Keskustelu:Ydinturvallisuus

Artikkeli Ydinturvallisuus on ollut laatuarvioinnissa

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
13.3.–13.5.2021	Laatuarviointi		Hyvä artikkeli	(ikilinkki)

Tässä artikkelissa ei mainita sitä, miten ydinvoimala kestää esim. maanjäristyksiä tai lentokoneen törmäystä. Muistaakseni ydinvoimaloita suunniteltaessa otetaan (ainakin nykyään) myös näitä asioita huomioon. En tiedä kuuluuko vastaus tähän artikkeliin vai ko. ydinvoimala-artikkeleiden yhteyteen, mutta olisi kiva saada asioista lisätietoa. Ilmeisesti näin terrorismin aikakaudella myös tahallisen vahingoittamisen ehkäisy ja siihen varautuminen on aiheellista. Tuskin nyt sentään ydinvoimaloiden ulkopuolella on ilmatorjuntajoukkoja? -- Ism 29. heinäkuuta 2005 kello 18:09:35 (UTC)

Ihan mielenkiintoinen aihepiiri. Tätä asiaa voisi hyvinkin käsitellä. Lyhyesti sanottuna samat turvallisuuspiirteet jotka suojaavat voimalaitosta onnettomuudelta (varmentaminen toisistaan riippumattomilla järjestelmillä, erittäin vahvat rakenteet) suojaavat myös ulkoisilta uhilta. Aiheesta voisi laatia artikkeliin käsittelyn mm. seuraavien aihetta käsittelevien lähteiden avulla:

• Nuclear Energy Institute: Safety and Security
• Electric Power Research Institute: Aircraft Crash Impact Analyses Demonstrate Nuclear Power Plant’s Structural Strength
• Sattuneita maanjäristyksiä
• US Nucear Regulatory Comissionin säännöstö maanjäristyksiin varautumisesta

Saatanpa itsekin innostua tarttumaan toimeen jossain vaiheessa. --Tungsten 30. heinäkuuta 2005 kello 11:29:27 (UTC)

"Tällainen laskutapa ei sovellu ydinvoimaan koska väestölle ei ole länsimaissa koskaan aiheutunut vaaraa ydinvoimalan toiminnan takia. Neuvostoliitossa sattui Tshernobylin ydinonnettomuus, joka on ainoa väestölle vaaraa aiheuttanut onnettomuus ydinvoiman historiassa, mutta siitäkään ei ole apua länsimaisten voimaloiden riskin arvioinnissa koska samanlainen onnettomuus on fysikaalinen mahdottomuus kevytvesireaktorilla."

Tämä on vähän kyseenalainen. Se, ettei länsimaissa ole tapahtunut vaaraa ydinvoimalan takia, ei mielestäni käsitä koko ydinturvallisuutta. Ensinnäkin Tsernobylin vaikutukset tuntuivat länsimaissa. Toisekseen uraanin louhinta on mielestäni osa tuotantoketjua ja radioaktiivista pölyä leviää asutusaluille Australiassa Olympic Damin kaivokselta(Anawa 2001). Myöskin Britannian terveysministeriön raportissa kerrotaan lasten hampaista löytyneen plutoniumia ympäri maata, mutta pitoisuudet olivat suuremmat lähellä Sellafieldia. The Observerissa aiheen tiimoilta haastateltu lääketieteen professori pelkäsi asiasta aiheutuvan joillekin vahinkoa. Esimerkkejä voidaan keksiä aika rutkasti.

Myöskin tuo, että Tsernobyl olisi ainoa vaaraa aiheuttanut onnettomuus ydinvoiman historiassa. 90-luvun loppupuolella Tokaimurassa kuoli ihmisiä onnettomuudessa. Lisäksi se, että puhutaan pelkistä onnettomuuksista vääristää hieman asian käsittelyä kun terveysvahinkoja on onnistuttu tuottamaan muutenkin kuin kertaräjähdyksellä esim. Mayakissa, Krasnokamenskissa, yms.

Todellakin on kyseenalainen. Herrat insinöörit voisivat tarkistaa avainsanoilla ydinonnettumuus ja Harrisburg käsityksiään googlesta. Lisäksi haitan ja vaaran käsitteet olisi syytä erottaa toisistaan. Vaikka Harrisburgissa väestölle ei aiheutunut haittaa voisi sanoa, että ytimen osittainen sulaminen oli vaarallinen tilanne. "Vaikka Harrisburgissa täytyy ikkunat sulkea Voi Suomessa aina huoletta kulkea..."

