Keskustelu:Uzbekistan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Suhteellisen tuntematon maa, joka saattaa lähivuosina nousta otsikoihin. --Tappinen 12. helmikuuta 2011 kello 15.06 (EET)[vastaa]

Ei mainintaakaan Araljärvestä, mikä on aika huomattava puute. Lisäksi mietityttää nimet, taas. Uzbekin kieltähän kirjoitetaan nykyään latinalaisilla kirjaimilla, mutta meidän artikkelit ovat pääosin kyrillisestä versiosta translitteroidulla muodolla; esimerkiksi Andižan, joka siis uzbekiksi on Andijon. Onkohan tästä keskusteltu jossain jo aiemmin? --PtG 12. helmikuuta 2011 kello 16.55 (EET)[vastaa]
Lisäsin edes maininnan Aralista. Olisiko tämä hyvä paikka kielikeskustelulle ? --Tappinen 12. helmikuuta 2011 kello 17.06 (EET)[vastaa]
En ainakaan löytänyt aiempaa keskustelua aiheesta. En tiedä, onko tämä oikea paikka kielikeskustelulle. Oma mielipiteeni on se, että pitäisi käyttää uzbekinkielistä muotoa, sillä siellä kirjoitetaan tosiaan nykyään latinalaisin aakkosin (ainakin periaatteessa, kyrilliset aakkoset taitaa silti vielä olla vahvassa käytössä). --PtG 12. helmikuuta 2011 kello 17.39 (EET)[vastaa]
Päivitin jalkapallo-osuuden. Eiköhän mene linjan mukaan, jos kannatan lupaavaksi. --Lakritsa 13. helmikuuta 2011 kello 16.04 (EET)[vastaa]
 Kannatan minäkin.-Henswick 1 2 14. helmikuuta 2011 kello 16.08 (EET)[vastaa]
Sopii minulle.--Tanár 15. helmikuuta 2011 kello 21.05 (EET)[vastaa]
Kyllähän tää nyt käy. --PtG 15. helmikuuta 2011 kello 21.39 (EET)[vastaa]
Merkitsen lupaavaksi.--Tanár 15. helmikuuta 2011 kello 22.48 (EET)[vastaa]

Uzbekin oikeinkirjoitus[muokkaa wikitekstiä]

Uzbekin nykyinen "kirjaimisto" on tietysti kamala kirjoitusjärjestelmän profanaatio, mutta näyttää siltä, että se on tullut jäädäkseen. Mielestäni uzbekinkielisiä muotoja voisi vähitellen ryhtyä käyttämään ensisijaisina. Niiden rinnalla kannattaa mainita myös venäjänkielinen ja siitä litteroitu muoto (+ tietenkin uudelleenohjaukset). Osaa nimityksistä, esim. Taškent tai Samarkand, on ehkäpä pidettävä suomen kieleen vakiintuneina sovinnaismuotoina. --Esamatti1 12. helmikuuta 2011 kello 17.52 (EET)[vastaa]

Siirsin hallintoalueiden ja niiden pääkaupunkien (Paitsi taskent ja samarkand) nimiä samoiksi kuin uzbekinkielisessä wikissä. Ei uzbekit ole itsekään päättäneet, ks lähetystön sivu: Qashkadarya region / Qashqadaryo province / Kashkadarya. --Tappinen 13. helmikuuta 2011 kello 10.35 (EET)[vastaa]
Komppaan Esamatti1:sta Taškentin ja Samarkandin osalta. Lisäisin tuohon vielä Buharan (joka on nyt nimellä Buxoro). --Mikko Paananen 13. helmikuuta 2011 kello 16.50 (EET)[vastaa]
Tappisen suuntaan aikoinani artikkelien nimistöä muokkasin, mutta niitä sitten muokattiin ja siirreltiin noihin kyrillisistä muodoista litteroituihin muotoihin. Mutta siis mielestäni nyky-uzbekin mukaiset muodot on hyvä olla ensisijaisina (nuo kaupunkipoikkeukset huomioiden). --Kyzyl 13. helmikuuta 2011 kello 17.13 (EET)[vastaa]

Tein viikonloppuna vähän ”uutta tutkimusta”, ja käsittääkseni tilanne on seuraava. Neuvostoaikana suomessa käytettiin venäjän kielestä translitteroituja nimiä. Nykyään uzbekki on Uzbekistanin perustuslain mukaan maan ainoa virallinen kieli. Enää ei ole mitään syytä käyttää ensisijaisena venäjänkielistä muotoa, ellei sitä voida pitää suomen kieleen vakiintuneena.

