Keskustelu ohjeesta:Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arkistoidut keskustelut

Erisnimikäytäntö[muokkaa wikitekstiä]

Kyse on Studio Ghiblin keskustelusivulla esiin noussut "ongelma" ja ristiriita tyyliohjeen ja yleisen käytännön välillä. Animaatioiden (ja yleisemmin mangojen ja muiden vastaavien) nimissä on ollut tapana kääntää yleisesti tunnetut nimet "siten kuin ne on tarkoitettu," eli tyyliohjeen vastaisesti ei suoraan Hepburn-latinisaatiota käyttäen. Esimerkiksi 天空の城ラピュタ on "Tenkū no shiro Laputa" eikä "Tenkū no shiro Rapyuta," kuten sen kuuluisi tyyliohjeen mukaan olla. Käytännössä kukaan ei ole kuitenkaan koskaan kuullutkaan Rapyuta-linnasta, vaan se on Laputa.

Tulisiko tyyliohjetta päivittää tältä osin, ja jos, niin miten? Mielestäni olisi hyvä, että tuommoiset yleisesti tiedossa olevat erisnimet voisi kirjoittaa "kuten ne on tarkoitettu," mutta miten tuon sitten ohjeistaisi formaalimmin? Toinen vaihtoehto on tietenkin pitäytyä yksikäsitteisesti Hepburnissa. //Ephief 9. maaliskuuta 2007 kello 09.09 (UTC)

Tästä mielestäni on keskusteltu aiemmin (tosin enpä kyllä muista missä, jollei täällä) ja johtosääntönä on ollut, että selkeästi muut kuin japaninkieliset, katakana-transkriptatut nimet palautetaan takaisin alkuperäisasuunsa eikä niitä kierrätetä Hepburnin kautta, jotta vältyttäisiin transkription transkriptiolta (Rozen Maiden vs. Rōzen meiden yms. yms.), mikä tuskin selkeyttää tilanteita. Ajoittain tämä johtaa pieneen tulkinnanvaraisuuteen silloin, kun ei voi olla varma siitä, onko sana japaniin kotiutunut lainasana (nekutai, terebi, jne.) vaiko suora laina, mutta ainakaan Gedin tapauksessa ongelmaa tuskin on, koska kyseessä on helpohkosti Le Guinin kirjoista tarkistettavissa oleva erisnimi. --Louhikärmes 21. maaliskuuta 2007 kello 23.00 (UTC)
Tätä mieltä minäkin olen, mutta miten se sitten muotoiltaisiin tyyliohjeeseen? //Ephief 22. maaliskuuta 2007 kello 07.05 (UTC)
Kakkoskohdassahan tuo nyt jotakuinkin on käsitelty jo, joskin esimerkki on vähän hassu, koska siinä sitten kumminkin romanisoidaan suoraan Hepburnillä jälkeenpäin... Tuossahan ei ole sellaista tilannetta, jossa asialla X olisi suomalaisesta poikkeava japanilainen nimi, joka kuitenkin sisältäisi vieraskielisiä nimiä. Mielestäni tällöin ei japaninkielisen transkription suora romanisointi ole enää oleellista informaatiota. koska silloin on kyse juurikin tuplatranskriptauksesta. Mielestäni oleellinen informaatio on jo katakanoissa silloin annettu. --Louhikärmes 22. maaliskuuta 2007 kello 19.04 (UTC)
Eikös tässä nyt puhuta japanilaisesta elokuvasta, jonka kieli on japani? Vaikka elokuva perustuu kirjaan, kirja ja elokuva ovat eri asia, kuten on monesti nähty. Eikös romanisaation tarkoitus ole esittää, miten japaninkieliset merkit noin osapuilleen kirjoitettaisiin tai äännettäisiin, jotta sen tietäisivät nekin, jotka eivät osaa japania? Japanintaitoisillahan tätä ongelmaa ei ole.
Eihän vastaavaa muuntelua tehdä länsimaistenkaan kielten välillä. Kuvitellaan esimerkiksi, että olisi suomenkielinen kirja, nimeltään vaikkapa Lontoo kutsuu, jota ei ole käännetty ruotsiksi, mutta joka jostain syystä mainittaisiin ruotsinkielisessä wikipediassa. Minun on vähän vaikea uskoa, että kirjan nimi olisi väännetty muotoon London kutsuu. Jos joku tuollaista ehdottaisi vetoamalla siihen, että Lontoo on nimi, joka alkukielellä on London (kuten ruotsiksikin), hänethän naurettaisiin pihalle. Ehkä sulkuihin olisi lisätty pieni selitys, mitä nimi olisi ruotsiksi, koska kirjalla ei vielä ole "virallista" ruotsinkielistä nimeä.
Kyllä noinkin, mutta japanin (ja periaatteessa minkä tahansa eri merkistöä käyttävän kielen) kanssa on vaikeampi löytää yhtä ja ainoaa oikeaa ratkaisua. Tämä tulee esille Ephiefin mainitsemassa esimerkissä, "Laputa" vai "Rapyuta". Japaninkielisessä kirjoituksessa ei ole mahdollista erottaa toisistaan tavuja RA ja LA. Meidän La kirjoitetaan "ラ", joka taas romanisoidaan muotoon "RA". Ainakin Laputan japanilaisessa DVD-julkaisussa sana on kirjoitettu kuvituksenomaisesti levyyn latinalaisilla aakkosilla muodossa "LAPUTA". Muutenkin japanilaiset tuntuvat käyttävän näitä itse miten milloinkin – joskus tahattomasti ja joskus tahallisesti. Jos siis on tiedossa ja varmistettavissa, että nimi on tarkoitus romanisoidessa kirjoittaa jotenkin muuten kuin sääntöjen mukaan, on alkukieliselle versiolle uskollisempaa myös tehdä niin. —B. Nuhanen 19. syyskuuta 2008 kello 21.19 (EEST)[vastaa]
Tässä on kyse vähän samasta. Jos kerrotaan, miten elokuvan nimi romanisoidaan, pitäisi minusta kirjoittaa Gedo senki, mutta jos elokuvan (ja kirjan) japaninkielisestä nimestä halutaan ns. sanamukainen käännös, siinä voi hyvin käyttää sanaa Ged (mitä sitten senki lieneekään suomeksi). Voisi tietysti harkita sitäkin, että käytettäisiin muotoa Gedo (Ged) senki. Siitä kävisi ilmi, miten merkit romanisoidaan, mutta siinä olisi myös alkuperäinen nimi mukana. Aivan eri asia on sitten elokuvan nimi suomeksi. Se saattaa olla sama kuin kirjan tai sitten ei. --NMS 30. maaliskuuta 2007 kello 09.10 (UTC)

