Keskustelu:Turkkilainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli on suositeltu artikkeli.
Artikkelin suositellut artikkelit -äänestys on arkistoitu.

Arkistoitu vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Sisällön pitäisi olla pääpiirteittäin ok. Kieliopillisia kömmähdyksiä löytynee vielä melkoisesti, kun en ole itsekään käynyt tekstiä kunnolla läpi. Punaiset linkit hoituvat kyllä. Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 13.35 (UTC)

Näitä tulee nopeammin kuin ehtii lukea. Ainakin olet nyt ollut uskollinen alkuperäiselle viitteistykselle, etkä tunkenut artikkelia täyteen kirjaviitemallinetta, mikä on hyvä juttu. Käyn kuitenkin ensin Alehin-artikkelin läpi. --Jisis 27. kesäkuuta 2008 kello 13.59 (UTC)
En vain omistanut kirjaa, mihin olisin viitannut :) Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 15.39 (UTC)
Olisi ehkä ollut parempi tuoda artikkeli vertaisarviointiin vasta kun se on sinun puolestasi kohtalaisen valmis, kun kerran itsekin sanot ettet ole käynyt tekstiä läpi kunnolla. Eihän tässä ole mitään kiirettä, ainakaan huomenna ei ole maailmanloppu tulossa:) --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 14.08 (UTC)
Olen samaa mieltä Ulrikan kanssa. Katsotaan tilannetta, kun olet käynyt koko tekstin läpi. Tällä hetkellä liikaa punaisia linkkejä. --Juusomoro 27. kesäkuuta 2008 kello 14.12 (UTC)

[Poistettu Miihkalin asiaton kommentti]--Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 14.55 (UTC)

Artikkelihan on puolestani valmis. Punaisia linkkejä ja jotain kieliasua enää korjaan. Siksi ajattelin, että olisi hyvä aika saada ulkopuolista palautetta. Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 15.39 (UTC)
Artikkeli on suositeltu en-wikissä, joten luulisin että asiasisältönsä puolesta se on sitä täälläkin. Kyse on pelkästään käännöksen laadusta ja kieliasusta. --Jisis 27. kesäkuuta 2008 kello 15.47 (UTC)
Käännöksen laatu ja kieliasu ei ole "pelkästään" vaan aika olennainen osa tekstin luettavuutta. Siksi toivoisin että artikkeli olisi käyty siltäkin osin läpi. Muuhun puoleenhan minä en tässä artikkelissa voi puuttuakaan. --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 16.28 (UTC)
En halunnut väheksyä kielenhuoltotyötä kommentillani. Päinvastoin yritin korostaa Lab-olle, että tämän artikkelin kohdalla pelkästään se on tärkeää.--Jisis 27. kesäkuuta 2008 kello 16.34 (UTC)
Oliko kommenttini asiaton? Kirjoitin sen vain vähän oudossa mielentilassa, ja se kai näkyi kieliasussani mutta itse asia oli täysin asiallinen. Ulrika itse käyttää usein niin kärkevää kieltä ettei hänellä paljon ole varaa toisia huomautella siitä.Esim [1] [2]. Joka tapauksessa viestini sisältö oli seuraavanlainen: kuvateksteissä Rackniz mainitaan jo varhaisessa artikkelissa, mikä panee miettimään että kukas tämä tyyppi on, kun hänet (ja se miten hän liittyy turkkilaiseen) mainitaan vasta loppupuolella. --Miihkali artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 18.55 (UTC)
Kokeilin nyt selvennystä Racknikin kohdalla ensimmäisessä kuvatekstissä. Harkitsen myös kuvien siirtämistä myöhemmäksi. Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.39 (UTC)
Joohh.. On nyt selvempi. Taidan kirjoittaa äijästä artikkelin. --Miihkali artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 19.42 (UTC)
Kirjoitin Joseph Friedrich Freiherr von Racknitz -artikkelin :) Voisitko lisätä sen mallineen joka laitetaan jos lähteet on kopioitu muunkielisestä Wikipediasta eikä niitä ole tarkistettu. Itse en muista mallineen nimeä enkä löytänyt vaikka yritin hakea. Kiitos. --Miihkali artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 19.54 (UTC)

