Keskustelu:Venäläisvastaisuus

Artikkelin nimi

onko artikkelin nimi huono? onko ryssäviha niin vakiintunut sana tutkimuksessa, että sitä voi käyttää tässä? tai pitäisikö artikkeli kenties siirtää artikkelin "venäläiset" alaotsikoksi? minusta se olisi paras vaihtoehto. Molemmat artikkelit ovat nimittäin varsin lyhyitä. Jos ne pitenevät, voi ne taas erottaa.

Ehkä google vastaa. Kahkonen 8. elokuuta 2005 kello 11:04:39 (UTC)

Ehdotus artikkelien yhdistämisestä on silti relevantti.

Eikös ryssä ole haukkumanimi? Olisiko venäläisvastaisuus asiallisempi? 81.197.146.33 9. elokuuta 2005 kello 14:02:49 (UTC)

Ryssä on nykyään kyllä yleisesti haukkumasanaksi mielletty, mutta ryssäviha on vakiintunut nimitys ryssävihalle. --SM 9. elokuuta 2005 kello 14:04:26 (UTC)

Ilmaisun vakiintuneisuus ei kuitenkaan ole tae sen sopivuudelle tietosanakirja-artikkelin otsikoksi. Esimerkiksi tietty anatomian alan sanasto on yleiskielessä varsin painokelvotonta. --Hippophaë 10. elokuuta 2005 kello 01:22:47 (UTC)

Ryssävihaa myös tiedotusvälineet käyttävät. --SM 10. elokuuta 2005 kello 14:38:05 (UTC)

Enpä ole kovin usein kuullut kymppiuutisten käyttävän kyseistä termiä. Ehkä olisi parasta pidättäytyä asiallisessa kielenkäytössä ja vaikkapa laittaa tälle sivulle uudelleenohjaus. - Apollyon 5. tammikuuta 2006 kello 16:48:03 (UTC)

Jep jep. Samaa mieltä apollyon. --Miihkali 1. huhtikuuta 2006 kello 10.11 (UTC)

Artikeli jonka nimi on ryssäviha on jo itsessään ryssävihaa. Kannattaisikohan nimi muuttaa neutraalimmaksi vai saako joku nimestä erityistä mielihyvää? t. ryssä.

Ryssäviha on eri asia kuin venäläisvastaisuus. Ryssäviha on tunnereaktio, englanninkielinen vastine on russophobia. Sitäpaitsi ryssä ei ole sinänsä edes ole haukkumasana vaaan svetisismi suomen kielessä.

"1920-luvulla kommunistiseksi diktatuuriksi"... Onkohan tämä hieman ryssävihaa lietsova ilmaus. tkjk 18. kesäkuuta 2007 kello 02.05 (UTC)

Keskustelu linkeistä

81.197.146.33, lakkaathan laittamasta Putkisen, Lehdon tai muidenkaan sekopäiden kotisivujen linkkejä artikkeliin, kiitos. Otin myös kummallisen maininnan "tässä puhutaan nimenomaan suomalaisesta ryssävihasta" pois. Totta kai "ryssäviha" on nimenomaan suomalainen käsite.--ML 9. elokuuta 2005 kello 14:09:57 (UTC)

Sori 81.197.146.33, tarkoitin tietenkin 80.221.125.99:tä. Nimenne ovat kovin samannäköiset... --ML 9. elokuuta 2005 kello 14:11:23 (UTC)

Voisi olla hyvä laittaa artikkeli lukkoon, tuon hiton palautussodan jatkamisen sijaan. --Miihkali 9. elokuuta 2005

Pikemminkin 80.221.125.99:lle banni. Näyttää siltä että kun hörhöt huomaavat etteivät he saa vapaasti tunkea yksityiskäsityksiään artikkeleihin, alkavat he kiertää sitä linkittämällä artikkeleista omiin kotisivuihinsa. Ei näin, ulkoisilta linkeiltäkin on vaadittava jotain tasoa. --ML 10. elokuuta 2005 kello 08:37:55 (UTC)

Jep, minkään ryssävihaisen sekopään ja venäläisten kansanmurhaa suunnittelevien tyyppien propagandaa on turha linkittää, mutta muokkaussota ei ole silti kiva juttu... -—Miihkali 10. elokuuta 2005 kello 08:51:52 (UTC)

