Käenkaali
Wikipedia
| Käenkaali | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Oxalis acetosella L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Käenkaali Wikispeciesissä |
Käenkaali eli ketunleipä (Oxalis acetosella) on monivuotinen, 5–10 cm korkea, hento ruoho, joka kasvaa Suomessa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomen lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä harvinaistuen Rovaniemen ja Kuusamon korkeudelle asti, jota pohjoisempana se ei kasva. Se on tyypillinen esimerkki suomalaisista kasveista, jotka ovat joka metsän lajeja etelässä ja suoranaisia harvinaisuuksia ja suojelukohteita pohjoisessa. Sillä on ohuet kolmisormiset, vaaleanvihreät lehdet, jotka kasvavat ruusukkeina. Vastaherttaiset lehdykät painuvat alaspäin öiseen aikaan ja huonolla säällä. Hento maavarsi kasvaa vaakasuoraan suikertaen. Touko-kesäkuussa hieman lehtien yläpuolelle yksittäin vanojen päähän avautuvat kukat ovat terälehdiltään valkoisia ja lilasuonisia, toisinaan punertavansävyisiä. Käenkaalin kotahedelmä on kooltaan 3–4 mm.[1]
Käenkaali on hapahkon makuinen ja se sisältää oksaalihappoa. C-vitamiinipitoisuutensa ansiosta sitä on käytetty aiemmin kansanlääkinnässä keripukin hoitoon.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Virtuella floran Viitattu 25.7.2007.