Kävin läpi kolme kirjahyllystäni löytyvää hakuteosta: 1950–1960-luvun vaihteessa ilmestynyt Uusi tietosanakirja (UT), Otavan 1960-luvun lopussa julkaisema Neuvostoliitto-hakuteos (N) ja WSOY:n Spectrum tietokeskus 1970–1980-lukujen vaihteesta (Sp). Niiden perusteella voisi päätellä, että seuraavilla historiallisilla kaupungeilla on suomen kieleen vakiintuneet nimet.

  • Buhara (artikkelit UT, N, Sp), Hiva (artikkelit UT, Sp), Kokand (artikkelit UT, Sp), Samarkand (artikkelit UT, N, Sp), Taškent (artikkelit UT, N, Sp). Näihin kuuluvat ehkä myös Andižan (artikkelit UT, Sp; maininta N) ja Fergana (artikkelit UT, N, Sp)

Seuraavista ”epäkiinnostavista” kaupungeista voi varmaan käyttää nykyuzbekin mukaisia nimityksiä:

  • Namangan (artikkelit UT, Sp), Termez (artikkeli UT), Tširtšik (artikkelit UT, Sp), Urgentš (artikkeli Sp). Muista Uzbekistanin kaupungeista ei ensi silmäyksellä näytä löytyvän edes mainintoja.

Suomen kieleen vakiintuneita historiallisia käsitteitä ovat nähtävästi seuraavat:

Neuvostoliitto-tietosanakirjassa mainituista kulttuurin merkkihenkilöistä suomenkielisessä Wikipediassa esiintyy muutama:

  • Ahmed al-Fergani (matemaatikko ja tähtitieteilijä; maininta N), Muhammed al-Horezmi (matemaatikko; maininta N), al-Biruni (ensyklopedisti; maininta N), al-Farabi (filosofi; maininta N), Aližer Navoi (runoilija) (maininta UT) = Ališer Navoi (maininta N) = Navoi (oik. Mir Ali Sir) (artikkeli Sp), Hakimzade Hamza (taitelijanimi Nijazi) (kirjailija ja säveltäjä; artikkeli N), Guljam Gufur (kirjailija; artikkeli N), Aibek (oik. Musa Tašmuhammedov) (kirjailija; artikkeli N), Abdulla Kahhar (kirjailija; artikkeli N), Ural Tansykbajev (taidemaalari; artikkeli N). Näiden kohdalla voi varmaan käyttää harkintaa, mutta Navoin kaltaisista keskiaikaisista vaikuttajista en mielelläni käyttäisi nykyuzbekin muotoja, varsinkin kun heidät tunnetaan laajasti myös muualla Keski-Aasiassa ja islamilaisella kulttuurialueella. Nykyuzbekkilaisista ja ehkä osin myös neuvostoaikaisista henkilöistä käyttäisin nykyuzbekin kirjoitusasuja, ellei kysymys ole esim. venäläissyntyisestä henkilöstä, jolloin litteroisin nimen ensisijaisesti venäjän mukaan.

Venäjän kielellä on Uzbekistanissa edelleen tärkeä rooli, ja eräissä wikipedioissa sillä mainitaan olevan ”kansallisuuksien välisen kommunikaation kielen” status (lähdettä mainitsematta). Veikkaisin, että venäjään perustuvia nimiä tullaan käyttämään myös jatkossa, joten ne kannattaa harkinnan mukaan mainita rinnakkaismuotoina. Karakalpakiassa karakalpakin kielellä on virallinen asema, joten sikäläiset nimet tulee mainita rinnakkaismuotoina. Mahdollisesti rinnakkaismuotoina voi esittää myös tadžikinkielisiä nimiä.

