Kharon

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee taivaankappaletta. Kreikkalaisen mytologian hahmosta kertoo artikkeli Kharon (mytologia).
(134340) Pluto I Kharon
1978 P 1
Charon.png
Löytäminen
Löytäjät James Christy
Löytöaika 22. kesäkuuta 1978
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 5 913 520 000 km
39,48168677 AU
Eksentrisyys 0,24880766
Kiertoaika Auringon ympäri 248 v 197 vrk 5,5 h
Synodinen kiertoaika 366,7 vrk
Keskiratanopeus 4,7490 km/s
Kuiden lukumäärä 4
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija 1 210 km
Pinta-ala 4 400 000 km2
Massa 1,62×1021 kg
0,0002 Maan massaa
Keskitiheys 1,71 g/cm3
Pyörähdysaika 6 vrk 9 h 17,6 min

Kharon on kääpiöplaneetta Pluton kuu. Sitä voidaan toisaalta pitää kaksoiskääpiöplaneettana Pluton kanssa. Kharon tunnetaan myös nimellä (134340) Pluto I. Kharonin löysi tähtitieteilijä James Christy 22. kesäkuuta 1978 tutkiessaan muutamaa kuukautta aiemmin otettuja valokuvia Plutosta ja huomatessaan pienen pullistuman ilmestyvän siihen säännöllisesti. Myöhemmin pullistuma vahvistettiin 29. huhtikuuta 1965 otetuista kuvista erilliseksi taivaankappaleeksi. Kharonin pinnalla arvellaan olevan vettä. Aluksi Kharonille annettiin tilapäinen nimi 1978 P 1.

Kuu sai nimensä kreikkalaisen mytologian hahmon mukaan: Kharon oli tuonelan jumalan Haadeen lautturi. Haades puolestaan tunnettiin myöhemmin roomalaisessa mytologiassa nimellä Pluto. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) vahvisti nimen vuonna 1985.

Vuorovesivoimat pitävät Pluton ja Kharonin aina sama puoli toisiinsa kääntyneinä. Kharon kiertää Pluton samassa ajassa kuin tämä kierähtää akselinsa ympäri eli 6,387 vuorokaudessa (6 vrk 9 h 18 min). Kharonin halkaisija 1192 km on runsas puolet (53 prosenttia) Pluton halkaisijasta. Kharonin massa on seitsemäsosa Pluton massasta ja pinta-ala on 4 400 000 km². Toisin kuin Pluto, joka on jäätyneen typen peittämä, Kharon näyttäisi olevan vesijään peitossa.

Vuonna 2005 löydetyt kiertolaiset Nix ja Hydra ovat myös Pluton kuita. Tämä pätee myös vuonna 2011 löydettyyn Kerberosiin (aikaisemmin: S/2011 (134340) 1), joka kiertää Nixin ja Hydran välillä, sekä vuonna 2012 löytyneeseen Styxiin (aikaisemmin: S/2012 (134340) 1) jonka kiertorata on lähimpäna Kharonia ja Plutoa.

Kesällä 2005 sattuneen tähdenpeiton aikana tehdyistä havainnoista ESOssa on mitattu Kharonin säteeksi 604 km ja tiheydeksi 1,71 g/cm3. Lisäksi voitiin päätellä, että Kharonilla ei ole kaasukehää, tai että sen paine voi olla korkeintaan miljoonasosan Maan ilmakehän paineesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]