Artikkeli sanoo väestölle ei ole länsimaissa koskaan aiheutunut vaaraa ydinvoimalan toiminnan takia. Tôkain onnettomuus ei tapahtunut ydinvoimalassa (vaan rikastamossa), eikä se aiheuttanut vaaraa väestölle (kuolleet olivat työntekijöitä).

Joka tapauksessa, kyllä Tôkai ansaitsisi tulla mainituksi. --Oami 3. syyskuuta 2006 kello 17.37 (UTC)

Kiitos kommenteista. Tokaimura mainitaan jo artikkelissa luettelo ydinonnettomuuksista. Kuten Oami jo mainitsi kyseessä ei ollut ydinvoimala ja uhrit ollivat työntekijöitä. Ydinlaitoksissa ei tietenkään vältytä työtapaturmilta, kuolemaan johtaviltakaan, vaikkakin niitä tapahtuu keskimääräistä vähemmän muuhun teollisuuteen verrattuna. Nyt artikkelissa on keskitytty vain väestön riskiin, mutta työntekijöiden riskiä voisi myös käsitellä. Artikkelissa olisi tässä laajentamisen paikka. --Tungsten 6. toukokuuta 2007 kello 14.42 (UTC)

Tuo, ettei Tsernobylin kokoista poksahdusta saada vesijäähdytteisellä reaktorilla pitää kyllä paikkansa, mutta se, etteikö väestöön kohdistuvaa säteilyvaaraa ytimen sulaessa saataisi aikaiseksi ja että sulaminen olisi mahdotonta esim. terrori-iskun yhteydessä on virheellistä(Large).

-taistogunnar

-taistogunnar

Kiitos palautteesta. Missä artikkelissa väitetään ettei väestöön aiheutuva säteilyvaara olisi mahdollinen? Mainitaan vain, ettei sellaista ole kertaakaan sattunut. Tämän aiheen laajempi käsittely löytyy artikkelista ydinonnettomuus. --Tungsten 6. toukokuuta 2007 kello 14.42 (UTC)

Kun puhutaan ydinturvallisuudesta pitäisi kattaa koko uraanin käytön prosessi kuten kaivokset, kuljetukset, rikastaminen ja ydinjätteen säilöntä ja näissä tapahtuneet onnettomuudet, koska ne kuuluvat olennaisena osana ydinenergian tuotantoprosessiin. Tämä artikkeli on periaatteessa sama kuin "ydinonnettomuudet, joten joku voisi nämä yhdistää.

Kiitos palautteesta. Muistutan kuitenkin, että luonnon radioaktiivisten aineiden (esim. luonnonuraani) käsittely ei vielä ole ydinteknistä toimintaa, eikä siten ole ydinturvallisuus-käsitteen kattamalla alueella. Jos ionisoivalla säteilyllä on sellaisessa toiminnassa merkitystä, säteilyturvallisuus on oikea vastaava termi. --Tungsten 29. maaliskuuta 2011 kello 11.12 (EEST)

Arkistoitu laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olen yrittänyt kirjoittaa artikkeliin yleistajuisesti, millä tavoilla ydinonnettomuuksia pyritään estämään ja niiden seurauksia lieventämään. Saataisiinko tälle laatumerkintä? Ehdotan hyväksi. --TuomoS (keskustelu) 13. maaliskuuta 2021 kello 19.26 (EET)

Eiköhän tämä mene  Hyväksi.--OtsoTA (keksustelu * mitä olen tehnyt) 16. maaliskuuta 2021 kello 11.03 (EET)

Artikkelin aihe on sellainen etten osaa sanoa sisältääkö se perusasiat. Se on kuitenkin ulkoisesti kunnossa. J.K Nakkila (keskustelu) 2. huhtikuuta 2021 kello 13.44 (EEST)

 Hyväksi --Hedelmätiski (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 10.00 (EEST)

Artikkeli on ollut laatuarvioinnissa kohta kaksi kuukautta, mutta se ei ole saanut tarpeeksi kannatusta laatumerkintään. Suljen laatuarvionnin viimeistään 13.5. Vielä on reilu viikko aikaa kommentoida. --TuomoS (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 22.03 (EEST)

Kaksi käyttäjää kannatti hyväksi ja kukaan ei vastustanut. Tämä riittää Hyvä artikkeli -merkintään. --TuomoS (keskustelu) 13. toukokuuta 2021 kello 11.28 (EEST)