Kiiltolahnakalat
| Kiiltolahnakalat | |
|---|---|
 Kiiltolahna (Lampris guttatus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: |
Kiiltolahnakalat Lampriformes Goodrich, 1909[1] |
| Heimot | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kiiltolahnakalat (Lampriformes joskus myös Lampridiformes tai Allotriognathi) on viuhkaeväisiin kaloihin kuuluva kalalahko. Monet heimoista ovat syvänveden kaloja ja melko huonosti tunnettuja. Kiiltolahnakaloja tavataan kaikista valtameristä.
Heimot ja taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisimmat kiiltolahnakalojen lahkoon kuuluvista fossiileista on ajoitettu liitukaudelle. Fossiileista tunnettu heimo on muun muassa Turkmenidae, joka muistuttaa nykyisiä kiiltolahnoja. Lisäksi fossiileissa on sukuja ja lajeja, joiden heimosta ei ole varmuutta. Nykyään lahkoon kuuluu seitsemän heimoa ja noin 21 lajia. Heimojen monofyleettisyys ja kuuluminen samaan lahkoon on varmistettu molekyylibiologisin tutkimuksin, tosin muunkaltaisiakin tutkimustuloksia on esitetty, joissa esimerkiksi lankapyrstöt on sijoitettu muihin lahkoihin. Erityisesti epäselvyyttä on ollut kiiltolahnakalojen ylälahkosta. Aiemmin sen katsottiin kuuluvan muun muassa ahvenkalojen kanssa samaan ylälahkoon Percimorpha. mutta nykyään lahko sijoitetaan useimmiten Acanthomorpha-alalahkoon. Eräissä luokituksissa heimo jaetaan kahteen ryhmään Bathysomi ja Taeniosomi. Näistä ensimmäiseen parafyleettiseen ryhmään kuuluvat kiiltolahnat ja purje-evät ja jälkimmäiseen monofyleettiseen ryhmään muut heimot.[1][2][3]
Tyypillisiä piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiiltolahnakalat ovat merikaloja. Kooltaan ne vaihtelevat alle kahdesta metristä airokalojen jopa 12 metrin pituuteen. Ruumiinmuodoltaan kalat ovat usein litteitä ja kiekkomaisia tai pitkulaisia. Vatsaevissä ruotoja on 0–17 ja muut evät ovat piikittömät. Suurimmalta osalta lajeista puuttuu uimarakko. Monet lajeista ovat suomuttomia. Jos suomuja on, ne ovat pieniä ja pyöreitä. Monet kiiltolahnakalojen lahkon lajeista ovat värikkäitä. Tyypillinen piirre kaikille lahkon heimoille on yläleuka, jonka lajit voivat työntää ulospäin.[3][2][4][5][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Joseph S. Nelson & Hans-Peter Schultze & Mark V. H. Wilson: Origin and Phylogenetic Interrelationships of Teleosts, s. 147. Verlag Dr. Friedrich Pfeil, 2010. ISBN 978-3899371079. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.01.2011). (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 226. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.5.2011). (englanniksi)
- ↑ a b Order Summary for Lampriformes (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 10.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Stanley H. Weitzman & Lynne R. Parenti: Fish Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Herbert Boschung: Lampriformes AccesScience. McGraw-Hill. Viitattu 10.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Hannu Lehtonen (päätoim.): Maailman luonto: Eläimet: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, s. 116–117. Weilin+Göös, 2000. ISBN951-35-6505-X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ITIS: Lampridiformes (englanniksi)
- UniProt, Taxonomy: Lampriformes (englanniksi)