Kiinan kielen mittasana

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kiinan kielen mittasanat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiinan kielen mittasanat (perint.: 量詞; yksink.: 量词; pinyin: liàng cí) ovat kiinan kielen kieliopillisia sanoja, jotka esitetään lukumäärää ilmaistaessa numeraalin ja pääsanan välissä. Monilla mittasanoilla on myös itsenäinen merkitys esimerkiksi substantiivina, mutta mittasanaa ei läheskään aina voi kääntää substantiivina. Kiinan sanakirjoissa substantiivin yhteydessä kerrotaan yleensä myös siihen liittyvä mittasana.

Suomen kielessä mittasanoja voi ajatella sellaisina määreinä kuin "kaksisataa kilometriä rautatietä", "kaksi paria sukkia" tai "yhdeksän tuoppia olutta". Kiinan taipumattomien sanojen käsittelyssä mittasanat ovat kuitenkin välttämättömiä käyttää myös silloin kun luonnollista yksikköä ei ole. Useimmissa tapauksissa voi mittasanan mieltää suomen kielen yksikön partitiivimuotoon, jota esimerkiksi indoeurooppalaiset kielet eivät tunne.

Eräät sanat kuten ajanmääreet, rahayksiköt ja mittayksiköt toimivat itsessään mittasanoina, mutta muutoin mittasana toimii aiheenmukaisena määreenä, jonka valinta riippuu usein laskettavan asian ominaisuuksista.

"Luonnollisia" mittoja, joissa ei tarvita mittasanaa:

  • 三天 sān tiān : kolme päivää (päivien lukumääränä, ei ajanjaksona!). Päivä ajanmääreenä on itsessään mittasana.
  • 三欧元 sān Ōuyuán : kolme Euroa. Euro rahayksikkönä on itsessään mittasana.
  • 三瓶啤酒 sān píng píjiǔ : kolme pulloa olutta. Píng on pulloa merkitsevä substantiivi, mutta se on myös yksi substantiivin "olut" mittasanoista. Tässä suomennos voisi aivan yhtä hyvin olla pelkästään "kolme olutta", ellei haluta erikseen korostaa että kyseessä on nimenomaan pullollinen!

Yleensä mittasana on kuitenkin lisättävä erikseen ja sen valinta riippuu substantiivista:

  • 三个人 sān ge rén : kolme [mittasana] ihmistä. Ge on mittasana mm. ihmisille ja abstrakteille käsitteille.
  • 三支蜡烛 sān zhī làzhú : kolme [mittasana] kynttilää. Zhī on mittasana pitkulaisille esineille.

Mittasanan käyttö on kiinassa pakollista lukumäärän lisäksi myös eräissä kieliopillisissa rakenteissa ja ilmauksissa. Esimerkiksi ilmaukset "tämä", "tuo", "mikä" ja "kuinka monta" vaativat mittasanan:

  • 这个人 zhè ge rén : Tämä henkilö. Ihmisestä puhuttaessa "tämä" on zhè ge, kynttilän tapauksessa se olisi zhè zhī.
  • 几支蜡烛? jǐ zhī làzhú? : Kuinka monta kynttilää? Kynttilän tapauksessa "kuinka monta" on jǐ zhī, ihmisten määrästä puhuttaessa pitäisi sanoa jǐ ge.

Myös kiinan verbeillä on vastaavanlaisia määresanoja.

Esimerkkejä kiinan kielen mittasanoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perin. on perinteinen merkki, Yks. osoittaa nykyaikaista yksinkertaistettua merkkiä, jos sellainen on.

