Keskustelu mallineesta:SMsäteily

Onko tuossa Valo-rivillä tarkoitus listata kaikenlaisia sekoitusvärejä? Jos on, niitä tuleekin pitkä lista. Jos ei, mitä magenta tekee listalla? --Jmk 29. huhtikuuta 2011 kello 14.43 (EEST)

Magenta, violetti ja purppura vaatisivat selvennystä yleisestikin - artikkeli violetti on aikanin ihan sekava. Tähän kohtaan kuuluisi käsittääkseni näistä vain spektrissä sellaisenaan esiintyvä väri - onko se sitten nimeltään violetti vai mikä. Nuo "sinipunaiset värit" ovat sekoitusvärejä eli niissä on yhtäaikaa paria spektrin osaa. --Aulis Eskola 29. huhtikuuta 2011 kello 16.25 (EEST)

Väri on psykofyysinen ilmiö. Sitä ei ole "olemassa" sähkömagneettisessa spektrissä. Säteilyn aallonpituus voidaan ilmoittaa. Idea siitä että valo voitaisiin jakaa väreihin on erheellinen, varsinkin tässä kontekstissa. Saman tien voidaan sitten listata nanometrejä, niitä tuleekin sitten paljon... Valo-kohtaan voisi ehkä linkittää sitten valoa koskevia lakeja, kenties fotoni-QED akselin artikkeleita. --(λ (?) (!)) 29. huhtikuuta 2011 kello 16.43 (EEST)

Joskopa listattaisiin muutamia värialueita eikä ihan nanometrin välein. Otan myös tuon magentan pois, kun siinä on useita spektrin alueita... --Aulis Eskola 29. huhtikuuta 2011 kello 18.13 (EEST)

Varsin epätieteellistä nämä värit. "Keltainen" valohan voi olla keltaista (~570 nm), tai muunvärisiä sekoitettuna sopivassa suhteessa. Väriä tulee käsitellä siellä psykologian tai biologian puolella. --(λ (?) (!)) 29. huhtikuuta 2011 kello 18.19 (EEST)

Totta kai valoalueen aallonpituuksista voidaan mainita esimerkkejä, minkä värisiä ne ovat. Ei se ole sen kummallisempaa kuin se, että muutakin spektriä on jaettu osiin; ei vaikkapa UV- ja röntgenalueenkaan välissä ole "fysikaalisesti" mitään äkillistä rajakohtaa, eikä siellä säteilyssä nouse pystyyn mikään bitti "tämä nyt on röntgensäteilyä". Aallonpituuden mukana säteilyn fysikaaliset ominaisuudet ja vaikutukset kuitenkin muuttuvat ja käytännön syistä sinne on niitä rajakohtia vedetty. – Syaanin voisi ehkä jättää pois turhaan listaa pidentämästä, vaikka paremmin se sentään tuonne sopii kuin ainoastaan sekoituksena saatava magenta. --Jmk 29. huhtikuuta 2011 kello 18.28 (EEST)

Niinhän se on: keltaisen aistimuksen voi saada aikaan monella keinolla. Tällaista aistimusten perustaa tosiaan tulee käsitellä värien astimisen kohdalla - ehkä artikkelissa väri. Mutta nyt kun puhuttiin spektrissä olevista yksittäisistä taajuuksista: tietty alue spektristä on keltaista. Katso myös Monokromaattinen säteily. --Aulis Eskola 29. huhtikuuta 2011 kello 18.34 (EEST)

Suom. huom. värit (kuten "keltainen") eivät ole fysikaalisia määreitä tai suureita. Miksi siis käyttää niitä fysiikan alan mallineessa? Kuten mainitsin, aallonpituuskaistan mainitseminen olisi tällainen (esim. 560-580 nm). --(λ (?) (!)) 29. huhtikuuta 2011 kello 18.37 (EEST)

Yleistietosanakirjassa (jota Wikipediakin on) ideana kertomisessa, missä järjestyksessä värejä löytyy sähkömagneettisesta spektristä, on se, että peruskäyttäjäkin hahmottaa asiaa oudohkoja nanometrejä paljon paremmin. Kyllä niitä nanometrejäkin pidemmälle linkkejä pitkin menemällä löytyy (ja jso ei jostakin kohdalta löydy, artikkeleja on syytä täydentää). --Aulis Eskola 29. huhtikuuta 2011 kello 18.43 (EEST)

Miksi peruskäyttäjän tarvitsisi hahmottaa sähkömagneettista säteilyä virheellisten metaforien kautta? Miksi pitäisi pystyä ymmärtämään ilman tarvittavaa perustietoa jotain jonka ymmärtämiselle on edellytyksenä tietyt perustiedot. Sähkömagneettinen säteily ei muutu sen ymmärrettävämmäksi virheellisillä mallineilla. En näe argumentissa järkeä. Kohta kirjoitamme suomeakin alle 6-kirjaimen sanoin noilla perusteilla? --(λ (?) (!)) 29. huhtikuuta 2011 kello 18.49 (EEST)

Plus, tuo kuvaamasi, värien löytyminen spektristä ei kuulu tähän mallineeseen, vaan artikkeliin väri. --(λ (?) (!)) 29. huhtikuuta 2011 kello 18.54 (EEST)

Kyllähän asia toimii joka suuntaan: spektrin taajuus aiheuttaa väriaistimuksen ja värejä voi löytää piikkimäisestä spektristä ja eri muotoisista spektreistä. Asian selittämistä voisi täsmentää artikkeleihin tarvittaessa: värejä syntyy muutoinkin kuin piikkimäisestä spektristä, spektrin piikit aiheuttavat väriaistimuksen.

