Kevolan observatorio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kevolan observatorio
Järjestö: Turun Ursa
Sijainti: Kevola, Paimio, Suomi
Koordinaatit: 60°25′12″N, 22°45′54″EKoordinaatit: 60°25′12″N, 22°45′54″E
Perustettu: 1963
Kotisivu: http://www.turunursa.fi/
teleskoopit
Nimetön: 50 cm Schmidt-Väisälä-kaukoputki

Kevolan observatorio sijaitsee Paimion Kevolassa, vanhan ja uuden ykköstien välissä pienellä mäellä. Observatorion omistaa tähtitieteen harrastusyhdistys Turun Ursa r.y. Rakennuksiin kuuluvat tähtitorni, zeniittitorni ja lämmitettävä mökki. Kevolan observatorio on IAU:n observatorioluettelossa numero 64.

Valaistusolosuhteet ovat Kevolassa tähtitieteellisten havaintojen kannalta paljon paremmat kuin kaupungissa, mutta Ykköstien ja läheisen radiomaston valot häiritsevät havaitsemista jonkin verran.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevolan observatorio on alun perin Tähtitieteellis-optillisen seuran rakentama, mutta seuran lakkautettua toimintansa rakennukset siirrettiin Turun Ursan omistukseen. Tähtitorni rakennettiin Tuorlan observaattorin Hilkka Rantaseppä-Heleniuksen kotitilalle, tontti oli pitkään vuokralla paikalliselta maanviljelijältä, kunnes Turun Ursa sai ostettua sen vuonna 2002 Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston myöntämän apurahan turvin.

Havaintovälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevolan tähtitornissa on nykyään 50 cm:n anastigmaattinen Schmidt-Väisälä-kaukoputki, joka oli aikoinaan maailmankuulu laajan, mutta vääristymättömän kuvakenttänsä ansiosta. Korjauslasin halkaisija on 50 cm ja pääpeilin 60 cm. Filmitasosta 3 mm:n etäisyydellä on lisäksi 12 cm:n kaksoiskonveksi korjauslasi. Optiikka mahdollistaa 6,7 asteen kuvakentän 12x12 cm:n laakafilmillä. Kaukoputken polttoväli on 103,1 cm.

Valokuvauskaukoputki sijaitsi aiemmin Iso-Heikkilän tähtitornissa Turussa, jossa sen avulla löydettiin 807 pikkuplaneettaa. Kaukoputken etsinkaukoputkena toimii 18 cm:n linssikaukoputki, polttoväliltään 230 cm, jota on usein käytetty mm. Pluton havainnointiin. Patterissa on myös pienempi 8 cm:n etsinputki, 120 cm:n polttovälillä.

Zeniittitornissa on aiemmin sijainnut zeniittikaukoputki, joka on suunnattu suoraan ylöspäin kohti taivaanlakea eli zeniittiä. Tästä syystä tähtitornissa ei ole lainkaan pyörivää kupua, vaan vain yksinkertaiset luukut. Zeniittikaukoputkella on tehty mm. tutkimuksia maapallon navan liikkumisesta. Se on sittemmin siirretty Turun yliopistoon kuuluvaan Tuorlan observatorioon Kaarinassa.