Keskustelu:Uudenmaan maakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toi tarkempi kartta on väärä, siinä näkyy koko vanha uudenmaan lääni. Itä-Uusimaa ei ole enää osa Uuttamaata.

Uudellemaalle ei varmana muuta ainakaan nettona 100 - 200 000 ihmistä vuodessa muualta Suomesta (haloo!) Esimerkiksi 2004 on muuttovoitto oli 8 600 ihmistä. Jos tuo tarkoittaa bruttomuuttoa, se on harhaanjohtavasti kirjotettu ja iso tuo luku olisi silloinkin. Kommentin jätti Käyttäjä:Auku

Olet aivan oikeassa. Kyseessä on merkittävä kirjoitusvirhe, ja korjasin sen nyt muotoon 10 000–20 000 ihmistä vuodessa. Hyvä että huomasit, kiitos! Zeal 14. tammikuuta 2006 kello 16.29 (UTC)

Kruunu

Käytetäänkö nyky-Uudenmaan vaakunassa kruunua? Valtateiden varsilla tällaista ei näy.

213.243.149.221 7. heinäkuuta 2011 kello 22.33 (EEST)[vastaa]

Artikkelissa on jo kappale "Luonto". Miksi toinen saman niminen? Kun artikkeleihin tekee lisäyksiä, kannattaa tarkistaa, onko jo olemassa otsikkoa, jonka alle lisäys sopii. Drefer (keskustelu) 26. kesäkuuta 2012 kello 17.26 (EEST)[vastaa]

Liikaa detaljitriviaa[muokkaa wikitekstiä]

Mielestäni maakunta-artikkelissa satunnaiset luetelmat yksittäisistä perinnebiotooppikohteista (millä perusteella valittu?) ja yksittäisistä suojelluista rakennuksista (millä perusteella valittu?) ovat tarpeettomia. --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 21.20 (EET)[vastaa]

Poistin, samoin kuin listat vuoden kylistä, joista on omat artikkelinsa.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 21.31 (EET)[vastaa]

Pronssikausi ja rautakausi muutokset[muokkaa wikitekstiä]

"...Nykyisen Uudenmaan itäiset ja pohjoiset alueet lienevät olleet rauta-aikana eränkäyntialuetta vailla pysyvää asutusta..."

"...Vaikka Uudenmaan ilmasto ja maaperä...".

Toiseksi viimeisen ja viimeisen kappaleen käsitykset "rauta-ajan eränkäyntialueista vailla pysyvää asutusta" on syytä kyseenalaista vuosien 2010–2014 aikana tehtyjen uusien löytöjen ja tutkimusten myötä. Maamme johtavat yliopistotutkijat allekirjoittavat harrastaja-arkeologien tekemien tutkimusten tulokset.

Pitäisikö näin ollen kyseiset kappaleet poistaa, koska lähteiden relevanssi on osoitettu kyseenalaiseksi...?

Wejoja (keskustelu) 23. joulukuuta 2014 kello 12.51 (EET) Jouni Jäppinen 23.12.2014[vastaa]

Ainakin mahdollisesti lisättävälle uudelle tiedolle pitää olla luotettava ja kelvollinen muualla kuin wikipediassa aiemmin julkaistu lähde. Olen arkeologian suhteen maallikko, mutta se, minkä maallikkonakin ymmärrän, on että arkeologiassa tutkimustilanne muuttuu koko ajan ja käsitykset asioista voivat muuttua sen mukaisesti. Parempi kuin poistaa ilman selityksiä on lisätä mahdollinen uusi lähteistetty tieto. Tapauskohtaisesti kai on syytä arvioida säilytetäänkö myös vanha tieto, mutta luultavasti lukijaa palvelee parhaiten muotoilu tyyliin: "lähde A sanoo näin ja lähde B sanoo näin", vaikka tietysti jos tiedeyhteisön käsitys on muuttunut, niin voi olla mahdollista kertoa esim. että "tutkija N:n mukaan (viite) tiedeyhteisön nykyinen käsitys asiasta on, että...". --Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2014 kello 14.52 (EET)[vastaa]
Täällä on muuten paljon artikkeleita myös yksittäisistä arkeologisista kohteista. Jos haluaa laajemmin selostaa jotain tiettyjä löytöjä, niin kohteista voi kirjoittaa myös omia artikkeleitaan. Koko maakunnan asutushistoriaa koskevat tulokset tietenkin sopivat myös maakunnan artikkeliin.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2014 kello 14.57 (EET)[vastaa]