Perin. Yks. Pinyin Kanton Käyttö
Aika
kiin. miǎo miu5 "sekuntia"
kiin. fēn fan1 "minuuttia"
kiin. hak1 haak1 "varttia" (pääasiallisesti wu-kiinassa)
kiin. 小時 kiin. 小时 xiǎoshí siu2 si4 "tuntia" (ei sinällään mittasana, vaatii lisäksi "göön" eli "kappaletta" kiin. /kiin. )
kiin. kiin. zhōng jung1 "tuntia" (eteläkiinalaisissa murteissa, vaatii "göön" kiin. /kiin. )
kiin. 時辰 kiin. 时辰 shíchén si4 san4 "kahta tuntia" (ammoinen, vaatii lisäksi "göön". kiin. /kiin. )
kiin. tiān tin1 "päivää"
kiin. yat6 "päivää"
kiin. nián nin4 "vuotta"
kiin. kiin. zǎi joi2 joi3 "vuotta" (ammoinen)
kiin. 世紀 kiin. 世纪 shìjì sai3 gei2 "sataa vuotta" (ei itsessään mittasana, vaatii göön kiin. /kiin. vuosisatojen ilmaisemiseen)
Paino/massa
kiin. hak1 haak1 "grammaa"
kiin. kiin. liǎng viittäkymmentä grammaa
kiin. jīn gan1 "catty", "naulaa", "paunaa", puolta kiloa
kiin. 公斤 gōngjīn gung1 gan1 "kilogrammaa"
kiin. 千克 qiānkè chin1 hak1/haak1 "kilogrammaa"
kiin. kiin. dūn deun1 "tonnia"
Pituus/matka
kiin. 公分 gōngfēn gung1 fan1 "senttimetriä"
kiin. 厘米 límǐ lei4 mai5 "senttimetriä" (yleisempi Manner-Kiinassa)
kiin. cùn chyun3 kiinalaista "tuumaa" (reilua kolmea senttimetriä)
kiin. cùn chyun3

anglossaksista tuumaa (noin kahta ja puolta senttimetriä)

kiin. chǐ che2/chek3 kiinalaista "jalkaa" (kolmannesmetriä)
kiin. chǐ chek3 anglosaksista jalkaa
kiin. 英尺 yīngchǐ ying1 chek3 anglosaksista jalkaa
kiin. 公尺 gōngchǐ gung1 chek3 "metriä"
kiin. mai5 "metriä"
kiin. lei5 "", (500 metriä)
kiin. le1/lei5/li1 englanninpeninkulmaa
kiin. 英里 yīnglǐ ying1 lei5 englanninpeninkulmaa
kiin. 公里 gōnglǐ gung1 lei5 "kilometriä"
kiin. 天文單位 kiin. 天文单位 tiānwéndānwèi tin1 man4 daan1 wai2 "tähtitieteellistä yksikköä"
kiin. 光年 guāngnián gwong1 nin4 "valovuotta"
kiin. 秒差距 miǎochājù miu5 cha1 geui6 "parsekia"
Raha
kiin. 圓/元 kiin. 圆/元 yuán yun4 "yuán", "¥" (valuuttayksikköä)
(kumpaakin muotoa käytetään perinteisessä kiinalaisessa tekstissä)
kiin. kiin. kuài faai3 "yuán", "¥" (slangisana, tarkoittaa yleensä rahayksikköä, esimerkiksi dollaria tai euroa)
kiin. jiāo jiāo "jiāo", "dime", "tenpence"
(kymmenesosaa rahayksikköä, pääosin yksinkertaistetussa tekstissä)
kiin. mǎo hou4 "mao3", "dime", "tenpence" (slangia)
(kymmenesosaa rahayksikköä, perinteisessä tekstissä, käytetään myös puhekielessä yhdessä 塊 kanssa)
kiin. fēn fan1/fan6 "fēn", "senttiä", "penniä"

Aiheenmukaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perin. kuvaa perinteistä merkkiä, Yks. mahdollista yksinkertaistettua merkkiä..

