Kiinalainen nimi

Kiinalaisessa kulttuurissa nimet kirjoitetaan aina järjestyksessä sukunimi−etunimi (esim. Mao Zedong ei Zedong Mao). Henkilöitä puhutellaankin joko koko nimellä tai pelkällä sukunimellä. Etunimeä käytetään lähinnä perhepiirissä.

Sukunimet

Kiinan kymmenen yleisintä sukunimeä vuonna 2006 olivat Li, Wang, Zhang, Liu, Chen, Yang, Huang, Zhao, Zhou ja Wu. 1,3 miljardin asukkaan Kiinassa on vain n. 700 sukunimeä. Viime vuosina viranomaiset ovatkin suunnitelleet sukunimien määrän kasvattamista sekaannuksien välttämiseksi.

Sukunimet ovat lähes poikkeuksetta yksitavuisia, tosin löytyy myös harvinaisia kaksitavuisia nimiä (mm. Sima ja Ouyang). Kiinalaisilla sukunimillä ei yleensä ole tiettyä merkitystä. Sukunimet ovat erittäin tärkeitä kiinalaisille ja ne ovat voineet säilyä samoilla suvuilla jopa vuosituhansia. Nainen säilyttää sukunimensä avioiduttuaan. Lasten sukunimet periytyvät yleensä isän puolelta, mutta tytär voi joskus saada äitinsä sukunimen. Sukunimi voidaan ottaa äidiltä myös jos tämän suku meinaa sammua.

Etunimet

Kiinassa ei ole olemassa virallista nimikalenteria, joten etunimen antaminen on käytännössä vapaata. Kaksitavuiset etunimet ovat yksitavuisia yleisempiä; tosin jälkimmäistä arvostetaan enemmän, mikäli se sointuu yhteen sukunimen kanssa.

Länsimaisten ihmisten voi olla vaikea erottaa kiinalaisten miesten ja naisten nimiä toisistaan ääniasun perusteella. Erot tapahtuvat lähinnä nimien merkityksen mukaan. Miesten nimissä korostetaan oppineisuuteen, vaurauteen ja menestykseen liittyviä sanoja. Naisten nimissä on enemmän ns. naisellisia hyveitä kuten lempeys, kauneus, kärsivällisyys ja puhtaus, sekä kukkien ja lintujen nimiä. Nykyään Kiinassa länsimaiset etunimet ovat yleistymässä.

Lähteet

• Hai Guo: Matka Kiinan kieleen ja kulttuuriin, s. 33–34. Palmenia, 2004. ISBN 978-951-570-750-5.

Aiheesta muualla

• Kiinalainen tapakulttuuri
• Radio 86 - Kiinalaisten kiehtovat nimet