Johdantoon pitäisi tiivistää lyhyesti ja ytimekkäästi pääasiat. Nyt se painottuu liiaksi historiaan. Uudenmaan historiasta on oma artikkelinsa, jonne tulisi kirjoittaa historian yksityiskohdista. Johdannoista ja niihin liittyvistä käytännöistä pitäisi ehkä kirjoittaa tuolla Wikipedian neuvotteluhuoneessa vai mikä kahvila se nyt onkaan; johdantoihin ei saisi kirjoittaa tekstiä vain siksi, että haluaa omat muokkauksensa mahdollisimman näkyvään paikkaan. Sinänsä nuo historiaan liittyvät muokkaukset ovat erinomaisia ja niille on paikkansa edellä mainitussa historia-artikkelissa. -- Drefer (keskustelu) 8. helmikuuta 2018 kello 20.24 (EET)[vastaa]

Kansallisuudet[muokkaa wikitekstiä]

Ennen kuin artikkeleihin tekee lisäyksiä, kannattaa katsoa, mitä siellä on ennestään. Vaikka kansallisuus ja kieli eivät ole täysin sama asia, ne ovat faktisesti niin lähellä toisiaan, että maininta asiasta kielten yhteydessä riittää. Tuollaisen taulukon paikka ei ole missään tapauksessa Väestö-kappaleen alussa. Ehkä tämä asia pitää ottaa esiin kahvibaarissa, liian moni käyttäjä tuntuu haluavan oman muokkauksensa mahdollisimman näkyvälle paikalle, vaikka se kokonaisuuden ja loogisuuden kannalta olisi aivan päin honkia. Mitään pilkku-ihmisiä ei myöskään ole olemassa, on vain kokonaisia ihmisiä. -- Drefer (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 10.07 (EEST)[vastaa]

Saamelaiskielet[muokkaa wikitekstiä]

Ovatko nuo saamelaiskielet nyt triviaa? Suomessa alkuperäisinä kielinä tieto niiden puhujamäärästä on kiinnostavampi kuin mitä olisi kuviteltavissa saman puhujamäärän omaavista Suomessa ei alkuperäisistä kielistä. Sanoisin, että ajatus, että nämä voitaisiin suoraan rinnastaa ei toimi. Sitä voi katsoa misasä kohdassa ja missä muodossa tiedon esittää. --Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 12.34 (EEST)[vastaa]

Tarkoitus on myös vähentää tietoa, jota todennnäköisesti kukaan ei päivitä vastaisuudessa. Esim. tuo kielitaulukko oli alunperin pitempi ja laajempi, joten supistin sitä päivityksen helpottamiseksi. Artikkeliin hiljattain lisätty taajama-artikkeli on ideana hyvänä, taajamahan kuvaa paremmin kaupunkien todellista kokoa kuin hallinnollisten kuntien väkiluvut. Epäilen kuitenkin vahvasti, ettei sitäkään kukaan päivitä. Olen törmännyt tähän päivitysongelmaan usein, kun olen aikonut lisätä numerotietoa johonkin artikkeliin. Ensin pitää miettiä, päivitänkö lukuja itse. Kenties en. Päivittääkö joku toinen? Hyvin todennäköisesti ei. Eli jätän luvut lisäämättä tai kirjoitan asian mahdollisimman ajattomassa muodossa. Esim. suositussa ja usein päivitetyssä Suomi-artikkelissa oli jossain vaiheessa kymmenen vuotta vanhoja talouslukuja, nyt siellä näemmä sekoillaan väkiluvun kanssa. Väestörekisterin ilmoittama rekisteritilanne ei ole Suomen virallinen väkiluku ja väentiheys on suomalaisissa yhteyksissä perinteisesti ilmaistu asukkaina per maaneliökilometri. -- Drefer (keskustelu) 17. elokuuta 2018 kello 11.09 (EEST)[vastaa]
Ehkä nyt 10 taajamaa on vielä mahdollinen. Toisaalta kun tuli puheeksi, niin valtakunnalliseen taajamien luetteloon voisi ehkä lisätä vielä maakuntasarakkeen. @Raksa123:. --Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2018 kello 13.07 (EEST)[vastaa]
Veikkaan vahvasti, että taajamaluettelo jää päivittämättä. -- Drefer (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 11.27 (EEST)[vastaa]

Johdannossa on oltava (vain) olennainen tieto historiasta. Uusimaa todellakin oli alkuaan itäruotsalainen maakunta, ja elimellinen osa varhaista Ruotsin kuningaskuntaa, ei siis mikään valloitettu alue, jolla olisi ollut oma "suomalainen" hallinto-organisaationsa, jonka sitten jokin lännestä tullut mörkö olisi syrjäyttänyt. Suomi nykyisessä muodossaan tuli kuvioihin vasta 1800-luvulla. Historiaan liittyvät yksityiskohtaisemmat tiedot, kuten itäsuomalaiset kansallispuvut, kuuluvat "Uudenmaan historiaan". Siitä on siis oma artikkelinsa: historian yksityiskohdat kirjoitetaan siis artikkeliin "Uudenmaan historia". Tämä on artikkeli Uudestamaasta yleensä, ei artikkeli pelkästä historiasta. -- Drefer (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 11.27 (EEST)[vastaa]