Vieläkö on aktiivisessa kehityksessä[muokkaa wikitekstiä]

Vieläkö on aktiivisessa kehityksessä (jossain muualla) vai voiko ottaa osaksi tyyliopasta? Viimeksi muokattu reilu puoli vuotta sitten. -- Usp 14. heinäkuuta 2008 kello 08.48 (UTC)

Kyllä mielestäni ainakin Japanin osalta, en tiedä miksi tätä ei ole käytännöksi merkitty. --Orri 14. heinäkuuta 2008 kello 14.03 (UTC)
Ei tunnu olevan aktiivisessa kehityksessä. Japania koskevat osiot lienevät ainakin melko pitkälle viilattuja. //Ephief 14. heinäkuuta 2008 kello 16.31 (UTC)
Omasta puolesta voitaisiin ottaa käytännöksi. --Juusomoro 14. heinäkuuta 2008 kello 16.32 (UTC)

Japanilaiset laivojen nimet[muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin lyhyen osan "Laivojen nimet". Ne tulisi kirjoittaa yhteen:

  • laivat nimetään vanhan perinteen mukaan "pojiksi" maru-päätteellä, joka oli ennen poikanimen tunnus. Aikuistuessaan poika sai miehennimen, jossa moista päätettä ei ollut.
  • maru ei ole laivan "sukunimi" tai "toinen nimi" vaan yksiosaisen nimen osa

Pitke 24. toukokuuta 2009 kello 15.53 (EEST)[vastaa]

Pitääkö tämä erikseen mainita? Miten muuten niitä kirjoitettaisiin/on kirjoitettu? //Ephief 25. toukokuuta 2009 kello 14.46 (EEST)[vastaa]
Tyypit kääntävät artikkeleita englannista ja jättävät nimet sikäläiseen muotoon X Maru, eli maru-osa erikseen ja isolla. Suurin osa meidänkin osumista on vielä X Maru -tyyppiä, en ole ehtinyt korjailla niitä pahemmin. Pitke 25. toukokuuta 2009 kello 15.39 (EEST)[vastaa]
Oolrait, ihan hyvä syy :) //Ephief 25. toukokuuta 2009 kello 21.17 (EEST)[vastaa]

Thaimaan ja muiden kieliryhmien käytännöt[muokkaa wikitekstiä]

Ohjeeseen voisi lisätä muiden (puuttuvien) itä-aasian kieliryhmien käytännöt. Thain kielen translitteraatiokäytäntö ei ole aivan selkeä (ISO/RTGS). Ipr1 (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 18.46 (EET)[vastaa]

Uudistettu Hepburn[muokkaa wikitekstiä]

Täällä on japanin kielen translitterointiohjeissa kohta, jota en ole aiemmin huomannut: ohjeen mukaan "Ennen labiaalikonsonantteja (m, b, p) ん kirjoitetaan m (esim. Emma pro Enma)." Tämä ei kuitenkaan ole uudistetun Hepburnin mukaista, vaan käsittääkseni perinteisen. Kohdan on lisännyt Käyttäjä:Pitke vuonna 2013: [1] Onkohan tässä tapahtunut yksinkertaisesti lapsus, muutanko uudistetun Hepburnin mukaiseksi? --Epiq (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 22.02 (EET)[vastaa]

Muutosehdotuksia[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotan, että muutetaan mandariinikiinan toonien merkitsemisen ohjetta siten, että toonimerkkejä ei tavallisesti käytetä artikkelin nimessä tai tekstissä, vaan ainoastaan kielimallineessa (k-zh tai k-zh-). Lisäksi tooninumeroihin en täällä ole koskaan törmännyt, joten niistäkin voi maininnan poistaa; toonimerkilliset kirjaimethan voi helposti copypastata jostakin.

Lisäksi voisi olla hyvä mainita muiden kiinan kielten romanisaatiosta ja milloin kutakin käytetään; esim. honkongilaisten ja macaolaisten ihmisten nimet kuuluisi yleensä translitteroida kantoninkiinan mukaisesti esim. jyutpingillä eikä mandariinikiinan mukaisesti pinyinillä. Minnankiinankieliset ääntämykset voi olla hyvä merkitä esim. joihinkin taiwanilaisia aiheita käsitteviin artikkeleihin, ja latinisaatiosysteeminä voi olla pe̍h-ōe-jī tai tâi-lô. --Qwerty12302 (kesk | muok) 29. tammikuuta 2022 kello 11.28 (EET)[vastaa]