Kävin tekstiä läpi satunnaisesta kohdasta. "As interest in the Turk outgrew its location..." on käännetty "Kiinnostus Turkkilaiseen lopahti...". Itse kääntäisin: "Kun kiinnostus Turkkilaiseen kasvoi liian suureksi sijaintiinsa nähden...". Tällaisia kiperiä kohtia voisit copy-pastettaa englanniksi tähän, niin voisimme niitä kilpaa kääntää. --Jisis 27. kesäkuuta 2008 kello 18.10 (UTC)

An unprovable but very plausible theory states that the Turk left its mark in the German language in the idiomatic expression einen Türken bauen ("to build a Turk") or türken ("to Turk"), meaning "to hoax, to deceive". Nykyinen suomennos on Todistamaton, mutta hyvin todennäköinen teoria on, että Turkkilainen jätti jälkensä saksan kieleen. Saksan kielen idiomi einen Türken bauen (rakentaa Turkkilainen) tai türken ("Turkkilaistaa") tarkoittaa huijaamista. Parempikin käännös saattaisi löytyä. Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)
Alternate versions of the story include Bonaparte being unhappy about losing to the machine, playing the machine at a later time, playing one match with a magnet on the board, and playing a match with a shawl around the head and body of the Turk in an attempt to obscure its vision -> Toisten versioiden mukaan Bonaparte ei ollut tyytyväinen hävittyään koneelle ja pelasi toisen pelin pitäen magneettia pöydällä ja toisessa versiossa šaalia (hartiahuivia) Turkkilaisen kasvojen ja vartalon päällä tarkoituksenaan estää sitä näkemästä. Pohdin vain sitä, että onko šaali oikea sana, löysin sen täältä Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)
The Turk was visited in London by Rev. Edmund Cartwright in 1784. He was so intrigued by the Turk that he would later question whether "it is more difficult to construct a machine that shall weave than one which shall make all the variety of moves required in that complicated game." Etenkin kohta: He was so intrigued by the Turk Lab-oratory 28. kesäkuuta 2008 kello 18.31 (UTC)
Lontoossa 1784 Turkkilaisen luona kävi Edmund Cartwright. Hän oli niin kiinnostunut Turkkilaisesta, että myöhemmin esitti kysymyksen: ”onko vaikeampaa rakentaa kone joka kutoo, kuin kone joka osaa tehdä kaikenlaisia vaadittuja siirtoja niin monimutkaisessa pelissä.” --Jisis 28. kesäkuuta 2008 kello 18.51 (UTC)
Höyryvoimalla toimivan kutomakoneen keksijä Edmund Cartwright kävi katsomassa Turkkilaista Lontoossa vuonna 1784. Automaatti kiehtoi häntä niin paljon, että hän myöhemmin pohti "onko vaikeampaa suunnitella kutomakone, kuin laite joka pystyy suorittamaan kaikki tuon monimutkaisen pelin vaatimat liikkeet."--J 28. kesäkuuta 2008 kello 18.41 (UTC)
Oho, hävisin tämän kilpailun selkeästi J:lle. --Jisis 28. kesäkuuta 2008 kello 18.54 (UTC)
Laitoin ton J:n version (melkein kokonaan) vaan, kun en huomannut sinun versiotasi. Saahan sitä silti parannella/muokata tuostakin. Lab-oratory 28. kesäkuuta 2008 kello 18.55 (UTC)
Mielestäni J:n versio on oikein hyvä. Itse lähdin liikkeelle käännöksestäsi. --Jisis 28. kesäkuuta 2008 kello 18.57 (UTC)
Millä nimellä Napoleon I:tä tulisi kutsua tekstissä? Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)
Napoleon I, sillä hän oli tuossa vaiheessa jo Ranskan keisari, hallitsijanimeltään Napoleon. Ei siis sukunimelllä. --Miihkali artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 19.59 (UTC)
Pelkkä Napoleon ilman muuta riittää. Jos haluaa olla täsmällinen, ensimmäiseen mainintaan voi laittaa Napoleon I. --ML 28. kesäkuuta 2008 kello 18.46 (UTC)
Turkkilaiseen viittaaminen sanoilla automaatti, kone, ovatko ok? Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)
On ihan hyviä, tosin automaatti on sikäli harhaanjohtavaa että kyseessähän ei oikeastaan ole mikään automaatti. --Miihkali artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 19.59 (UTC)
Automaatti ei minusta ole hyvä, koska automaattihan se ei ollut. Suomeksi robotti tai kone voisi antaa oikeamman mielikuvan.--Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 20.09 (UTC)
en:Pantograph, suomensin sen pantograafiksi, ok? Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)
En tiedä onko värkille vakiintunutta suomalaista vastinetta, joten voisi olla paikallaan kirjoittaa siitä artikkeli, vaikka tuolla pantograafi (tai sitten pantografi)-nimellä. --Miihkali artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 19.59 (UTC)
Pantografi on oikea muoto. Artikkelin voisi tehdä. Jos ei kukaan muu tee, voin kaivaa pari riviä jostakin. --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 20.21 (UTC)
Sanan kabinetti käyttö viitatessa tuohon isoon laatikkoon Turkkilaisessa, ok? Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)
Ei mielestäni ole ok. Kabinetti tuo mieleen jonkun huoneen missä viktoriaaniset silinteripäät juovat konjakkia ja polttavat sikareita. Parempi sana on ihan laatikko, pöytä tai vastaava. Itselleni jäi itseasiassa epäselväksi mistä lootasta tässä "kabinetissa" oli edes kyse. --Miihkali artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 19.59 (UTC)
Jos nyt tällä lukemisella ymmärsin, niin kabineteilla viitattiin oviin joista näkyy hökötyksen sisään, ikään kuin kaappeihin. Eikös kaappi tuo suomeksi juuri sen mielikuvan. Kabinetti tarkoittaa myös laatikkoa, joita siinä kuvassa myös availlaan. "Kaappeja ja laatikoita"? --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 20.15 (UTC)
Eikös lipasto olisi oikea nimitys...?--J 27. kesäkuuta 2008 kello 22.10 (UTC)
Kaappi, kaapit (tuli ensimmäisenä mieleen kun näin tuon kohdan) tai kaapisto. asiaa enempää tuntematta. Ovethan siinä näytti olevan... Moönlnrlsnsohi9h5nm 27. kesäkuuta 2008 kello 22.29 (UTC)

