Kiihtelysvaaran kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiihtelysvaaran kirkko
Kirkko tammikuussa 2014.
Kirkko tammikuussa 2014.
Sijainti Aprakkatie 3, Kiihtelysvaara, Joensuu
Koordinaatit 62°29′38.0″N, 030°15′07.6″E
Seurakunta Vaara-Karjalan seurakunta
Rakentamisvuosi 1770
Suunnittelija Heikki Häger
Materiaali hirsi
Istumapaikkoja 452
Poistui käytöstä 2018 (tuhoutui tuhopoltossa)
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kiihtelysvaaran kirkko oli Joensuun Kiihtelysvaarassa sijainnut puinen ristikirkko, joka rakennettiin Heikki Hägerin johdolla 1769–1770. Kirkko tuhoutui kokonaan tuhopoltossa 23. syyskuuta 2018. Erillinen kellotapuli onnistuttiin suojaamaan tulelta.[1]

Kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon kuorisakaran jatkoksi oli rakennettu sakasti ja 1850-luvulla muihin sakaroihin eteiset. Kirkossa oli aumakatot, keskellä olevan lyhytvartisen tornin huipulla oli kattoratsastaja. Sisäkatteena oli puuholvit. Kirkkoa korjattiin 1830-luvulla, vuosina 1855–1856 ja Juhani Viisteen johtamana perusteellisesti 1931. Kirkon pinta-ala oli 243 neliötä, ja istumapaikkoja siellä oli 452 hengelle. Kirkon alkuperäiset 11-äänikertaiset urut rakensi Kangasalan urkutehdas 1912, urut saatiin Ruskealan kirkosta. Uudet 12-äänikertaiset urut valmisti Suomen Urkuhuolto 1940. Kirkon alttaritaulun Kristus ristillä maalasi Samuel Elmgren 1831.[2]

Alttaritaulun lisäksi kuorin etelä- ja pohjoisseinillä olleet Jumalan kaikkinäkevää silmää esittävät maalaukset ja lehterin kaiteiden balusterijäsentely olivat Samuel Elmgrenin tekemiä. Maalauskoristelu restauroitiin 1967 arkkitehti Heikki Havaksen ja konservaattori Thorvald Lindqvistin johdolla. Kiihtelysvaaran kirkko oli vanhimpia Pohjois-Karjalassa säilyneistä kirkoista.

Kellotapuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon kellotapuli on vuodelta 1856 ja uusittu yläosastaan vuonna 1931. Edellinen tapuli paloi salaman sytyttämänä 1813.[3]

Palo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkolta tuli automaattinen palohälytys noin kello 4.50 sunnuntaina 23. syyskuuta 2018. Pelastuslaitoksen myöhemmin aamulla julkaiseman tiedotteen mukaan kellotapuli ja lämpölaitos saatiin suojattua, mutta tuolloin kirkon katto oli jo romahtanut ja vain hirsiseinät pystyssä. Kirkko tuhoutui kokonaan. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja.[4][5]

Kirkon kiinteistömestari Jouni Heiskanen onnistui pelastamaan alttaritaulun, ehtoollishopeat ja osan alttarivaatteista.[6][7]

Sunnuntaina päivällä pidetyssä tiedotustilaisuudessa poliisi ilmoitti epäilevänsä paloa tuhopoltoksi, koska ensimmäisinä paikalle tulleiden mukaan tuli oli tuolloin kirkon ulkoseinässä. Sähkökeskuksen teknisen vian mahdollisuutta ei ollut suljettu pois.[8] Maanantaina 24. syyskuuta kirkon raunio oli jäähtynyt niin paljon, että sitä päästiin tutkimaan. Tuolloin poliisin palokoirat ilmaisivat, että kirkon sytyttämisessä on mahdollisesti käytetty palavia nesteitä apuna.[9] Maanantaina poliisi otti kotietsinnän yhteydessä kiinni neljä joensuulaista henkilöä epäiltynä kirkon palosta. Epäiltyjen jäljille päästiin poliisin omien tutkimusten ja yleisövihjeiden perusteella, poliisi tiedotti tiistaina aamupäivällä.[10] Torstaina 27. syyskuuta pidetyssä vangitsemisoikeudenkäynnissä Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vangitsi kiinniotetuista yhden, 29-vuotiaan paikkakuntalaisen miehen epäiltynä törkeästä tuhotyöstä. Kolme muuta kiinniotettua päästettiin vapaaksi.[11][12] Vangittu on tunnustanut sytyttäneensä kirkon ja antanut poliisille yksityiskohtaisen teonkuvauksen.[13]

Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa tuomittiin 22. tammikuuta 2019 paikkakuntalainen Aki Petri Pöllänen 2 vuoden 8 kuukauden ehdottomaan vankeuteen ja liki kolmen miljoonan euron korvauksiin törkeästä vahingonteosta.[14]

Uusi kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti uuden kirkon rakentamisesta joulukuussa 2018. Kesäkuussa 2020 ilmoitettiin, että uuteen kirkkoon tulisi noin 100–125 istumapaikkaa. Kirkon mallia ja suunnittelijaa haettiin arkkitehtikilpailulla. Yhteinen kirkkoneuvosto valitsi maaliskuussa 2021 uuden kirkon suunnittelijaksi oululaisen Luo arkkitehdit Oy:n. Uuden kirkon suunnittelun ja rakentamisen arveltiin tuolloin vievän 2–3 vuotta.[15]

