Khuzdul

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Khuzdul
Oma nimi Khuzdul
Tiedot
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto cirth
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta keinotekoiset kielet
Kieliryhmä taidekielet

Khuzdul on yksi fantasiakirjailija J. R. R. Tolkienin kehittämistä keinotekoisista kielistä. Se on kääpiöiden salainen kieli. Se muistuttaa fonologialtaan ja morfologialtaan hepreaa ja muita seemiläisiä kieliä.

Ulkoinen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tolkien käytti hepreaa vaikuttamaan khuzduliin, koska näki kääpiöissä samankaltaisuuksia keskiajan juutalaisten kanssa. Juutalaisten tavoin myös kääpiöt joutuivat lähtemään kotimaastaan ja elämään eristyksissä vaalien omaa kulttuuriaan. Lisäksi kukin kansa käytti omaa vanhaa kieltään.[1]

Tolkien kirjoitti, että "tämän kielen rakenne on hahmoteltu jonkin verran yksityiskohtaisesti, joskin hyvin pienen sanaston kera"[2]. Khuzdulinkieliset nimet kuten Khazaddûm ja Gabilgathol esiintyivät varhaisessa Silmarillionin versiossa[3]. Sen mukaan kääpiöt itsestään käyttämänä nimi oli Khuzûd, joka myöhemmin muuttui muotoon Khazâd. Tolkien käytti ensin nimeä Khazaddûm Nogrodista eikä Moriasta. Christopher Tolkien kommentoi: "Khazaddûm on kuuluisan nimen ensimmäinen esiintyminen. On mielenkiintoista huomata, että se oli olemassa jo tuolloin – vaikkakin Nogrodin kääpiökielisenä nimenä. Myöhemmin Nogrodin kääpiökielinen nimi oli Tumunzahar... Nyt ensimmäistä kertaa esiintyvä Gabilgathol säilyi Belegostin kääpiönkielisenä nimenä." [4]

Sisäinen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khuzdulin kehitti kääpiöille heidän luomisestaan vastannut vala Aulë. Nimi khuzdul, mikä ilmeisesti vain merkitsee "kääpiökieltä", oli heidän itse keksimä. Tästä kielestä ainoat sanat, mitkä olivat muiden kansojen tiedossa, ovat kääpiöiden sotahuudosta: Baruk Khazâd! Khazâd ai-mênu! eli "Kääpiöitten kirveet! Kääpiöt ovat kimpussanne!". [5]

Toisin kuin muut kielet, khuzdul säilyi lähes muuttumattomana Kolmanneelle Ajalle asti. Kääpiöt olivat aina "taipumattoman salamyhkäisiä" ja käyttivät muiden kuin kääpiöiden läsnäollessa vain ihmiskielisiä nimiä. Omia salaisia nimiään he eivät kirjoita edes hautakiviinsä kuten ilmenee myös Balinin haudalla olevasta laatasta. Kuitenkin Silmarillionissa vähäkääpiö Mîm kertoi auliisti Túrinille oikean nimensä sekä poikiensa Khîmin ja Ibunin nimet. Tällainen tahdittomuus oli luultavimmin yksi syy muiden kääpiöiden vihaan vähäkääpiöitä kohtaan. Mutta muista kääpiöistä ainakin Belegostin kuningas Azaghâl sekä nogrodilainen seppä Gamil Zirak käyttivät vapaasti khuzdulinkielisiä nimiään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]