TÄSMENNYS: artikkeli väri tarvitsisi täsmentelyä. Väriaistimuksen liittyminen valon spektrin muotoon pitäisi selittää perusteellisesti. --Aulis Eskola 29. huhtikuuta 2011 kello 18.59 (EEST)

En ymmärrä kieltäsi spektrin taajuudesta. Spektri on kaista, eikä sijaitse tietyllä taajuudella, eikä sillä myöskään ole muotoa. En ainakaan fysiikanopinnoissa moiseen koskaan törmännyt. Väriavaruus tms. esim. aistimukselle tai mittaukselle sitten aivan eri asia. Elo ei toimi joka suuntaan. Fysiikka ei käsittele väriaistimuksia, vaan havaintopsykologia. --(λ (?) (!)) 29. huhtikuuta 2011 kello 19.08 (EEST)

Spektri koostuu taajuuksista ja eri taajuuksia on spektrissä. Yksittäinen spektrissä näkyvän valon alueella oleva taajuus - tietty spektrin taajuus - näkyy myös värinä.

Spektrin muoto liittyy intensiteettiin eri taajuuksilla. Kun valo tai radiolähete analysoidaan, saadaan säteilyn voimakkuus eri taajuuksilla, katso esim. http://wiki.helsinki.fi/display/AstroWiki/Radioastronomia+-+Jatkuva+spektri. --Aulis Eskola 29. huhtikuuta 2011 kello 19.24 (EEST)

Juu, ei näin. Muotoillaan suomeksi toisin. Eli spektrin "muotohan" on vain ne taajuudet joista se koostuu. 1-ulotteinen avaruus ei sisällä muotoa, eikä ole tapana (tai ainakaan oikeellista) puhua näistä taajuuskomponenteista 'muotona'. Jos taas mitataan vaikkapa valoa, analysoidaan, ei silloin mitata "spektrin muotoa", vaan esimerkiksi juurikin säteilyn voimakkuutta. Spektri on tällöin(kin) vakio joka ei muutu tai muotoudu mihinkään. Tuloksena voi siis olla vaikkapa valovuo-yksikköä/aallonpituus.

Linkittämäsi osoittaa vain, että huonoa Suomea osataan muuallakin käyttää liittyen fysikaalisisiin ilmiöihin ja mittauksista. Spektrillä ei ole muotoa - se on esimerkissäkin vakio (jokin kaista MHzejä). Vaan: säteilylähteen lähettämien aallonpituuksien intensiteettivaipoilla (se 2-ulotteinen käppyrä, jota olisi houkuttelevaa virheellisesti kutsua säteilylähteen spektriksi). --(λ (?) (!)) 29. huhtikuuta 2011 kello 19.37 (EEST)

Spektrianalyysin tuloksella onkin ulottuvuuksina aallonpituus ja voimakkuus. Tällä analyysin tuloksena syntyneellä voimakkuuskäyrällä, lyhyesti "spektrillä" (erotuksena aaltomuodosta), on muoto - sen käyrän muoto.

Täsmällisempi pidempi ilmaisu kyllä löytyy (esim. "valon intensiteetti aallonpituuden funktiona"), mutta keskustelussa sitä pyrkii käyttämään lyhyttä kieltä, joka ei ole niin tarkkaa. --Aulis Eskola 29. huhtikuuta 2011 kello 20.32 (EEST)

Myös artikkelista väri nuo nanometrit on tuotu esiin. --Aulis Eskola 29. huhtikuuta 2011 kello 20.23 (EEST)

Malline nappaa sisäänsä sen jälkeen tulevan tekstin

En osaa suoriltaan sanoa, mistä tämä johtuu. Osaisiko joku korjata tilanteen tai neuvoa, miten mallineen perään voi kirjoittaa jotain siten ettei se jää laatikon sisään? --Patamaski (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 22.33 (EET)

Esim. MF (taajuusalue) ja violetti. --Patamaski (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 22.34 (EET)

Kiitos! --Patamaski (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 22.42 (EET)

Voisko tuon avattavuudenpoistaa? Vai saadaanko sillä jokin merkittävä hyöty? Haittaa käytettävyyttä kun pitää erikseen klikata.

Avattavuus

Voisko tuon avattavuuden poistaa? Vai saadaanko sillä jokin merkittävä hyöty? Haittaa käytettävyyttä kun pitää erikseen klikata. Mun Tilit (keskustelu) 11. lokakuuta 2021 kello 19.30 (EEST)

Artikkelin aiheen ulkopuolelle vievät linkkimallineet ovat lähtökohtaisesti suljettuja, sillä ne ovat aiheen vierestä ja vievät usein paljon tilaa, eikä niitä kai paljon käytetäkään. Suljettu tämä on enkkuwikissäkin. --Savir (keskustelu) 11. lokakuuta 2021 kello 19.34 (EEST)