Samoihin kirjojen sivuihin viitataan eri viitenumeroilla. Viitteet pitäisi siis käydä läpi ja karsia tuplaviitteet.--Uvainio 28. kesäkuuta 2008 kello 15.19 (UTC)

Itse asiassa samanlaisia viitteitä ei ole. On tapauksia, joissa on ensin s.45 ja seuraavassa kappaleessa s.45-48. Jos sisällytän ensimmäisen version tuohon toiseen, siitäkin tulee s.45-48, vaikka olisi käytetty vain sivua 45. Tietenkin voin tämän pienen homman tehdä, mutta en haluaisi edellä mainitusta syystä. Lab-oratory 28. kesäkuuta 2008 kello 15.29 (UTC)
Entäs viitteet 8 ja 16 (Standage, s.88)? Viitteessä 45 on sivunumerossa virhe. Mielestäni pitäisi myös olla välimerkki "s." ja sivunumeron välissä. Mutta kuhan nipotan. Ei niitä muita viitteitä tainnut olla samoja. Tuo vain pisti silmään.--Uvainio 28. kesäkuuta 2008 kello 15.39 (UTC)
Otan viitteistä 20 ja 44 parhaillaan selvää. Pitää jossain vaiheessa muuttaa nuo s.102:tkin välillisiksi. Lab-oratory 28. kesäkuuta 2008 kello 15.47 (UTC)

Kannattaisitko otsikoiden hierarkiaa miettiä? Nyt kaikki otsikot ovat ns. pääotsikoita, kun asiat voisi jakaa 1-2 tason otsikoiden alle. --Peltimikko 28. kesäkuuta 2008 kello 16.07 (UTC)

Totta. Esim Euroopan kiertue voisi olla Näytökset-osion alakappale, samoin Mälzel Amerikassa voitaisiin pistää Mälzel ja Kone -kappaleen alle. --Miihkali artikuloi 28. kesäkuuta 2008 kello 20.19 (UTC)
En millään viitsisi luoda yläotsikkoa kahdelle otsikolle, kolme olisi se riittävä määrä. Otsikoista sen verran, että "Rakenne" kertoo rakenteesta, "Näytökset" siitä, miten se toimi esityksissä, "Euroopan kiertue" oikeastaan sen rakentajan ajasta, Mälzelit voisi ainoina yhdistää saman otsikon alaotsikoiksi, mutta... Lab-oratory 3. heinäkuuta 2008 kello 16.33 (UTC)

Tein vähän kielenhuoltoa.--Ulrika 29. kesäkuuta 2008 kello 07.41 (UTC)