Uuden kirkon muodoksi valittiin ”maisemallinen ristikirkko”, ja se rakennetaan vanhan kirkon paikalle. Museovirasto puolsi alustavia suunnitelmia. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi luonnokset ja kustannusarvion, noin 4,6 miljooonaa euroa, lokakuussa 2022. Uusi ristikirkko tehdään hirrestä ja se lattian materiaali on myös puu. Kirkkosaliin mahtuu 120 henkilöä. Salin ja sen viereisten tilojen väliset ovet avaamalla saadaan lisää tilaa 120 istumapaikan verran. Kirkon alttaritauluksi tulee vanhan kirkon alttaritaulu, joka pelastettiin tulipalosta.[15]

Kirkon suunnittelu jatkuu ja tavoite on päästä aloittamaan rakennustyöt vuoden 2023 aikana.[15]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kellotapuli on vuodelta 1856 ja se säilyi tulipalossa.
    Kellotapuli on vuodelta 1856 ja se säilyi tulipalossa.
  • Näkymä kirkon alttaria kohti. Alttaritaulu oli yksi esineistä, jotka onnistuttiin pelastamaan kirkon palosta.
    Näkymä kirkon alttaria kohti. Alttaritaulu oli yksi esineistä, jotka onnistuttiin pelastamaan kirkon palosta.
  • Kiihtelysvaaran kirkko sisältä.
    Kiihtelysvaaran kirkko sisältä.
  • Tuhoutuneen kirkon paikalla on rauniokirkko penkkeineen ja alttareineen.
    Tuhoutuneen kirkon paikalla on rauniokirkko penkkeineen ja alttareineen.
  • Raunioiden alttari
    Raunioiden alttari

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kuvat palopaikalta: Liekkimeri nieli arvokkaan 1700-luvun puukirkon Joensuun Kiihtelysvaarassa iltalehti.fi. Viitattu 23.9.2018.
  2. ↑ Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 125. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
  3. ↑ Kiihtelysvaaran kirkko Museovirasto. Viitattu 3.4.2015.
  4. ↑ Joensuussa Kiihtelysvaaran kirkko on tulessa – hirsiseinät enää pystyssä Karjalainen. 23.9.2018. Arkistoitu 23.9.2018. Viitattu 23.9.2018.
  5. ↑ Kuukkanen, Tatu: Kiihtelysvaaran kirkko palaa Joensuussa 23.9.2018. Yle. Viitattu 23.9.2018.
  6. ↑ Kiinteistömestari Jouni Heiskanen pelasti ehtoollishopeat ja alttaritaulun Kiihtelysvaaran kirkkopalosta: "Lie tuossa ollut pari enkeliä kaverina" 23.9.2018. Yle. Viitattu 23.9.2018.
  7. ↑ Katolla leiskuivat isot liekit, kun Jouni päätti rynnätä palavan kirkon sisälle – ”Totesin, että tilanne on paha” Ilta-Sanomat. 23.9.2018. Viitattu 5.10.2018.
  8. ↑ Poliisi epäilee rikosta Kiihtelysvaaran palossa – 1700-luvun kirkko tuhoutui maan tasalle 23.9.2018. Yle. Viitattu 23.9.2018.
  9. ↑ Tolvanen, Pauliina: Kiihtelysvaaran kirkon raunioissa tehdyt tutkimukset vahvistavat epäilyä rikoksesta – palokoirat löysivät mahdollisesti jälkiä palavista nesteistä 24.9.2018. Yle. Viitattu 25.9.2018.
  10. ↑ Tolvanen, Pauliina: Kiihtelysvaaran kirkon palosta otettu kiinni neljä epäiltyä 25.9.2018. Yle. Viitattu 25.9.2018.
  11. ↑ Lehtonen, Joonas: Poliisi uskoo napanneensa Kiihtelysvaaran kirkkopolttajan - kolme muuta pidätettyä vapautetaan Iltalehti. 27.9.2018. Viitattu 27.9.2018.
  12. ↑ Lassi, Teija: Kiihtelysvaaran puukirkko paloi maan tasalle - tuhopoltosta epäilty vangittiin Iltalehti. 27.9.2018. Viitattu 27.9.2018.
  13. ↑ Kiihtelysvaaran kirkon polttamisesta epäilty tunnusti sytyttäneensä palon – antoi poliisille yksityiskohtaisen teonkuvauksen Ilta-Sanomat. 5.10.2018. Viitattu 5.10.2018.
  14. ↑ Kirkonpolttaja tunnusti uskoaan poliisille - tulinen ristinmerkki symboloi miehekkyyttä: ”Uskon oikeasti Jumalaan ja Jeesukseen” www.iltalehti.fi. Viitattu 22.1.2019.
  15. ↑ a b c Uuden kirkon rakentaminen Kiihtelysvaaraan 2021. Joensuun seurakuntayhtymä. Viitattu 26.12.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiihtelysvaaran_kirkko&oldid=22165182”