Kiintopallo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiintopallo alhaalta

Kiintopallo on maahan, ajoneuvoon, poijuun tai laivaan kiinnitetty ilmaa kevyempi alus, toiselta nimitykseltään aerostaatti. Nostovoima johtuu samasta arkhimedeen laista, jota myös kuumailmapallo, ilmalaiva ja vapaasti lentävä vetypallo käyttää. Nostekaasuna voi olla mm. helium, vety, ammoniakki, neon tai kuuma vesihöyry - yleensä helium.

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinnittäviä kaapeleita voi olla yksi tai vakauden vuoksi useampiakin.

Kaapelissa voi kulkea valokaapeli, koaksiaalikaapeli tai muu viestintäkaapeli, ja sähköjohto energiaa varten.

Kiintopallo voi olla aerodynaamisesti muotoiltu tuulessa vakautta varten.

Nostohetkellä vetyä tai heliumia pitää olla enemmän kuin kiintopallon ja kaapelin massa tarvitsee, koska se parantaa vakautta tuulessa. Ja ellei kaapelin sisällä ole myös letkua jota pitkin johdetaan jatkuvasti uutta nostekaasua, myös koska vetymolekyylit ja heliumatomit tihkuvat hitaasti kaikkien mahdollisten kuoriaineiden läpi.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiintopalloja voidaan käyttää tutkien, viestintälinkkien ja muiden tietoliikennelaitteiden alustoina. Kiintopalloja on joskus käytetty myös navigaatiomajakkojen tai muiden navigointisignaaleja antavien laitteiden alustoina. Pallojen avulla voidaan pystyttää pitkiä radioantenneja, jotka ovat samalla pallon kiinnityskaapeleita. Myös tähystyspaikka voidaan varustaa kiintopalloon (kuten tehtiin laajalti ensimmäisessä maailmansodassa), mutta nykyään samassa tehtävässä on valvontakameroita ja tv-yhtiöiden kameroita(esim. jonkun tärkeän urheilutapahtuman yhteydessä), ja mikrofoneja / akustisia sensorimuodostelmia. Useampi mikrofoni muodostelmassa ympäri kiintopalloa, kiinnityskaapelissa ja maassa voi auttaa arvioimaan (ohjelmiston avulla) esim. ammusten lentoratoja ja ammustyyppejä. Parabolinen suuntamikrofoni alkaa olla isompi ongelma yksityisyyden kannalta. Palloihin voidaan kiinnittää mainoksia ja kaiuttimia. Niitä käytetään myös matkustajille näkötornin asemasta, laskuvarjohyppyjen, ns. base-hyppyjen lähtöpaikkana ja elektronisessa tiedustelussa.

Yleensä tuuli on kiintopallolle ei-toivottavaa, ja tuulta on sitä enemmän mitä korkeammalla ollaan, mutta on kehitetty tuulessa pyörivä kiintopallo, joka tuottaa sähköä hyödyntäen korkealla olevaa kovempaa tuulta eli kiintopallotuulivoimala.

Kiintopallolennon maailmanennätyskorkeus yli 10km ja tämä on erittäin vanha tieto.lähde?


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. sUAS News Persistent Ground Surveillance Systems (PGSS) at Yuma. (englanniksi)
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.