoituksella, jossa seinät tasoitetaan kokonaan yli, päästään varmimmin hyvään lopputulokseen.[1]

Kiinnitykset ja ripustukset kipsilevyihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Normaalikipsilevyn sisämateriaali on haurasta. Kipsilevyissä on käytettävä erityisiä kipsilevykiinnikkeitä: kevytmetalliruuviholkkeja, erilaisia muovisia tai metallisia levyn taakse avautuvia ankkuriruuveja tai kumimuttereita. Raskaimmat kiinnitykset voidaan kiinnittää runkorakenteeseen levyn läpi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kipsilevyn saumaus estää hiushalkeamien muodostumisen pintaan Maalausinfo.fi. 8.9.2017. Viitattu 18.12.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kipsilevy.

Valmistajien linkkejä: