Keskustelu:Tuottavuus

Artikkelin näkökulma

Artikkelia on laajennettu runsaasti, mutta ei aivan wikipediaan soveltuvalla tavalla. Tekstin on esseemäinen ja lähestymistapa poikkeaa huomattavasti esim. en-wikin artikkelista (esim työn tuottavuutta ei juuri käsitellä). Tekstin näkökulmaa pitäisi korjata laajemmaksi ja siitä pitäisi poistaa tietosanakirjaan soveltumattomat kannanotot . --jkv 6. marraskuuta 2007 kello 16.31 (UTC)

Kyllä. Sisältö on varmastikin laadukasta, mutta ei sellaisenaan sovellu tietosanakirjaan. Samulili 6. marraskuuta 2007 kello 17.09 (UTC)

Olen samaa mieltä suppeasta näkökulmasta, esim. historiallinen näkökulma puuttuu käytännössä kokonaan. Teksti on lisäksi kuin taloustieteen oppikirjasta, ja vaatisi aukikirjoittamisen tietosanakirja-artikkeliksi. --Riisipuuro 23. maaliskuuta 2008 kello 20.16 (UTC)--

Ensinnäkin tässä artikkelissa on kysymys tuottavuuskäsitteen määrittelystä niin kuin tietosanakirjoissa on tapana. Käsitteen määrittelyyn eivät kuulu näkökulmat, eivät suppeat, laajat eivätkä historialliset. Yhtä lailla kuin mittari ja sen avulla tuotettu mittaustulos ovat eri asioita, ovat käsite ja sen avulla tuotetut havainnot eri asioita. Tämä olisi hyvä ymmärtää, jos osallistuu tietosanakirjatyöhön.

Talouden tärkeimpänä ilmiönä tuottavuuteen liittyy valtava määrä empiirisiin havaintoihin perustuvia havaintoja, näkökulmia, teorioita ja johtopäätöksiä, mutta ne eivät kuulu tuottavuuskäsitteen määrittelyprosessiin. Näistä on varmaankin syytä kirjoittaa erillisartikkelit ja esitellä ne lyhyesti tuottavuusartikkelin lopussa

Toiseksi ”aukikirjoittaminen” ei ole käsitteenmuodostuksen keino vaan ”läpilaskeminen” eli kvantifiointi. Kun laskee läpi kirjoittamani tuottavuuden mittauksen algoritmin, niin pystyt mittaamaan tuotantoprosessin tuottavuuden. Tuottavuuskäsitteen ja minkä tahansa käsitteen operationalisoinnin tarkoitus toteutuu, kun pystyy saamaan mittaustietoa käsitteen kuvaamasta ilmiöstä. Kun käsitteelle on annettu yksiselitteinen mittausalgoritmi on käsitteen määrittelystä tärkein tehty. Kun käsite on näin yksiselitteisesti operationalisoitu algoritmin muodossa, sen käyttö ja oppiminen tulevat helpommaksi.Sepsaar 30. maaliskuuta 2008 kello 08.51 (UTC)

En ilmeisesti ilmaissut itseäni riittävän ymmärrettävästi. Artikkelin teksti tulisi kirjoittaa osin uusiksi jotta kieli saataisiin nykyiseltä essee-/oppikirjalinjalta tietosanakirjatyyliseksi, samalla rakennetta voisi miettiä, nyt se ei oikein avaudu lukiijalle. Historia-osio: milloin tuottavuus käsitteenä on otettu käyttöön, mitä se on merkinnyt esimerkiksi teolliselle kehitykselle, mitä eri painotuksi on käytetty, ketkä teoriaa ovat kehittäneet jne. Mtä muuten artikkeliin tulee niin mielestäni määritelmä on liian suppea, tuottavuus-käsitettä käytetään muuallakin kuin taloustieteessä. Jo mainittu työn tuottavuuden puute on selvä: asiaa pitäisi saada paljonkin. Itse en osaa arvioida artikkelin nykysisällön suhdetta tuottavuus-käsitteeseen taloustieteessä yleensä, mutta jotenkin lukijalle jää kuva, että artikkelissa esitellään yksi menetelmä monien joukosta. --Riisipuuro 30. maaliskuuta 2008 kello 11.08 (UTC)--

Sain muuten kansanedustaja Kasvilta luvan bloginsa käyttöön Tuottauusparadoksi-kohdan luomisessa. Meilin saa minulta halutessaan evidenssinä.Crash 4. joulukuuta 2007 kello 14.46 (UTC)

Vaikka Kasvi onkin arvoisa kansanedustaja, ei hänen bloginsa ole mitenkään ihanteellinen lähde tuottavuusparadoksille. Asiasta on muuten oma artikkelinsa ja enwikissä on oikeita lähteitä. --jkv 4. joulukuuta 2007 kello 19.19 (UTC)

Silloin kannattaa jo wikittää (juu, homma hoidettu). Crash 5. joulukuuta 2007 kello 09.38 (UTC)

Mielestäni tähänkin artikkeliin kirjoittaja on lisännyt lähinnä vain omia lähteitään, esim kuvat, ja muutenkin teksti sisältää paljon epäolennaisia pätkiä (=liian pitkä). Lähentelee mainostusta? Mielipiteitä muilta? Korjatakaan ei saa sillä syytetään vandalismista :-))) --Kaarina 23. maaliskuuta 2008 kello 19.08 (UTC)

Rohkeasti vaan artikkelia muokkaamaan. Viitteettömät väitteet, joiden kohdalla tarkistettavuus ei toteudu ovat yhtä kuin lähteettömiä, ja ne saa jopa poistaa. (Lisätty viitteetön-malline). Terv. --Riisipuuro 23. maaliskuuta 2008 kello 19.59 (UTC)--

Lyhennys oli radikaali, mutta käyttäjä Sepsaar hermostui siitä aivan aiheetta. Minusta se vei artikkelia parempaan suuntaan, sillä artikkeli keskittyi jokseenkin epäolennaisten kuvioiden oppikirjamaiseen selittelyyn. Olen myös samaa mieltä siitä, että artikkeli voisi nojautua suuremmassa määrin tuoreeseen kansainväliseen kirjallisuuteen. Lisäksi kaipaisin artikkeliin edelleen laajempaa taloustieteen näkökulmaa. Sepsaarin kannattaisi osallistua keskusteluun ja kerrata wikipedian perusperiaatteita (tekstejä ei voi omistaa tai julistaa valmiiksi) --jkv 26. maaliskuuta 2008 kello 16.01 (UTC)

Kaarina. Tekemäsi poistot ovat kohdistuneet toimivaan algoritmiin, jonka avulla tuotantoprosessin tuottavuus voidaan laskea ja näin ollen tuottavuuden käsite määritellä kvantitatiivisesti. Tämä algoritmi on erinomaisen tärkeä kaikille niille, jotka jotenkin haluavat käyttää tuottavuuskäsitettä työssään kuten yritykset laskentatoimessa, tutkijat tuottavuustutkimuksessa ja opettajat opetuksessa. Toimenpiteesi on tehokkain lajissaan (vahingonteossa) sillä pienenkin osan poistaminen toimivasta algoritmista tekee koko algoritmin käyttökelvottomaksi.

Oletan, että olet toiminut hyvän tahdon mukaisesti, mutta päätynyt vahingolliseen tekoon. Ottaen huomioon se suuri into, jolla olet täällä toisten ja minunkin suurella vaivalla aikaansaamia tuotoksia poistanut ilman täsmällisiä perusteluja, toivoisin, että pidättäytyisit kaikista yksipuolisista poistotoimista ja keskittyisit sisällön luomiseen. Näin myös välttyisit tämän kaltaisilta vahingoilta ja yhteinen tavoitteemme JOKA PÄIVÄ EILISTÄ PATREMPI WIKIPEDIA toteutuisi. Sepsaar 30. maaliskuuta 2008 kello 08.51 (UTC)

