Kimalaiskolibri

Wikipedia

Kimalaiskolibri
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Kiitäjälinnut Apodiformes Heimo: Kolibrit Trochilidae Suku: Mellisuga Laji: helenae
Kaksiosainen nimi
Mellisuga helenae (Lembeye, 1850)
Katso myös
Kimalaiskolibri Wikispeciesissä   Kimalaiskolibri Commonsissa

Kimalaiskolibri (Mellisuga helenae, englanniksi bee hummingbird) on maailman pienin lintu. Se painaa noin 1,6 grammaa (vähemmän kuin sentin eurokolikko^[2]) ja on 5,7 cm pitkä. Nimensä kimalaiskolibri on saanut pienuutensa vuoksi, sillä kooltaan linnut sekoitetaan mehiläiseen tai kimalaisiin. Kimalaiskolibreja esiintyy mm. Kuubassa.

Kimalaiskolibrit pystyvät lentämään paikallaan, kuten muutkin kolibrit. Kimalaiskolibrit räpyttävät siipiään 80 kertaa sekunnissa, mutta kosiskelumenojen aikana ne voivat räpytellä siipiään jopa 200 kertaa sekunnissa. Tämän takia kolibria pidetään yhtenä nopeimmista eläimistä.

Kimalaiskolibrin muna painaa vain noin puoli grammaa. Niillä on myös kaikista linnuista vähiten höyheniä, ja niiden ruumiinlämpö on linnuista suurin, 40°C. Yöllä kimalaiskolibrien ruumiinlämpö laskee energian säästämiseksi 19°C.

Väritykseltään uroksilla on punertava kaula sekä sivuilla helmiäisvärinen kurkku ja sinertävä yläosalla. Alaosa on yleensä harmahtavan valkoinen. Naaraat ovat yleensä yläpuoleltaan sinertävän vihreitä ja alaosaltaan vaaleita tai harmahtavia.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 28.10.2008.
2. ↑ Eurosetelit ja -kolikot Euroopan keskuspankki. Viitattu 13.12.2007.

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Kimalaiskolibreilla on myös hyvin jäykät lihakset, sillä ne pystyy liikuttamaan siipiä erittäin nopeasti.