Perin. Yks. Pinyin Kantoninkiina (Yalen transskriptio) Tärkeimmät sanat
kiin. ba2 "kahvallisia" – joilla voi käsin työstää, pitkähköjä ja litteitä (veitsiä, saksia, miekkoja, avaimia; myös tuoleja)
kiin. bān baan1 aikataulun mukaisia (junia jne.), ihmisryhmiä, oppilasluokkia
kiin. bāo baau1 "pakkauksia", "kimppuja"
kiin. bēi bui1 "mukillisia" – juomaa
kiin. běn bun2 "niteitä" – esimerkiksi kirjoja, myös sidottuna
kiin. kiin. bat1 suuria rahamääriä
kiin. bou6 romaaneja, elokuvia
kiin. /kiin. kiin. /kiin. chaak3 kirjan painoksia (kiin. suositumpi perinteisessä tekstissä, kiin. päinvastoin)
kiin. kiin. céng chaang4 "kerrosta" – rakennuksia tms.
kiin. kiin. chǎng cheung4 julkisia esityksiä, pelejä
kiin. chuáng chong4 "petauksia" – lakanoita yms.
kiin. chi3 "time" – tilaisuuksia, sattumia
kiin. kiin. chū näytelmärooleja
kiin. dài doi6 säkillisiä, pussillisia, kassillisia, taskuntäysiä
kiin. dào dou6 lineaarisia projektioita (valonsäteitä jne.), viranomaismääräyksiä, ruokalajeja
kiin. dik6 "tippoja" vettä, verta tai vastaavia nesteitä
kiin. kiin. diǎn dim2 ajatuksia, ehdotuksia, merkitsee myös "hieman" (usein käytetty mittayksikkö)
kiin. kiin. dǐng deng2 kohteita, joilla on esiintyöntyvä kärki, kuten hattuja
kiin. kiin. dòng dung6 kirjaimellisesti pylväitä, käytetään rakennuksista
kiin. dou6 seiniä, ympäröiviä kohteita
kiin. duàn dyun6 "liittyvää pitkää" – kaapeleita, maanteitä jne.
kiin. kiin. duì deui3 "pareja" – ihmisistä ja vain eräistä asioista kuten korvarenkaista, kengistä
kiin. kiin. dùn deun6 aterioita
kiin. duǒ do2/deu2 kukkia, pilviä
kiin. kiin. fa1 sotilaallisia kohteita kuten luoteja, tykinammuksia, raketteja, ohjuksia jne.
kiin. fèn fan6 annoksia
kiin. fēng fung1 kirjeitä, postia
kiin. fuk1 taide-esineitä kuten maalauksia jne.
kiin. fuk6 "annoksia" – (kiinalaista) lääkettä
kiin. fu3 parillisia kohteita kuten hansikkaita jne., myös näytelmiä, korttipakkoja, mahjongia
kiin. kiin. ge (gè) go3 "göötä" - henkilökohtaisia esineitä, astioita, henkilöitä (käytetään myös silloin, kun ei tiedetä varsinaisesti oikeaa mittasanaa)
kiin. gēn gan1 ohuita esineitä kuten neuloja, pylväitä, hiussuortuvia
kiin. gu2 "virtausta" (ilmaa, hajua, vaikutusta)....
kiin. guan4 tölkkiä tai purkkia (vettä, juomaa, säilykelihaa jne.)
kiin. háng hong4 asioita joista tulee jonoja (sanat tms.)
kiin. hap6 "askia", "laatikkoa" – vaikkapa nauhaa tai ruokaa
kiin. kiin. wu6 taloutta (kiin. on yleinen käsin kirjoitetussa perinteisessä tekstissä)
kiin. huǒ fo2 yleisesti ottaen halventava mittasana joukkioista, koplista jne.
kiin. jiā ga1 ihmisryhmää (perheitä, yhtiöitä jne.)
kiin. jià ga3 lentokoneita, pianoja, koneita
kiin. kiin. jiān gaan1 huoneita
kiin. jiàn gin6 asioita (toimia), vaatetus jne.
kiin. kiin. jié jit3 "jaoketta" – bambua jne. Käytetään myös koulun luokka-asteista
kiin. kiin. jiè gaai3 säännöllisiä tapaamisia, koulun vuosikursseja tms.
kiin. geui3 riviä, lausetta jne.
kiin. po1 puita ja pensaita
kiin. kiin. fo1 pieniä esineitä kuten helmiä, timantteja, hampaita tai myös pieneltä vaikuttavia kuten tähtiä
kiin. kǒu hau2 "suuta"; kylän väkeä, perheenjäseniä, kaivoja
kiin. kiin. kuài faai3 "kappalettä", "möykkyä", "palaa" maata, kiviä, kakkua paloina tai siivuina, leipää paloina (ei siivuina)
kiin. kiin. lèi leui6 samanlaisen tyypin, luokituksen, luokan tai luonnon kohteita
kiin. lap1 "jyvää"
kiin. kiin. liàng leung2 pyörällisiä kulkuneuvoja: autoja, polkupyöriä jne.
