Kiiminkijoen vesistöalue
| Kiiminkijoen vesistö (Suomen päävesistö: 60) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kiiminkijoen vesistö (60) |
| Vesistöjako |
Kiiminkijoen alaosan alue (60.01), Ylikiimingin alue (60.02), Kiiminkijoen keskiosan alue (60.03), Juorkunan alue (60.04), Puolankajärven valuma−alue (60.05), Nuorittajoen alaosan alue (60.06), Nuorittajoen yläo. v-a (60.07), Pirttijoen valuma-alue (60.08), Kuorejoen valuma-alue (60.09) |
| Laskujoki | Kiiminkijoki |
| Laskupaikka | Haukipudas, Perämeri [1] |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 3 813,55 km² [2] |
| Järvisyys | 2,97 % [2] |
| Alueen pituus | 135 km [3] |
| Alueen leveys | 55 km [3] |
| Pääuoma | 178 km |
| Keskiylivirtaama | 366,3 m³/s [4] |
| Keskivirtaama | 44,7 m³/s [4] |
| Keskialivirtaama | 5,6 m³/s [4] |
 Joki laskee Perämereen Haukiputaalla. |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kiiminkijoen vesistöalue (vesistöaluetunnus 60) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Kiiminkijoki laskee Perämereen. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Utajärven, Pudasjärven, Puolangan ja entisten Haukiputaan, Kiimingin ja Ylikiimingin kuntien alueella. Vesistöalueen pääjoet ovat Kiiminkijoki sekä sen suurin sivujoki Nuorittajoki.
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-ala on 3 813,55 neliökilometriä ja järvisyys on 2,97 %. Joen pääuoman pituus on noin 150 kilometriä. Nuorittanjoen valuma-alueen pinta-ala on 1 136 km² ja järvisyys 2,2 %. Muut Kiiminkijoen huomattavat sivujoet ovat Tilanjoki-Pirttijoki, Jolosjoki ja Vepsänjoki. Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-alasta noin 60 % on suota.[5][2]
Vesistöalueen jakovaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueen toisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [5][2]:
- Kiiminkijoen alaosan alue (60.01)
- Ylikiimingin alue (60.02)
- Nuorittajoen alaosan alue (60.06)
- Nuorittajoen yläosan valuma-alue (60.07)
- Kiiminkijoen keskiosan alue (60.03)
- Juorkunan alue (60.04)
- Pirttijoen valuma-alue (60.08)
- Puolankajärven valuma-alue (60.05)
- Kuorejoen valuma-alue (60.09)
Vesistöalueen suurimmat järvet ovat joen keski- ja latva-alueilla sijaitsevat Kalhamajärvi, Iso Olvasjärvi, Vihajärvi sekä Auhojärvi. Virtaamien vaihtelut ovat suuria vähäjärvisyyden vuoksi.
Kiiminkijoen vesistöalue on nykyään suojeltu koskiensuojelulailla. Kiiminkijoki kuuluu Project Aqua -ohjelmaan, jonka tavoitteena on säilyttää vesistöt jatkuvan tieteellisen tutkimustyön kohteina. Kansainvälisestikin harvinaisena Kiiminkijoki on kokonaisuudessaan sisällytetty Natura 2000 -ohjelmaan.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kiiminkijoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b Kiiminkijoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 7.4.2023.
- ↑ a b c Hyvärinen, Veli & Gurer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.4.2023).
- ↑ a b Kiiminkijoen vesistö (60) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiiminkijoen vesistöalue Wikimedia Commonsissa