Toivon, että Velivieras oppisi hahmottamaan kokonaisuuksia. On naurettavaa, että Suomen suurimmasta maakunnasta kertovan artikkelin johdannossa kirjoitetaan itäsuomalaisista muinaispuvuista. Velivieraan pitäisi tiivistää tuo kirjoittamansa historia-teksti, ja etenkin muistaa, että historian paikka todellakin on Uudenmaan historia -artikkelissa. Johdantoon kuuluu pääseikat väestöstä, maantieteestä ja taloudesta, ja pari virkettä, jotka tiivistävät historian. -- Drefer (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 08.45 (EEST)[vastaa]

Helsingin keskustaajama[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeliin oli lisätty jotain omituista "tietoa" Espoon ja Vantaan keskustaajamista. Ei ole mitään Espoon ja Vantaan keskustaajamaa. Taajama on pohjoismainen tilastotieteellinen käsite, joka on täysin riippumaton kuntien rajoista. Vantaa ohittaa Tampereen muutaman vuoden kuluttua ja nousee muodollisesti Suomen kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi. Espoossa on pian yli 300 000 asukasta. Luokitellaanko ne viimeistään siinä vaiheessa "omiksi taajamikseen"? Ei. Ne ovat entistä kiinteämpi osa Helsingin keskustaajamaa. Artikkelissa mainittu Hyvinkään keskustaajama saattaa lakasta olemasta, mikäli Keski-Uudenmaan asutus tihentyy, ja Hyvinkään taajamasta tulee osa Helsingin keskustaajamaa. -- Drefer (keskustelu) 28. helmikuuta 2020 kello 11.22 (EET)[vastaa]

Uutisointi johdannossa[muokkaa wikitekstiä]

Koronavirukseen liittyvät uutiset eivät kuulu johdantoon. Eristystilasta voi kirjoittaa Uudenmaan historia -artikkeliin sitten, kun eristys on ohi. Tuollainen eristäminen kehitysalueista on sittenkin aika toisarvoista maakunnan pitkässä historiassa. -- Drefer (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 21.10 (EET)[vastaa]

Koulutustaso ja kirjastot - oppilaitosten mainitseminen nimeltä[muokkaa wikitekstiä]

Väliotsikon Koulutustaso ja kirjastot yhteydessä koko Uudeltamaalta mainitaan leipätekstissä kaksi ammattikorkeakoulua nimeltä. Mutta miksei mukana ole yhtään yliopistoa, korkeakoulua tai muuta ammattikorkeakoulua eikä ammattikoulutusta antavia oppilaitoksia?? Tämä kahden AMK:n esiinnostaminen tuntuu perin kummalliselta, eikä sitä ole perusteltu. (Satunnainen lukija voisi melkein veikaa, että olisiko näistä yksi tai molemmat kappaleen kirjoittajalle omakohtaisesti tuttuja?) Tältä osin maakunnan koulutuksen ja koulutustason kuvaus vaatisi korjaamista. Voisiko vetää yhteen esimerkiksi taulukkona, kuinka monta yliopistoa, korkeakoulua, AMK:ta yms maakunnassa on ja mikä kunkin tason opiskelijamäärä (ja henkilökunnan määrä) on tutkintotason mukaan ammattia opiskelevista tohtoriopiskelijoihin saakka? Kuinka monta professoria oppilaitoksissa työskentelee? Kirjastoja mainittaessa - vaikka korjasin artikkeliin jo kirjastojärjestelmien sijaan kirjastokimpat - olisi hyvä tuoda esille jotenkin myös monet erityiskirjastot, joita Uudellamaalla on runsaasti. Ja missä kappaleessa maakunnan monet julkiset tutkimuslaitokset (lukuisine tutkimusprofessoreineen) tuodaan esille? --Paju (keskustelu) 5. kesäkuuta 2021 kello 19.28 (EEST)[vastaa]

Maakuntajohtaja on vaihtunut[muokkaa wikitekstiä]

Tuija Telén on toiminut vs. maakuntajohtajana 1.11.2023 alkaen ja aloittaa vakituisena 1.1.2024.

Viittaus: https://uudenmaanliitto.fi/maakuntajohtaja-tuija-telen-tavoittelee-vahvaa-yhteistyota-ja-visioi-uudellemaalle-mainiota-tulevaisuutta/ 89.27.100.82 23. marraskuuta 2023 kello 14.42 (EET)[vastaa]