kiin. liè lit6 junaa
kiin. méi mui4 mitalia, pieniä litteitä esineitä kuten postimerkkejä, kolikoita, banaaninkuoria, ilotulitteita kuten kiinanpommeja, myös sormuksia
kiin. kiin. mén mun4 "porttia"; akateemiseen maailmaan liittyviä asioita kuten kursseja, myös tykistöön liittyvää
kiin. miàn min6 "kasvoja"; litteitä ja sileitä asioita (peilejä, lippuja jne.)
kiin. míng ming4 "nimeä"; korkea-arvoisia henkilöitä kuten tohtoreita, juristeja, poliitikkoja, kuninkaallisia jne.); muodollisessa kielessä voi käyttää millaisista henkilöistä tahansa
kiin. pái paai4 rivissä olevaa esinetä (tuoleja ym.)
kiin. kiin. pán pun4 litteää esinettä (kuten videokasetteja.); kirjaimellisesti merkitsee "lautasta" ja voidaan käyttää myös merkityksessä lautasellista ruokaa tms.
kiin. pai1 suuria määriä ihmisiä, tavaraa jne.
kiin. pat1 hevosia ja muita ratsueläimiä; kangaspakkoja
kiin. piān pin1 papereita, artikkeleita jne.
kiin. piàn pin3 "siivua" – litteitä esineitä: kortteja, leipäviipaleita jne.
kiin. píng ping4 "pulloa" – juomia
kiin. kei4 (numeroa) aikakauslehtiä
kiin. qún kwan4 "joukkoa" (myös ihmisistä), "laumaa"
kiin. shàn sin3 ovea tai ikkunaa
kiin. shǒu sau2 laulua, runoa, musiikkia jne.
kiin. shù chuk1 "kimppua" kukkia, valoa tms.
kiin. kiin. shuāng seung1 "paria" sellaisia esineitä, jotka luonnostaan muodostavat parin (esimerkiksi syömäpuikkoja, kenkiä jne.)
kiin. sōu sau2 laivaa
kiin. suǒ so2 rakennusta, joiden tarkoitus on selkeästi määrätty. Muutoin tulisi käyttää kiin.
kiin. /kiin. kiin. tái toi4 raskasta esinettä, erityisesti konetta (televisioita, tietokoneita, jopa kameroita jne.); teatteriesityksiä
kiin. táng tong4 luokan ajankohtia ("Minulla on kaksi luokkaa tänään"), kalustoja
kiin. tàng tong3 matkaa, aikatauluun sidottua kuljetusta
kiin. tào tou3 "settiä" – kirjoja, lehtiä, keräilyesineitä, vaatteita
kiin. kiin. tai4 kysymystä
kiin. kiin. tiáo tiu4 pitkää, kapeata ja mutkittelevaa esinettä (kalaa, käärmettä, jokea, housuja jne.)
kiin. kiin. tóu tau4 "päätä" – tiettyjä eläimiä kuten sikaa, lehmää jne. myös karvaa
kiin. kiin. tuán tyun4 "palloa" – pyöreitä ja kiertyneitä kohteita, lankakeriä jne.
kiin. wèi wai2 "asemaa"; kohtelias mittasana ihmisistä aseman, ei nimen perusteella
kiin. kiin. xiàng hong6 projektia
kiin. kiin. yàng yeung6 erilaisia, eroavia käsitteitä
kiin. zhā ja1 Kantoninkiinassa käytetään shù:n sijaan (kiin. ), kimppua kukkia
"purkkia", "astiaa" – juomia kuten olutta, soodavettä, mehua, jne. (tuore englanninlaina sanasta engl. jar, puhekielen tai slangisana.)
kiin. kiin. zhǎn jaan2 kevyttä kalustetta, yleensä lamppua, teepannua tms.
kiin. kiin. zhāng jeung1 "lakanaa" – litteää esinettä (paperia tai pöytää), naamaa, jousta, maalausta, asetelmaa, matkalippua
kiin. kiin. zhèn jan6 "puuskaa", "pyrähdystä" – lyhytkestoista tapahtumaa (kuten salamointia, tuulenpuuskaa)
kiin. zhī ji1 pitkänomaista tikkumaista kohdetta (kyniä, syömäpuikkoja, ruusuja, haulikoita jne.)
kiin. kiin. zhī jek3 jompaakumpaa parista (kättä); eläintä (lintua tai kissaa ym.)
kiin. zhī ji1 vaihtoehto sanalle 支 : tuliaseista ja kukista
kiin. kiin. zhǒng jung2 asioiden tyyppiä tai luonnetta
kiin. kiin. jou2 sarjaa, riviä, tykistöpatteria
kiin. chuàn "terttua", "rykelmää"; numerosarjaa tai sarjaa peräkkäisiä esineitä (esimerkiksi kiin. 一串手机号码: "puhelinnumero"; kiin. 一串珍珠项链: "helmikaulanauha"; kiin. 一串葡萄: viinirypäleterttu)
kiin. zuò jo6 isoa rakennelmaa tai vuorta