Kiiminkijoen vesistöalue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiiminkijoen vesistö
(Suomen päävesistö: 60)
Valtiot Suomi
Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Kiiminkijoen vesistö (60)
Vesistöjako Kiiminkijoen alaosan alue (60.01),
Ylikiimingin alue (60.02),
Kiiminkijoen keskiosan alue (60.03),
Juorkunan alue (60.04),
Puolankajärven valuma−alue (60.05),
Nuorittajoen alaosan alue (60.06),
Nuorittajoen yläo. v-a (60.07),
Pirttijoen valuma-alue (60.08),
Kuorejoen valuma-alue (60.09)
Laskujoki Kiiminkijoki
Laskupaikka Haukipudas, Perämeri [1]
Koordinaatit 65°12′04″N, 25°17′02″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 3 813,55 km² [2]
Järvisyys 2,97 % [2]
Alueen pituus 135 km [3]
Alueen leveys 55 km [3]
Pääuoma 178 km
Keskiylivirtaama 366,3 m³/s [4]
Keskivirtaama 44,7 m³/s [4]
Keskialivirtaama 5,6 m³/s [4]

Kiiminkijoen vesistöalue (vesistöaluetunnus 60) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Kiiminkijoki laskee Perämereen. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Utajärven, Pudasjärven, Puolangan ja entisten Haukiputaan, Kiimingin ja Ylikiimingin kuntien alueella. Vesistöalueen pääjoet ovat Kiiminkijoki sekä sen suurin sivujoki Nuorittajoki.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-ala on 3 813,55 neliökilometriä ja järvisyys on 2,97 %. Joen pääuoman pituus on noin 150 kilometriä. Nuorittanjoen valuma-alueen pinta-ala on 1 136 km² ja järvisyys 2,2 %. Muut Kiiminkijoen huomattavat sivujoet ovat Tilanjoki-Pirttijoki, Jolosjoki ja Vepsänjoki. Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-alasta noin 60 % on suota.[5][2]

Vesistöalueen jakovaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistöalueen toisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [5][2]:

  • Kiiminkijoen alaosan alue (60.01)
  • Ylikiimingin alue (60.02)
  • Nuorittajoen alaosan alue (60.06)
  • Nuorittajoen yläosan valuma-alue (60.07)
  • Kiiminkijoen keskiosan alue (60.03)
  • Juorkunan alue (60.04)
  • Pirttijoen valuma-alue (60.08)
  • Puolankajärven valuma-alue (60.05)
  • Kuorejoen valuma-alue (60.09)

Vesistöalueen suurimmat järvet ovat joen keski- ja latva-alueilla sijaitsevat Kalhamajärvi, Iso Olvasjärvi, Vihajärvi sekä Auhojärvi. Virtaamien vaihtelut ovat suuria vähäjärvisyyden vuoksi.

Kiiminkijoen vesistöalue on nykyään suojeltu koskiensuojelulailla. Kiiminkijoki kuuluu Project Aqua -ohjelmaan, jonka tavoitteena on säilyttää vesistöt jatkuvan tieteellisen tutkimustyön kohteina. Kansainvälisestikin harvinaisena Kiiminkijoki on kokonaisuudessaan sisällytetty Natura 2000 -ohjelmaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kiiminkijoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
  2. a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. a b Kiiminkijoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 7.4.2023.
  4. a b c Hyvärinen, Veli & Gurer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.4.2023).
  5. a b Kiiminkijoen vesistö (60) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]