Kiintymyssuhdeteoria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Äiti ja lapsi.

Kiintymyssuhdeteoria (engl. Attachment theory) perustuu brittiläisen psykiatrin ja psykoanalyytikon John Bowlbyn ajatuksiin ja tutkimuksiin 1960- ja 1970-luvulta. Kiintymyssuhdeteoriassa on vaikutteita sekä psykoanalyysin periaatteista että eläinten käyttäytymistä tutkivasta etologiasta, eläinten leimautumiskäyttäytymisen alueelta. Näistä lähtökohdista Bowlby päätteli, että myös ihmislapsen varhaiskehitystä säätelee vahvasti turvallisuuden tarve ja pyrkimys pysytellä erityisesti vaarallisissa tilanteissa mahdollisimman lähellä hoivaavaa aikuista. Bowlbyn (1979) mukaan "kiintymyssuhdeteoria on yritys käsitteellistää ihmisen taipumusta muodostaa voimakkaita tunnesiteitä toisiin ihmisiin ja selittää niitä ahdistuksena, vihamielisyytenä, depressiona ja tunteiden eristämisenä ilmeneviä stressin muotoja, jotka aiheutuvat tahattomista erokokemuksista ja menetyksistä" (suom. Jari Sinkkonen)[1].

Kiintymyssuhdeteorian lähtökohta on luonnonvalinnan tuloksena ihmisessä ja ylipäätään kädellisissä kehittynyt kiintymyssysteemi, jonka tarkoitus on tarjota avuttomalle jälkeläiselle turvaa ympäristön vaaroja vastaan.[2]

Yksilö tavallaan kysyy kaiken aikaa: "Onko kiintymyshahmoni riittävän lähellä?" Tavallisesti lapsella on yksi ensisijainen kiintymyshahmo – yleensä äiti, kuitenkin kiintymyssuhdeteorian mukaan lapsen ensisijainen kiintymyshahmo voi olla muukin kuin äiti (kuten isä); tärkeintä on kiintymyksen rakentumiseen tähtäävän käyttäytymisen omaksuminen.[3] Lasten kiintymyssysteemin on todettu muodostuvan etenkin sillä perusteella, kuinka luotettavasti ja ennustettavasti äiti reagoi lapsen läheisyydentarpeeseen. Lapsi oppii luottamaan äidin rakkauteen ja samalla muodostuu perusturvallisuus, joka on varhaislapsuuden tärkein kehitystehtävä. Kiintymyssuhteen laatu vaikuttaa lapsen persoonalliseen kehitykseen.[2]

Kiintymyssuhdemalleja ovat luokiteltu seuraavasti:

  • turvallinen kiintymyssuhde
  • turvaton kiintymyssuhde
    • hajanainen kiintymyssuhde
    • ristiriitainen kiintymyssuhde
    • välttelevä kiintymyssuhde.

Yhdysvaltalainen lastenlääkäri William Sears on hahmotellut teorian pohjalta käytännöllisen vanhemmuuden tyylin, kiintymysvanhemmuuden.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bowlby, J. (1957). Lasten hoivan ja hellyyden tarve [Child care and the growth of love] [Maailman terveysjärjestön mietinnöstä Material care and mental health lyhentänyt Margery Fry] (L. Jokinen, Trans.). Porvoo: WSOY.
  • Männikkö, K. (1997). Kiintymystä lapsesta aikuiseksi [Attachment from childhood to adulthood / Bowlby, John; Ainsworth, Mary]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
  • Mäntymaa, M., & Tamminen, T. (1999). Varhainen vuorovaikutus ja lapsen psyykkinen kehitys. Duodecim, 115(22), 2447–2453.
  • Mäntymaa, M., Luoma, I., Puura, K., & Tamminen, T. (2003). Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim, 119(6), 459–465.
  • Pajulo, M. (2004). Vauvan tunnetila ja sen säätely: Äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa [katsaus]. Duodecim, 120, 2543–2548.
  • Silvén, M., & Vienola, M. (1995). Varhaisesta vuorovaikutuksesta kiintymyssuhteeseen. Psykologia, 30, 445–457.
  • Nauha, S., & Silvén, M. (2000). Puolisoiden varhaiset kiintymyssuhteet: viehättääkö samanlaisuus? Psykologia, 35(1), 71–81.
  • Sinkkonen, J. (2004). Kiintymyssuhdeteoria – tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin [Katsaus]. Duodecim, 120, 1866–1873.
  • Sinkkonen, J., & Kalland, M. (2001). Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen: Kiintymyssuhdeteoria - teoria yksilön kiin(nit)tymisestä tärkeisiin toisiin ihmisiin, kiintymyssuhteen katkoksista ja merkityksestä kehitykselle [Disturbances in Early Realtionships]. Helsinki: WSOY.
  • Tamminen, T. (2000). Sisäisen turvan syntyminen. Ryhmätyö, 29(3), 2–5.

