Kielletty planeetta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kielletty planeetta
Forbidden Planet
Alkuperäinen elokuvajuliste
Alkuperäinen elokuvajuliste
Ohjaaja Fred M. Wilcox
Käsikirjoittaja Cyril Hume
Tuottaja Nicholas Nayfack
Säveltäjä Bebe Barron,
Louis Barron
Pääosat Walter Pidgeon,
Anne Francis,
Leslie Nielsen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Metro-Goldwyn-Mayer
Ensi-ilta 15. maaliskuuta 1956
Kesto 98 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 1 900 000 USD
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Kielletty planeetta (engl. Forbidden Planet) on vuonna 1956 valmistunut Fred M. Wilcoxin ohjaama yhdysvaltalainen tieteiselokuva. Elokuvan käsikirjoitus pohjautuu William Shakespearen näytelmään Myrsky, ja se hyödyntää ihmisen piilotajuntaa Freudin hengessä.[1].

Elokuvaa pidetään tieteiselokuvan klassikkona hyvän käsikirjoituksensa, näyttävien erikoistehosteidensa sekä uraauurtavan taustamusiikkinsa vuoksi. Se oli ensimmäinen elokuva, jonka musiikki oli kokonaan elektronista. Kielletty planeetta oli vuonna 1957 ehdolla Oscar-palkinnon saajaksi erikoistehosteiden sarjassa.

Suosituksi tullut robotti Robby the Robot esiintyi myöhemmin muissakin elokuvissa sekä sarjafilmissä Matkalla avaruuteen.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

2200-luvun alussa John J. Adamsin (Leslie Nielsen) komentama Yhdistyneiden Planeettojen (United Planets) tähtiristeilijä C-57D lähetetään tutkimaan, mitä on tapahtunut 20 vuotta aiemmin Alpha Aquilae -aurinkokunnan Altair IV -planeetalle matkanneelle Bellerophon -tutkimusretkikunnalle. Vuoden matkanneen aluksen miehistö löytää planeetalta vain kaksi henkiin jäänyttä retkikunnan jäsentä; tohtori Edward Morbiuksen (Walter Pidgeon) ja hänen tyttärensä Altairan (Anne Francis).

Tohtori Morbius on varoittanut lähestyvää avaruusalusta laskeutumasta planeetalle, kertomatta kuitenkaan mitään syytä varoitukselleen. Palvelijarobotti Robbyn tuotua varoituksesta piittaamattoman komentaja Adamsin aluksen perämiehen luutnantti Farmanin (Jack Kelly) ja tähtiristeilijän lääkärin luutnantti 'Doc' Ostrowin (Warren Stevens) kanssa Morbiuksen tehokkaalla turvajärjestelmällä varustettuun kotiin hän kertoo, että jokin tuntematon voima oli surmannut koko muun retkikunnan ja säästänyt vain tohtorin, hänen sittemmin kuolleen vaimonsa ja pienen tyttärensä, joka on jo varttunut viehättäväksi nuoreksi naiseksi.

Tohtori Morbius kertoo pelänneensä, että sama tuntematon uhka saattaa hyökätä tähtiristeilijän miehistön kimppuun. Hänen oman asuntonsa suojana on salamannopeasti laskeutuvat paksut terässuojat ja hänen ensimmäisien planeetalla viettämiensä kuukausien aikana "kokoon näpertelemänsä" Robby, joka edustaa sen hetkisen tietämyksen ylittävää teknologiaa. Morbiuksen tekniset taidot hämmästyttävät komentaja Adamsia, varsinkin kun tohtorin erikoisala on ollut filologia.

Morbius kertoo tutkineensa kuluneet kaksikymmentä vuotta planeettaa aiemmin asuttaneen Krell-rodun historiaa ja teknologiaa. Krellien teknologia oli ylittänyt huimasti ihmiskunnan tekniset kyvyt, mutta koko rotu oli tuhoutunut mystisellä tavalla yhdessä yössä 200 000 vuotta aiemmin.

Tohtori esittelee vierailleen Krellien lastentarhan ja sen "kouluttimen" ("educator"), opetuskoneen joka oli täydelle teholle asetettuna tappanut sitä kokeilleen retkikunnan jäsenen. Morbius kertoo laitteen käytön vaivuttaneen hänet koomaan kahdeksi vuorokaudeksi, mutta toivuttuaan hän oli huomannut älykkyysosamääränsä kaksinkertaistuneen, mikä oli mahdollistanut muun muassa Robbyn rakentamisen.