Sepsaar, mukavaa että osallistut keskusteluun ja asiantuntijana Wikipedia kehittämiseen. Mielestäni olet kuitenkin hieman väärillä jälillä perusteluissasi. Luulen että muiden huolena on lähinnä se, kuinka painotuksiltaan tasapainoinen/neutraali artikkeli on. Tässä muutama esimerkki: kappaleen "Taloudellinen kasvu ja tuottavuus" jälkeen näkökulma siirtyy makrotaloudesta yrityksen prosesseihin. Eikö makrotalouden tuottavuuskäsitettä ole tarpeen käsitellä isommalla painolla (teoreettisesti, historiallisesti)? Yrityksen prosessit on jaettu viiteen. Kuinka yleinen esitetty jako on? En löytänyt termiä "Tulonjakoprosessi" käytettävän tässä yhteydessä kuin sinun tuotannossasi. Tämä herättää kysymään laajemminkin, onko nykyinen esitys ja tuottavuusmallin korostus tasapainoinen. Olisi mukavaa jos voisit vakuuttaa meidät siitä, että kyseinen esitys tuottavuudesta on edustava, esimerkiksi tarjoamalla muutamia tuoreita tunnettuja kansainvälisiä kurssikirjoja ongelmakohtien lähteeksi. Terveisin --jkv 30. maaliskuuta 2008 kello 12.41 (UTC)

Keskusteluun osallistuneille tiedoksi, että tiedustelin Sepsaarin keskustelusivuilla, kuinka laajasti tunnettu hänen teoriansa/tutkimuksensa on ja ovatko mido-julkaisut omakustanteita. --jkv 1. huhtikuuta 2008 kello 14.06 (UTC)

Näiden artikkelien ongelma on se, että niistä ei tajua taloustieteitä lukematon juuri mitään, mikä on ongelma näin tietosanakirjan kannalta yleisesti. Ainakin johdantojen pitäisi olla vielä yksinkertaisempia ja sisältää laajempi, kohtuullinen yhteenveto kokonaisuudesta. --Ras 15. toukokuuta 2008 kello 00.05 (UTC)

Käsitteenmuodostus

”Prosessia, jossa käsitteitä muodostetaan, kehitetään ja täsmennetään kutsutaan käsitteenmuodostukseksi.” Näin kirjoittaa Ilkka Niiniluoto kirjassaan ”Johdatus tieteenfilosofiaan, 1984 Otava”. Sivut 155-249 käsittelevät aihetta Käsitteen- ja teorianmuodostus. Siihen olisi kaikkien tietosanakirjaan kirjoittavien syytä perehtyä. Sepsaar 30. maaliskuuta 2008 kello 08.51 (UTC)

Tuottavuuden mittaus makro- ja mikroaineistolla

Tuottavuuden mittaus mikroaineistolla tarkoittaa, että fyysistä tuotantoprosessia voidaan mitata harhattomasti ja tuottavuuden laskenta voidaan suorittaa tämän harhattoman aineiston perusteella. Mittausaineisto on harhatonta, kun

• kaikki panos- ja tuotossuureet ovat virtasuureita
• panos- ja tuotoserien laadut ovat sisäisesti homogeenisia (ts. määrän vaihtelussa ei ole laadun muutoksia) Tuotos- ja panoseriä voi olla rajoittamaton määrä, että tämä ehto täyttyy.
• prosessia voidaan mitata hyvin pienin aikavälin eli lähes reaaliaikaisesti

Tuottavuus voidaan määritellä vain mikroaineiston avulla, koska se voidaan olettaa harhattomaksi.

Makroaineisto tarkoittaa mikroaineistosta kansantalouden tilinpidon avulla koottua aineistoa. Tämän tilastoaineiston kokoamisessa joudutaan tekemään tiedon yhdistelyjä ja muita kompromisseja, mikä merkitsee tiedon tarkkuuden heikkenemistä. Tutkijat puhuvat aineisto-ongelmasta tai aggregointiongelmasta.

