Keskustelu:Vuotoksen tekojärvi

Kemijoki oy

Hmm, käsittääkseni Kemijoki oy on tässä jokunen päivä sitten ollut viimeksi aktiivinen asian suhteen ja hakenut jotain lupaa tms. Olisin ehkäpä kaivellut asiasta infoa ja viitannut tässä Vuotos-artikkelissa tuohon Kemijoki oy:hyn, mutta siitäpä ei näyttänyt olevan artikkelia. Krgeqewrjsif 27. huhtikuuta 2008 kello 10.18 (UTC)

Jep, esimerkiksi Kainuun Sanomissa asiasta on uutinen. –Dilaudid • κ, μ • 27. huhtikuuta 2008 kello 19.20 (UTC)

Keitä oli aikoinaan vastustamassa Vuotoksen allasta? Vetivät itsensä kettingeillä kiinni. Oliko Heidi Hautala mukana?  –Kommentin jätti 82.181.233.232 (keskustelu – muokkaukset)

Siirto

Siirsin artikkelin Vuotos nimelle Vuotosjoki, koska se käsittelee jokea ja siihen oleellisesti liittyviä alueita. Esimerkiksi Kansalaisen karttapaikasta ei hakusanalla Vuotos löydy mitään, Vuotosjoki sen sijaan tuottaa osuman. Se auttaa hahmottamaan, mikä se Vuotos oikeastaan on. -- Kemihaaran suot -Natura-alueen asiat voisi ehkä siirtää omaan artikkeliin.-Htm (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 05.41 (EET)

Julkisuudessa ei koskaan puhuta Vuotosjoesta vaan Vuotoksesta ja Vuotoksen altaasta. Wikipedian periaatteena on otsikoida asiat siten kuin ne julkisuudessa tunnetaan. --Eb2t (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 07.35 (EET)

Mitä käsitettä mielestäsi tarkkaan ottaen Vuotoksella tarkoitetaan "julkisuudessa"?--Htm (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 08.06 (EET)

"Mielestäni"? Esimerkkejä hakukoneelta. --Eb2t (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 08.11 (EET)

Et sitten osannut vastata. --Htm (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 08.19 (EET)

En oikein ymmärrä mitä ajat takaa. Laitoin sinulle linkkejä joissa Vuotosta käytetään, ettei tule mitään omia mielipiteitä. Et sitten seuraa uutisia. --Eb2t (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 08.29 (EET)

Artikkeli on joesta. Joen nimi on Vuotosjoki. Wikipedia on tietosanakirja, jossa asioita kutsutaan niiden oikeilla nimillä. Tekojärvi on tässä ihan sivuosassa, sitähän ei edes ole.--Htm (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 10.43 (EET)

... eikä siitä kukaan ole koskaan kuullutkaan eikä missään ole siitä kirjoitettu, ikinä. Turha juttu. Vai? --Eb2t (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 10.55 (EET)

Vuotoksen tekojärvestä voisi olla oma artikkeli, sen verran kauan sitä on veivattu ja paperia on syntynyt, vaikkei sitä olekaan. Suunnitemia on ollut useita ja nyt on taas yksi liikkeellä, tosin eri nimellä. Joki ja sen valuma-alueella oleva Natura-alue kuuluvat taasen läheisesti yhteen.--Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 11.45 (EET)

No sentään jotain myönnät: ) Edelleenkin artikkelista suurin osa käsittelee allasta, ja aloittajan on lähtenyt liikkelle näköjään allasasiasta, mutta vahingossa tullut laittaneeksi alkuun maininnan joesta[1]. Järkevin menettely olisi palauttaa tämä alkuperäiselle nimelle ja karsia joki- ym. asiat uuteen artikkeliin, niin säilyy looginen historia. --Eb2t (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 11.53 (EET)

