Kiintopallo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltain laivaston kiintopallo. [1]
Kiintopallo alhaalta

Kiintopallo on maahan, ajoneuvoon, poijuun tai laivaan kiinnitetty ilmaa kevyempi alus. Myös yleisluonteisempaa nimitystä aerostaatti käytetään. Nostovoima johtuu samasta Arkhimedeen laista, jota myös kuumailmapallo, ilmalaiva ja vapaasti lentävä vetypallo käyttää. Nostekaasuna voi olla mm. helium, vety, ammoniakki, neon tai kuuma vesihöyry. Ylesimmin käytetään heliumia.

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinnittäviä kaapeleita voi olla yksi tai vakauden vuoksi useampiakin.

Kaapelissa voi kulkea valokaapeli, koaksiaalikaapeli tai muu viestintäkaapeli, ja sähköjohto energiaa varten.

Kiintopallo voi olla aerodynaamisesti muotoiltu.

Nostohetkellä vetyä tai heliumia pitää olla enemmän kuin kiintopallon ja kaapelin massa tarvitsee. Se parantaa vakautta tuulessa. Lisäksi vety- ja heliumatomit tihkuvat hitaasti kaikkien mahdollisten kuoriaineiden läpi. Joten jos palloa ei voida täyttää vaikkapa kaapelin sisällä olevaa letkua myöten putoaisi juuri ilmassa pysyvästi täytetty pallo varsin pian.

Kiintopallolennon maailmanennätyskorkeus yli 10 km ja tämä on erittäin vanha tieto.lähde?

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiintopalloja voidaan käyttää tutkien, viestintälinkkien ja muiden tietoliikennelaitteiden alustoina. Kiintopalloja on joskus käytetty myös navigaatiomajakkojen tai muiden navigointisignaaleja antavien laitteiden alustoina. Pallojen avulla voidaan pystyttää pitkiä radioantenneja, jotka ovat samalla pallon kiinnityskaapeleita. Myös tähystyspaikka voidaan varustaa kiintopalloon (kuten tehtiin laajalti ensimmäisessä maailmansodassa), mutta nykyään samassa tehtävässä on valvontakameroita ja tv-yhtiöiden kameroita(esim. jonkun tärkeän urheilutapahtuman yhteydessä), ja mikrofoneja / akustisia sensorimuodostelmia.

Useampi mikrofoni muodostelmassa ympäri kiintopalloa, kiinnityskaapelissa ja maassa voi auttaa arvioimaan (ohjelmiston avulla) esim. ammusten lentoratoja ja ammustyyppejä. Parabolinen suuntamikrofoni alkaa olla isompi ongelma yksityisyyden kannalta.

Palloihin voidaan kiinnittää mainoksia ja kaiuttimia. Niitä käytetään myös matkustajille näkötornin asemasta, laskuvarjohyppyjen, ns. base-hyppyjen lähtöpaikkana ja elektronisessa tiedustelussa.

Yleensä tuuli on kiintopallolle ei-toivottavaa, ja tuulta on sitä enemmän mitä korkeammalla ollaan, mutta on kehitetty tuulessa pyörivä kiintopallo, joka tuottaa sähköä hyödyntäen korkealla olevaa kovempaa tuulta eli kiintopallotuulivoimala.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. sUAS News Persistent Ground Surveillance Systems (PGSS) at Yuma. (englanniksi)
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.