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bowlby, J. (1960) Separation anxiety. International Journal of Child Psychoanalysis 4t: 89-113.
  • Bowlby, J. (1969). Disruption of affectional bonds and its effects on behavior. Canada’s Mental Health Supplement, 12(59).
  • Bowlby, J. (1974). Attachment – volume one of Attachment and Loss (3 ed.). London: Hogarth press.
  • Bowlby, J. (1973) Separation: Anxiety & Anger. Vol. 2 of Attachment and loss London: Hogarth Press; New York: Basic Books; Harmondsworth: Penguin (1975).
  • American Professional Society on the Abuse of Children (APSAC). (2006) Report of the APSAC Task Force on Attachment Therapy, Reactive Attachment Disorder, and Attachment Problems. Child Maltreatment. Feb;11(1):76-89.
  • Becker-Weidman, A., & Shell, D., (Eds.) (2005), Creating Capacity for Attachment Wood N Barnes, Oklahoma City, OK. ISBN 1-885473-72-9
  • Cassidy, J., & Shaver, P., (Eds.), Handbook of Attachment Theory Research and Practice, NY: Guilford Press. ISBN 1-57230-087-6
  • Clinton, D. N. (1986). A critical analysis of Bowlby's theory of attachment [Kohdehenkilö: Bowlby, John]. Stockholm: University of Stockholm.
  • Greenspan, S. (1993) Infancy and Early Childhood. Madison, CT: International Universities Press. ISBN 0-8236-2633-4.
  • Holmes, J. (1993) John Bowlby and Attachment Theory. Routledge; ISBN 0-415-07730-3
  • Mercer, J. (2006) Understanding Attachment: Parenting Child Care, and Emotional Development. Westport, CT: Praeger. ISBN 0-275-98217-3.
  • Robertson, James and Joyce (1989) "Separation and the Very Young" Free Association Books
  • Siegel, D. J. (1999). The Developing Mind: Toward a Neurobiology of Interpersonal Experience. New York: Guilford Press.
  • Siegel, D. J. (2001). Toward an interpersonal neurobiology of the developing mind: Attachment relationships, "mindsight" and neural integration. Infant Mental Health Journal, 22, 67–94.
  • Zeanah, C., (Ed.) (1993) Handbook of Infant Mental Health. Guilford Press, NY; ISBN 0-89862-996-9
  • Waters, E., Merrick, S., Treboux, D., Crowell, J., & Albersheim, L. (2000). Attachment security in infancy and early adulthood: A twenty-year longitudinal study. Child Development, 71(3), 684–689.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sinkkonen, J., Kiintymyssuhdeteoria – tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin [Katsaus]. Duodecim, 2004. 120: p. 1866–1873.
  2. a b Leo Näreaho: Kunnianhimoinen kirja uskonnonfilosofiasta. Tieteessä tapahtuu 7/2006, s. 77.
  3. Holmes, J.: John Bowlby and Attachment Theory, s. 69. Lontoo: Routledge, 1993. ISBN 0-415-07730-3.
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.