Jonkinlaisen ongelman muodostaa uzbekin kyrillinen kirjoitusjärjestelmä, joka näköjään on edelleen jossain määrin käytössä, vaikka siitä piti luopua aikoja sitten. Kyrilliselle uzbekille ei käsittääkseni ole olemassa mitään suomalaista translitterointia, joten kyrillisiä muotoja ei kannata ruveta litteroimaan venäjän mallin mukaan. Ne voidaan ehkä kuitenkin mainita latinalaisen nimimuodon rinnalla.

Ehdotan malliksi seuraavia. Suomen kieleen vakiintuneet ns. sovinnaisnimet:

  • Buhara (uzb. Buxoro, kyrillisin kirjaimin ja tadžikiksi Бухоро, ven. Бухара́ ) - tekstissä "Buhara", uo. uzbekinkielisestä nimestä.
  • Fergana eli Fargʻona (uzbekiksi kyrillisin kirjaimin Фарғона, ven. Фергана́) - tekstissä jompi kumpi muoto, toisesta uo.
  • Samarkandin alue (uzb. Samarqand viloyati, kyrillisin kirjaimin Самарқанд вилояти) - venäjänkielistä muotoa turha mainita, koska venäjä ei ole virallinen hallintokieli, uo. "Samarqandin alue".

Nykyuzbekin mukaiset nimet:

  • Jizzax (uzbekiksi kyrillisin kirjaimin Жиззах, ven. Джиза́к, Džizak) - tekstissä "Jizzax", uo. ven. nimestä.
  • Xorazmin eli Horezmin alue (uzb. Xorazm viloyati, kyrillisin kirjaimin Хоразм вилояти) - tekstissä jompi kumpi, toisesta uo. Alueen virallisella sivustolla käytetään muuten pelkkää kyrilliikkaa.
  • Islom Abdug‘aniyevich Karimov (uzbekiksi kyrillisin kirjaimin Ислом Абдуғанийевич Каримов, ven. Исла́м Абдугани́евич Кари́мов, Islam Abduganijevitš Karimov) - artikkelin nimenä ja tekstissä "Islom Karimov", uo. muodosta "Islam Karimov". On huvittavaa, että maan virallisilla sivuillakin käytetään venäjänmallista isännimeä.

Itse olisin ehkä kokonaan valmis luopumaan uzbekin kyrillisistä muodoista. Kommentteja? --Esamatti1 14. helmikuuta 2011 kello 12.43 (EET)[vastaa]

Vaikuttaa kaikin puolin järkevältä, en juuri keksi huomautettavaa. Voisi melkein kirjata käytännöksi. Kyrillisten muotojen maininnan tarpeesta en ole vakuuttunut, vaikka ne näyttävätkin olevan vielä välillä käytössä, mutta ei siitä toisaalta haittaakaan ole. --Epiq 15. helmikuuta 2011 kello 10.03 (EET)[vastaa]
Samaa mieltä. --Tappinen 15. helmikuuta 2011 kello 11.52 (EET)[vastaa]
Hyvä selvitystyö, vaikuttaisi ihan järkevältä ratkaisulta. Kotukselta olisi omien tietojensa mukaan pitänyt ilmestyä jo tällainen opus Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet. Sähköisenä ei ainakaan vielä ole. Siitä voisi vielä tarkistaa (mikäli sisältää Uzbekistanin nimistöä) kun ilmestyy, ilmeisesti piankin. --Kyzyl 15. helmikuuta 2011 kello 15.07 (EET)[vastaa]
Jeps, yllekirjoittaneiden kanssa pitkälti samaa mieltä. Esamatti1:sen selvitys vaikuttaa fiksulta. Tämä Tappisen valtioprojekti on kyllä auttanut myös kiinnostumaan tällaisista asioiosta. Tuskin kukaan olisi vielä hetkeen alkanut miettiä uzbekistanilaisten nimien kirjoitusta, ellei se olisi tässä yhteydessä tullut ilmi. --PtG 15. helmikuuta 2011 kello 20.06 (EET)[vastaa]