Seuraavaksi Morbius vie vieraansa kierrokselle tutustumaan Krellien laitteistoon, maanalaiseen kuutionmuotoiseen koneeseen, jonka jokainen sivu on 32 kilometriä pitkä ja jonka energian tuottaa 9 200 ydinreaktoria. Kone on Krellien tuhouduttuakin jatkanut toimintaansa, korjaten ja huoltaen itsensä tuntematonta tarkoitustaan varten.

Tutustumiskierroksen jälkeen komentaja tapaa Morbiuksen kauniin 19-vuotiaan tyttären Altairan, joka osoittaa suurta uteliaisuutta ihmissuhteita kohtaan elettyään lähes koko ikänsä kahdestaan isänsä kanssa.

Tähtiristeilijä C-57D:n komentaja John J. Adams (Leslie Nielsen (oikealla)) ja aluksen lääkäri luutnantti 'Doc' Ostrow (Warren Stevens (keskellä)).
Tähtiristeilijä C-57D laskeutuu Altair IV -planeetalle.

Seuraavien öiden aikana näkymätön hirviö hyökkäilee tähtiristeilijän kimppuun ja tappaa useita miehistön jäseniä. Jättimäinen hirviö paljastuu alusta suojaavaan voimakenttään törmätessä ulkomuodoltaan leijonamaiseksi, kahdella jalalla käveleväksi olennoksi. Morbiuksen herätessä laboratoriossaan painajaisunestaan, myös hyökkäävä hirviö katoaa.

Myöhemmin luutnantti Ostrow livahtaa salaa käyttämään "koulutinta" kohtalokkain seurauksin. Ennen kuolemaansa hän ehtii kertoa kapteenille, että jättiläiskoneen käyttötarkoitus oli materialisoida ajatuksen voimalla mikä hyvänsä mitä Krellit halusivat. Mutta he pitivät itseään niin sivistyneinä, että unohtivat piilotajuntansa synkät halut, jotka materialisoituessaan tuhosivat koko rodun yhdessä yössä.

Tämän kuultuaan komentaja Adams ymmärtää että "kouluttimen" käyttö on sulauttanut Morbiuksen mielen Krellien koneeseen, ja, vaikka tohtorin tietoinen mieli ei olekaan tarpeeksi vahva koneen hallitsemiseen, hänen piilotajuntansa pystyy siihen. Bellerophonin miehistön äänestettyä Maahan palaamisen puolesta ja nyt pelastusaluksen saavuttua kone oli toteuttanut Morbiuksen syvimmän toiveen saada rauhassa tutkia Krellien jäämistöä ja hyökännyt toiveen toteutumista estäviä vastaan.

Kun Altaira kertoo isälleen rakastuneensa komentaja Adamsiin ja lähtevänsä hänen kanssaan planeetalta, hirviö hyökkää Morbiuksen asuntoon ja tunkeutuu sen terässuojien läpi ja lopulta Krellien lastentarhaan, jonne Morbius, Altaira ja komentaja Adams ovat sitä paenneet. Morbius lopultakin hyväksyy tiedon, että vihollinen on hänen oma piilotajuntansa, ja heittäytyy ovien läpi murtautuneen hirviön ja tyttärensä väliin. Hän loukkaantuu kuolettavasti ja saman tien hirviö katoaa. Kuoleva Morbius neuvoo Adamsille, kuinka Krellien kone kytketään koko planeetan tuhoavalle ylikuormitukselle, sillä se on liian vaarallinen minkään sellaisen rodun käsissä, joka ei täysin hallitse alitajuisia halujaan.

Tähtiristeilijä Altaira ja Robby mukanaan pakenee planeetalta, ja sen miehistö seuraa turvallisen etäisyyden päästä planeetan tuhoa jatkaessaan pitkää paluumatkaansa Maahan.

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilta-Sanomien Timo Malmi arvioi 2010, että kiitos MGM-yhtiön satsausten avaruusalukset eivät näytä leluilta. Valitettavasti ihmishahmot vain ovat pökkelöitä. Ihmisrobotti Robbya hän pitää hellyttävänä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat, 14.7.2010, sivu B 12
  2. Timo Malmi: Elokuvat. Ilta-Sanomat, 2010, nro 14.7., s. 38.