Onhan tuo muokkaussota ikävä, mutta mikä on vaihtoehto? Antaa periksi vanhdaalille vain koska tämä on tarpeeksi sinnikäs? --ML 10. elokuuta 2005 kello 10:41:42 (UTC)

Ei toki, kyllä vandaalit pitää joko estää tai laittaa sivu lukkoon. Tarkoitin lähinnä errä asialle pitäisi tehdä jotain, mutta olisi mukava kuulla myös tämän 80.221.125.99 mielipiteen, jos se on vain: "Per****, V***u, ryssät on ihan homoi painukoon *****", niin silloin minun puolestani banni vaan heti. --Miihkali 10. elokuuta 2005 kello 12:20:24 (UTC)

IP:llä olisi ollut mahdollisuus vastata noihin perusteluihin. Mitään vastauksia ei ole kuulunut, vaan pelkkää palautusta. Tämä erottaa vandaalin käyttäjästä. --ML 10. elokuuta 2005 kello 14:00:17 (UTC)

Voitko sinä, hyvä ML, kieltää, että Putkisen sivun sisältö ei pidä paikkaansa? Rohkenen epäillä. Vastaavasti sellainen väite ei myöskään ole neutraalin näkökulman mukaista. 80.221.125.99 (vai mikä se sitten olikaan) joutui banniin, joten yhtä oikeudenmukaista olisi bannata Käyttäjä:ML ja poistaa Samulililta ylläpito-oikeudet (bannilla oli hatarat perusteet, ja lisäksi Samulili yritti salata sen, jättämällä asian mainitsematta käyttäjän keskustelusivulla).--80.221.125.217 10. elokuuta 2005 kello 14:18:43 (UTC)

Putkisen nyt voisi hyväksyä, mutta sivut ovat ilmiselvää propagandaa jotka ovat kovin yksipuolisia. Mielestäni myös linkit niille sivuille ovat huonosti perusteltuja (tai itseasiassa niitä ei ole perusteltu ollenkaan). Bannaus toki pitää merkitä käyttäjäsivulle. --Miihkali 10. elokuuta 2005 kello 14:38:37 (UTC)

Mielestäni noilla sivuilla ei ollut mitään sellaista, minkä takia niitä ei voisi laittaa esille. Vaikuttaa vähän oudolta käytökseltä tällainen "propagandalta varjelu". --SM 10. elokuuta 2005 kello 14:42:20 (UTC)

Ei propagandalta, mutta mielestäni linkit ovat roskaa. En kuitenkaan ole asiassa mikään asiantuntija joten annan muiden mielipiteille enemmän arvoa. --Miihkali 10. elokuuta 2005 kello 14:52:39 (UTC)

Putkosen sivulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että se antaisi lisätietoa aiheesta. Yhden henkilön kotisivulinkkejä ei tarvitse Wikipediassa viljellä - etenkin kun ne ovat vain sekalainen kokoelma sekopäisiä mielipiteitä. Ja sitten voi etsiä sieltä sivulta, jossa kerrotaan, mitä Wikipedia ei ole, kohdan "linkkikokoelma" tms. -Samulili 10. elokuuta 2005 kello 14:59:24 (UTC)

Vähän tuollaista minäkin tarkoitin (vaikka eihän kukaan sitä usko :])--Miihkali 10. elokuuta 2005 kello 15:02:13 (UTC)

Putkosen mielipiteet eivät todellakaan ole neutraaleja, joka on Wikipedian perusajatus. Kysymys on nähtävästi siitä, että kun epäneutraaleja mielipiteitä jauhavat yksityishenkilöt eivät saa niitä pysymään artikkelissa, he yrittävät kiertää tätä sijoittamalla linkkejä kotisivuilleen. Ei hyvä. --ML 11. elokuuta 2005 kello 09:25:43 (UTC)

Varmaan joltain yhdestä tietystä wiki-artikkelista voi laittaa linkin Putkosen sivujen pääsivulle. Sopiva artikkeli voisi olla vaikka tämä. Putkosen sivut voi esitellä esimerkkinä ryssävihaajasta. Vastapainoksi voi laittaa vaikka suomi-venäjä -seuran sivut esimerkkinä sivuista, jotka pyrkivät parantamaan näiden maiden kansalaisten suhteita.

