Kierteissarvikauris

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kierteissarvikauris
Markhor.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Vuohieläimet Caprinae
Suku: Capra
Laji: falconeri
Kaksiosainen nimi
Capra falconeri
(Wagner, 1839)
Alalajit [2]
  • C. f. falconeri
  • C. f. heptneri
  • C. f. megaceros – suorasarvikauris[3]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kierteissarvikauris Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kierteissarvikauris Commonsissa

Kierteissarvikauris eli markor (Capra falconeri) on kesyn vuohen sukuinen sorkkaeläin, jolla on korkkiruuvia muistuttavat sarvet. Laji elää Keski-Aasian vuoristoissa. Se on Pakistanin kansalliseläin.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urospuolisten kierteissarvikauriiden säkäkorkeus on yli metrin ja painoa niillä on jopa 100 kiloa. Kutut ovat pienempiä, noin 150-senttisiä ja alle metrin korkuisia, ja paino on vain puolet pukeista. Kierteissarvikauriin lyhyt ja sileä peitinkarva pitenee talvella, jolloin pohjavillakin kasvaa. Molemmilla sukupuolilla on leukaparta, pidempi se on kuitenkin pukeilla. Uroksilla on myös pitkät riippukarvat kaulassa, ryntäällä ja säärissä sekä pitkäkarvainen selkäharja. Pukkien huomiotaherättävin piirre on sarvet, jotka kierrettä pitkin mitaten voivat olla jopa 1,5-metriset. Kierteiden muoto vaihtelee eri alalajeilla. Joillain ne ovat leveät, taaksepäin suuntautuvat ja vain puolitoistakierteiset, joskus ne sojottavat V:n muotoisina kohtisuoraan ylöspäin muodostaen 4–5-kertaisen korkkiruuvimaisen kierteen. Sarvissa on omalaatuinen sääntö: oikea sarvi kiertyy ulospäin oikealle, vasen vasemmalle. Samoin on kuttujen pienemmissä sarvissa, jotka ovat vain enintään 25 senttimetriä pitkät ja kaartuvat taaksepäin. Väriltään ne ovat yleensä valkoisia ja niskassa on tumma läikkä.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierteissarvikauriita tavataan vain Pohjois-Afganistanin, Pakistanin Kashmirin ja Tadžikistanin ja Uzbekistanin vuoristoissa 600–3 600 metrin korkeudessa. Levinneisyysalue on hyvin laikukkainen.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierteissarvikauriit elävät vuoristojen metsävyöhykkeellä ja niiden yläpuolella. Ne viihtyvät kallioisten seutujen ruohoniityillä ja lähtevät suurille vaelluksille vain runsaslumisina talvina. Parittelukausi on talvella, jolloin koiraat esittelevät sarviaan ja pöyhistelevät selkäharjaansa näyttääkseen isommilta. Ne myös nousevat takajaloilleen vuorikauriiden tapaan. Naaras synnyttää 135–170 päivän kantoajan jälkeen yleensä yhden tai kaksi vohlaa, harvoin kolme. Vohlat syntyvät touko-kesäkuun alussa. Kierteissarvikauriit elävät pieninä ryhminä, koiraat ja naaraat erillään. Kierteissarvikauriit saavat ruokansa vuoriston heinästä ja muusta kasvillisuudesta.

Uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kierteissarvikauriit ovat harvinaistuneet metsästyksen takia melkoisesti ja jotkin alalajit ovat jo sukupuuton partaalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim.): Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08247-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Capra falconeri IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Capra falconeri Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 18.5.2012. (englanniksi)
  3. Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 4: Nisäkkäät, matelijat. Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4689-6.