Artikkelin alku oli "Vuotos (Vuotosjoki) on Kemijoen haarajoki ja Natura 2000 -suojelualue Suomen Lapissa. Vuotos tunnetaan erityisesti sen linnustosta ja luonnosta sekä sinne kaavaillusta tekoaltaasta vesivoiman tuottamista varten." Aika pitkä vahinkoaloitus~, no näitähän sattuu. --Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 12.25 (EET)

Muiden artikkelien linkityksetkin oli melkein kaikki (ehkä 2 luk.ott.) tarkoitettu altaaseen. Joesta eivät kirjoittajat olleet näköjään olleet kiinnsotuneita. --Eb2t (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 12.33 (EET)

Jos luet lainaamasi sisällön, siinä puhutaan joesta tasan tämän verran "Vuotos (Vuotosjoki) on Kemijoen haarajoki". Linnustoa siellä on varmaan joen ympärilläkin eli Vuotoksella viitataan laajemmin Vuotoksen alueeseen eli tähän allasalueeseen. Mutta tämä on varmasti nyt keskusteltu läpi, ellei sinulla ole jotain erityisen painavaa sanomista. --Eb2t (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 12.46 (EET)

Joesta on nyt sitten oma artikkelinsa Vuotosjoki, jos joku sattuu olemaan siitä kiinnostunut. --Eb2t (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 12.35 (EET)

Niin no koko ajan te tavoittelitte samaa lopputulosta. Laitanpa tähän nyt vielä sitten oman näkemykseni, jos aiotte jatkaa keskustelua tiedon jäsentelystä artikkelien välillä: Nähdäkseni Htm:n visio eri artikkeleiden välisestä työnjaosta ja tiedon jäsentelystä on parempi, joten sen voisi ottaa jatkokehityksen pohjaksi. Gopase+f (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 12.44 (EET)

Molemmista voi kirjoittaa aivan vapaasti lupaa pyytelemättä. --Eb2t (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 12.47 (EET)

Suvannon kylä

Toistuvasti eri yhteyksissä - kuten tässäkin artikkelissa - mainitaan, että Vuotoksen allas olisi peittänyt Suvannon kylän. Se on kuitenkin väärä tieto tai väärinkäsitys. Kokkosnivan voimalaitoksen rakentaminen 80-90-lukujen vaihteessa nosti veden korkeutta Suvannon kylässä n. 3 metriä, mutta ei peittänyt kylää, muutti vain rantaviivaa. Vuotoksen allas - sen enempää kuin uusi suunnitelma "Kemihaaran monitoimiallas" - ei mitenkään vaikuta Suvannon kylään, ovathan ne tyystin erin joen varrella ja "alempana" kuin Suvannon kylä. Kartasta asia on helppo tarkistaa, esim: http://www.vapaavuotos.fi/ajankohtaista/ylekotimaa29042014eitulvaperusteita.php Suvannon kylä on Kitisen varrella, Pelkosenniemen kylästä länteen ja eri puolella Kemijärvi-Sodankylä tietä kuin suunniteltu allas olisi. 80.222.76.166 18. heinäkuuta 2015 kello 21.17 (EEST) Jukka Lantto

Tässä Suvannon asiassa on ilmeisesti kyse siitä, että kolmen metrin vedennousu peitti alleen jokivarren tulvaniityt ja talot ovat sen jälkeen lähellä joenrantaa eikä korkealla törmällä kuten ennen. Ja mielipidekysymys on sitten se, ovatko kylän rantaniitytkin kylää vai ovatko vain talot kylää. [2]--Htm (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 23.46 (EEST)

No se! Luulen, että jos sanotaan kylän peittyvän, ihmisille tulee ajatus, että talot peittyvät. Itse kun olen lähes koko ikäni asunut ja edelleen asun (vapaan) joen rannalla kylässä, niin vaistomaisesti ajattelen, että kylä on yhtä kuin sen kylän talot; ilman taloja ei ole kylää, on vain rantaniittyjä. Semanttista kiistelyä voidaan sitten toki käydä yllä kuvatulla tavalla rannan ja kylän suhteesta. JL.