Kilpiruuniyökkönen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kilpiruuniyökkönen
Xestia c-nigrum01.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Maayökköset Noctuinae
Suku: Harmoyökköset Xestia
Laji: c-nigrum
Kaksiosainen nimi
Xestia c-nigrum
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Commons-logo.svg Kilpiruuniyökkönen Commonsissa

Kilpiruuniyökkönen (Xestia c-nigrum) on Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen loppukesän ja syksyn yöperhoslaji. Vanhemmassa kirjallisuudessa sitä kutsutaan kilpimaayökköseksi.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etusiipien pohjaväri on harmaanruskea, usein hiukan violettiin vivahtava, ja siipi on etureunastaan selvästi takareunaa tummempi. Siiven keskellä on suorakaiteen muotoinen mustanruskea kuvio, jonka vaaleanruskea ja siiven etureunaa kohti voimakkaasti levenevä rengastäplä tekee hieman c-kirjaimen muotoiseksi. Sisempi poikkiviiru erottuu yleensä vaaleampana, mutta ulompi poikkiviiru on hyvin himmeä. Siiven ulkoreunan aaltoviiru erottuu melko heikosti, mutta sen kohdalla siiven etureunassa on musta täplä. Siiven käski on hieman tummempi. Takasiivet ovat vaaleanharmaat, ulkoreunasta vähän tummemmat. Siipiväli on 34–40 mm.[1][2][3]

Melko samannäköinen laji on kolmioruuniyökkönen (Xestia triangulum).

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpiruuniyökkönen on lähes kosmopoliittinen laji, jota tavataan Euroopan lisäksi suuressa osassa Aasiaa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.[3] Suomessa kilpiruuniyökköstä on tavattu Etelä-Lapissa saakka. Perhoset lentävät kesäkuun loppupuolelta elokuun alkuun. Joskus lajilla on toinen sukupolvi elokuun lopulta lokakuun alkuun.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää monenlaisissa elinympäristöissä joka viihtyy niin kulttuuriympäristöissä kuin lehti- ja sekametsissä, kedoilla ja pensaikkoisilla niityillä. Perhonen lentää yöllä ja käy mielellään kukilla. Niitä lentää myös kirkkaiden valojen luokse sekä makealle syötille. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.[3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka syö monia ruohovartisia kasveja, erityisesti kuitenkin nokkosta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]