Ainakin "punttien pitäisi olla tasan", niinhän yleensä on ollut linkeissä käytäntönä, että yhtä paljon kummankin mielipiteen puoltajien linkkejä[1]. Putkosen sivuissa on kuitenkin se vika että ne ovat vain sekalainen kokoelma sekalaisia ajatuksia. Ja kuten Samulili teroitti, Wikipedia ei ole linkkikokoelma. --Miihkali 12. elokuuta 2005 kello 18:07:51 (UTC)

Onko 80.221.125.99 yhä bannattuna? --Miihkali 12. elokuuta 2005 kello 18:14:13 (UTC)

Ryssävihan syntyvuosi 1917?

Erityisesti Matti Klinge ja häntä tukeva Outi Karemaa (pääasiassa väitöskirjassaan "Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä. Venäläisviha Suomessa 1917-1923.") ovat korostaneet ryssävihan syntyneen vuonna 1917. Nykyinen artikkelin kohta, joka perustelee tämän artikkelin väitteen, että ryssäviha olisi syntynyt 1917, on otettu suoraan lainauksena Karemaan väitöskirjan arvostelusta, jossa lukee eräässä kappaleessa:

»Kiivain keskustelu ryssävihasta käytiin 1970-luvun alkupuolella. Matti Klingen Vihan veljistä valtiososialismiin -esseekokoelman ilmestymisen jälkeen kiistan kohteena oli erityisesti vihan alku. Klingen mukaan venäläisviha ei ollut "ikimuistoista" vaan vasta vuosina 1917-1918 syntynyttä. Nykyisin Klingen ajoitus on yleisesti hyväksytty.»

Mielestäni tämä kappale viittaa Karemaan ja kirjan arvostelijan käsitykseen siitä, että Karemaan ja Klingen väite on yleisesti hyväksytty. Tuollainen toteamus on erittäin heikko lähde sille, että Klingen ja Karemaan väite on todella "yleisesti hyväksytty". Mielestäni tarvitsisi hieman enemmän perustelua tuolle väitteelle, että se on "yleisesti hyväksytty". Lisäksi viittauksessa on tehty virhe: kappaleen kohta puhuu epämääräisesti "yleisestä hyväksynnästä" eikä mainitse tiedeyhteisöä sanallakaan, toisin kuin nykyinen artikkeli, jossa lukee: "Nykyisin Klingen ajoitus on tiedeyhteisössä yleisesti hyväksytty". Eli väite tiedeyhteisön hyväksynnästä on jossain määrin lähteen vääristelyä.

No perustelut sille, miksi en pidä tuota kovin hyvänä lähteenä sille, että Klingen ja Karemaan väite olisi yleisesti hyväksytty, tiedeyhteisöstä puhumattakaan, on se, että olen lukenut useita teoksia ja artikkeleita, jotka kyseenalaistavat Klingen väitteen, johon myös Karemaan väite perustuu. Esimerkiksi tohtori Heikki Eskelinen, joka on kirjoittanut ensimmäisen kattavan AKS:n historian ja tutkinut sekä suomentanut Snellmanin kirjeenvaihtoa, on sanonut teoksessaan "Me tahdoimme suureksi Suomenmaan, Akateemisen Karjala-Seuran historia I" , ettei Klingen "tulkinta ole vakuuttanut kaikkia lukijoita". Hänen mukaansa Klingen väite ei huomioi esimerkiksi sitä, että Snellmanin kauden yksityisessä kirjeenvaihdossa esiintyy selvää paljasta venäläisvastaisuutta, ja että väite nollaa täysin lukuisien venäläisiä vastaan käytyjen sotien, hävitysretkien ja vainojen vaikutuksen. Lisäksi tohtori Kari Tarkiainen on huomauttanut teoksessaan "Se vanha vainooja: Käsitykset itäisestä naapurista Iivana Julmasta Pietari Suureen", että kaikilla läntisen ja ortodoksisen kirkon rajamailla ja Venäjän reuna-alueilla on kautta-aikain esiintynyt venäläisvastaisuutta, joten olisi aikamoinen poikkeus, jos Suomessa tämä vastaisuus olisi syntynyt vasta 1917. Lisäksi Helsingin yliopiston professori Henrik Meinander on kirjoittanut teoksessaan "Tasavallan tiellä : Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle", että ryssäviha on vanhempia peruja kuin vain 1920-luvulta. Hänen mukaansa tulee huomioida 1700-lukujen suurempien vainojen, ison-ja pikkuvihan vaikutukset sekä se, että 1800-luvun ruotsinkielisissä säätyläispiireissä sekä liberaalien ("puolueettomat") keskuudessa Venäjä- ja venäläisvastaisuus oli vahvaa.

