Ketohopeatäplä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ketohopeatäplä
naaras
naaras
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae
Suku: Argynnis
Laji: adippe
Kaksiosainen nimi
Argynnis adippe
(Denis & Schiffermüller, 1775)
Synonyymit
  • Fabriciana adippe
Katso myös
 Commons-logo.svg Ketohopeatäplä Commonsissa

Ketohopeatäplä (Argynnis adippe) on ruskehtavan hopeatäpläinen perhoslaji. Samanäköinen lähisukulainen on esimerkiksi yleisempi orvokkihopeatäplä (Argynnis aglaja).

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketohopeatäplä on noin viiden sentin kokoinen oranssin ja mustan kirjava päiväperhonen. Se muistuttaa suuresti muita hopeatäpliä, mutta koiraalla voimakkaan oranssien etusiipien yläpinnalla toiseksi ja kolmanneksi takimmaisen siipisuonen ympärillä on selvä, musta varjostuma. Naaraalla sävy on himmeämpi ja siipien tyviosassa on ruskeaa kehnää. Etusiiven alapinnalla, siiven kärjessä on kolme vaaleaa täplää ja siiven ulkoreuna on hivenen sisäänpäinkaartunut.[1] Paras tuntomerkki on kuitenkin takasiipien alapinta, jossa laajojen vaaleiden täplien lisäksi näkyy neljän punaruskean, rengasmaisen silmätäplän muodostama rivi. Värimuodolla f. cleodoxa takasiipien vaalet täplät ovat vaaleankeltaiset. Lisäksi takasiiven alapinnan reunajuova on himmeä.[2][3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketohopeatäplää tavataan lähes koko Eurooppassa sekä Pohjois-Afrikassa ja Turkissa.[4] Etelä- ja Keski-Suomessa laji on yleinen ja levinneisyyden pohjoisraja kulkee suunnilleen Vaasa-Lieksa-linjalla. Perhoset ovat lennossa heinäkuun alusta elokuun puoleen väliin.[5][6][7]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketohopeatäplä elää kedoilla ja niityillä, teiden pientareilla sekä metsänreunoilla. Lämpiminä ja aurinkoisina päivinä molemmat sukupuolet vierailevat kukilla ja koiraat lentelevät etsimässä naaraita. Pilvisellä tai viileällä säällä perhoset oleskelevat enimmäkseen maassa tai kasveilla lähellä maanpintaa, eivätkä juuri liiku. Yöksi tai sateella ne lentävät ylös puihin tai pensaisiin.[8] Naaraas munii puiden kuorenrakoihin lähelle orvokkikasvustoja. Talvehtii kuoriutumisvalmiina toukkana munan sisällä[9]. Toukat ovat aktiivisia päivisin piilotellen ruokailukertojen välillä lehtien alapinnoilla. Kotelo on yhteenkiedottujen lehtien välissä.[7][6]

Ravintokasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää orvokeilla, etenkin aho-orvokilla (Viola canina).[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]