Kiiltokakadu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiiltokakadu
Glossy black cockatoo male kobble08.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat Psittacidae
Alaheimo: Kakadut Cacatuinae
Suku: Mustakakadut Calyptorhynchus
Laji: lathami
Kaksiosainen nimi
Calyptorhynchus lathami
Temminck, 1807
Levinneisyyskartta
Kiiltokakadun esiintymisalue (Kangaroo Island puuttuu kuvasta)
Kiiltokakadun esiintymisalue (Kangaroo Island puuttuu kuvasta)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kiiltokakadu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kiiltokakadu Commonsissa

Kiiltokakadu (Calyptorhynchus lathami) on suurikokoinen australialainen papukaijalaji. Laji on nimetty John Lathamin kunniaksi.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiltokakadun pituus on noin 48 cm ja paino 400–500 g. Sen höyhenpuku on alapuolelta ja päästä tummanruskea ja yläpuolelta musta. Koiraan reunimmaisissa pyrstösulissa on kirkkaanpunaiset raidat, naaraalla ne ovat keltaisen ja mustan kirjavat. Monilla naarailla on keltaista pään sivuilla ja kaulassa. Nokka on harmaa, iiris tummanruskea ja koivet harmaat. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta keltaista on vähemmän, ja joillakin nuorilla koirailla saattaa olla punaista pyrstössä.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiltokakadu elää Australian länsiosassa Queenslandin keskiosista itäiseen Victoriaan. Tämä populaatio koostuu kahdesta alalajista, yleisemmästä erebus (noin 12 000 yksilöä) ja harvinaisemmasta lathami (noin 5 000 yksilöä) alalajista. Erillinen uhanalainen populaatio elää Kangaroo Islandilla, ja tämän populaation koko on noin 70 paria ja se kuuluu alalajiin halmaturinus. Kokonaispopulaatio on noin 17 140 yksilöä. Lajin elinympäristön laajuus on 100 000–1 000 000 neliökilometriä.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiltokakadut elävät monenlaisissa metsissä, kuivista rannikkometsistä sademetsiin, paljolti siellä missä kasvaa kasuariinapuita (Casuarina), eritoten C. littoralis-lajia, sillä puun siemenet ovat lajin pääravintoa. Kangaroo Islandilla ne syövät C. strictan siemeniä. Kiiltokakadut esiintyvät tavallisesti pareittain, perhekunnittain tai pieninä parvina.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisääntymiskausi on maalis-elokuussa. Pesäpuu on tavallisimmin aukealla sijaitseva suuri yksinäinen puu. Kiiltokakadunaaras munii yhden munaa puunkoloon tehtyyn pesään. Muna on kooltaan 44,3 mm x 33,7 mm. Naaras hautoo munaa noin neljä viikkoa. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta. Poikasen ensimmäisen elinviikon aikana vain naaras hoitaa ja ruokkii sitä, sen jälkeen molemmat emot ruokkivat poikasta kahdesti päivässä. Poikanen lähtee pesästä noin kolmen kuukauden ikäisenä ja on emoistaan riippuvainen vielä usean kuukauden ajan.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiltokakadut syövät pääasiassa siis kasuariinapuiden siemeniä, joskus myös muiden puulajien (eukalyptusten, akasioiden, Angophoran) siemeniä. Ne syövät lisäksi puissa elävien hyönteisten toukkia. Ne ruokailevat hiljaisina puun latvustossa, josta kuuluu vain nokan napsetta niiden availlessa käpyjä. Ruokaillessaan ne ovat melko kesyjä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Calyptorhynchus lathami IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 23.4.2014. (englanniksi)