Eli ei mielestäni vaikuta siltä, että Klingen, ja siten myös Karemaan, väite olisi yleisesti hyväksytty, ei ainakaan tiedeyhteisössä. Sitten kun ajatellaan, vaikka näin aikalaiskokemusten perusteella, niin kyllä 1890-1910 aikavälin suomen- ja ruotsinkielisissä porvarisperheissä (esimerkiksi Sivénit, Schaumanit, Simeliukset, Hohenthalit, Yrjö-Koskiset, Rydmanit ja mitä muita nyt näitä löytyy) eli vahvana venäläisviha, eli ennen vuotta 1917. Sitten kun vielä lukee ison- ja pikkuvihan sissipäällikön Tapani Löfvingin muistelmat, niin kyllä niissä on suoraa ryssävihaa. Ja tuskinpa Löfving oli ainut poikkeus ennen vuotta 1917.

En nyt vielä uskaltanut alkaa muokata, ajattelin ilmoittaa näin ensiksi perusteluni.
--Smörre 30. marraskuuta 2007 kello 23.07 (UTC)

Viha ja pelko

Artikkelissa sanotaan: "Ryssäviha tai russofobia, vanhakielinen muoto ryssänviha, on suomenkielinen vakiintunut nimitys Venäjä- ja venäläisvastaisuudelle... Toisinaan asiasta on käytetty nimitystä russofobia eli venäläispelko." Onko kysymys aivan samasta asiasta, vaikka ne tietysti usein liittyvätkin yhteen? Mutta eihän pelko välttämättä (muissakaan yhteyksissä) merkitse samalla vihaa eikä aina toisinkaan päin. KLS 15. helmikuuta 2008 kello 13.08 (UTC)

Aika yleistä tuo pelko/viha -termien käyttäminen ristiin on: vrt. esim. homofobia. Tuossa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tekstissä niitä ainakin käytettiin täysin ristiin. --Joonasl (kerro) 15. helmikuuta 2008 kello 13.21 (UTC)

Tuskinpa kukaan psykologi pitää niitä samana asiana, eivätkä aina vallanpitäjätkään. Esimerkiksi kun joku tyranni (oliko se Caligula?) aikoinaan sanoi alamaisistaan: "Vihatkoot, kunhan pelkäävät" (ts. kunhan eivät uskalla nousta kapinaan vaikka mieli tekisi), eiköhän ero niiden välillä ollut hänellekin aika selvä ja tärkeä. KLS 18. helmikuuta 2008 kello 08.25 (UTC)

Indeed, mutta tässä yhteydessä samoin kuin homofobian tapausessa, näyttää vihaa ja pelkoa käytettävän vaihdannaisesti. Tuskinpa venäläisvastaisuudessa on kyse pelosta tai vihasta nyt ihan perinteisessä psykologisessa merkityksessä muutenkaan.--Joonasl (kerro) 18. helmikuuta 2008 kello 08.49 (UTC)

Kyllä tässä artikkelissa mainittu Antero Eerolan käsityskin viittaa siihen, että tuo Caligulan lausahdus jollakin tavalla kuvaa myös sitä, miten Suomessakin on sotien jälkeen yleisesti suhtauduttu Neuvostoliittoon tai nykyisin Venäjään. Sodista aiheutunut suuttumus (siis tavallaan viha) ei ole hävinnyt, vaikkei sitä uskalleta kovin avoimesti ilmaista (pelko). Mutta viha ja pelko eivät silti ole sama asia, silloinkaan kun ne kohdistuvat vieraaseen maahan. Ja fobia kyllä tarkoittaa nimenomaan pelkoa, ei vihaa. -KLS 29. syyskuuta 2008 kello 14.37 (EEST)

Samaa mieltä, ryssävihan synonyymi ei ole russofobia. Termit liittyvät toisiinsa, mutta ne eivät ole sama asia. 91.152.65.95 16. tammikuuta 2010 kello 11.37 (EET)

Ryssät

"Yhdysvaltoihin suhtautui samassa mittauksessa kielteisesti 56 %."

Siis suomalaisista vai kaikista vastanneista? Niin ja milloin mainittu tutkimus on tehty?

"1920- ja 30-lukujen venäläisvastainen propaganda"

Anteeksi, että olen niin kouluttamaton, mutta kuka tätä propagandaa harjoitti? --213.130.252.119 28. huhtikuuta 2010 kello 19.20 (EEST)