Mittausaineistosta johtuvat erot ovat niin suuret, että hyvällä syyllä voidaan puhua eri tieteenaloista. Jos haluaa ymmärtää tuottavuuden mittausta, on ymmärrettävä mittaaminen kummallakin aineistolla ja niiden erot. Mittaamisen eroista makro- ja mikroaineistoilla on seikkaperäinen selostus artikkelissa tuottavuusmalli

Tuottavuuden mittaus mikroaineistolla

Tieteenalan pioneeri H. S. Davis (1955) on määritellyt tieteenalan tavoitteen tavalla, joka edelleenkin kelpaa hyvin kuvaamaan tieteenalan tehtävää. Davis viittaa artikkeliin (1947, Journal of Accountancy, Feb. s. 94), jossa ehdotetaan tuotannon tulosmittausta kehitettävän siten, että se ”will indicate increases or decreases in the productivity of the company and also the distribution of the ’fruits of production’ among all parties at interest”. Davisin mukaan hintajärjestelmä on mekanismi, jonka välityksellä tuottavuushyödyt jakautuvat ja saavina osapuolina voivat olla yrityksen lisäksi yrityksen asiakkaat, henkilöstö ja tuotantopanosten toimittajat.

Kvantifioituna tämä tavoita tarkoittaa seuraavaa kaavamuotoilua ja sille mittausalgoritmin kehittämistä

• Kanattavuus = f (Tuottavuus, Volyymi, Tulonjako)

Tässä kaavan muuttujat tuottavuus ja volyymi muodostavat tuotantofunktion, joka kirjoitetaan muotoon

• Tuotos = f (Kaikki tuotantopanokset)

Davis (1955) esitti ensimmäisen mittausalgoritmin, mutta se ratkaisee kannattavuuden kaavasta vain osan. Tätä ratkaisua on kutsuttu tuottavuusindeksiksi, koska se laskee tuottavuuden, mutta ei muita muuttujia. Tuottavuuskirjallisuudessa on useita versioita tuottavuusindeksin laskemiseksi.

Tieteenalan teorian muodostavat ne argoritmit, jotka ratkaisevat kannattavuuden kaavan täydellisesti. Ne syntyivät 1970-luvulla seuraavasti:

• Kurosawa 1975
• Courbois & Temple 1975
• Saari 1976
• Gollop 1979
• Simula 1981

Algoritmit tuottavat jossain määrin erilaisen tuloksen, mutta erot eivät ole merkittäviä ja on tästä syystä yhdentekevää mitä algoritmia käyttää. Sen sijaa havainnollisuudessa ja käytettävyydessä on merkittäviä eroja. Ominaisuuksien vertailu on artikkelissa tuottavuusmalli.

Simulan mallia ei ole yksityiskohtaisesti julkaistu, mutta siitä tiedossa olevan yleiskuvauksen perusteella tiedetään, että se ratkaisee kaavan. (Harjunkoski, H. 1996. Taloudellisen ja kokonaistuottavuuden mittaus metsäteollisuudessa. Teoksessa, Tuottavuus – mittaa ja menesty. TT Kustannustieto) Mallin kehitystyö käynnistyi Jaakko Pöyry & Co:n tekemästä Suomen metsäteollisuuden tilaa käsittelevästä tutkimuksesta ja sen johtopäätöksestä, että tuottavuuden mittaus oli heikoissa kantimissa. Mittausalgoritmin kehitystyötä johti MMT Markku Simula ja se otettiin käyttöön metsäteollisuudessa vuonna 1981.

Tuottavuuden laskenta mikroaineistoilla on käynnistynyt Suomessa seuraavasti

• 1975 petrokemian teollisuus (Pekema Oy)
• 1977 öljynjalostusteollisuus (Neste Oy)
• 1981 metsäteollisuus (useita yrityksiä)

Tuottavuuden mittaus makroaineistolla

Makroaineisto tarkoittaa mikroaineistosta kansantalouden tilinpidon avulla koottua aineistoa, jossa on tilastointitekniikasta johtuvaa aineiston validiteettia (tarkkuutta) heikentäviä ratkaisuja ja kompromisseja. Ero tuottavuuden laskennassa mikro- ja makroaineistolla alkaa heti tuotantofunktion määrittelyistä, jotka kirjoitetaan seuraavasti.

• Tuotos = f ( Kaikki tuotantopanokset)
• Tuotos = Jalostusarvo = f ( Pääoma, Työ)

Ensimmäinen on tuotantofunktio mikroaineistoilla operoitaessa ja jälkimmäinen makroaineistolla operoitaessa. Muista aineistoeroista artikkelissa tuottavuusmalli

Tuottavuuden mittaaminen makroaineistoilla on kehittymässä kahta linjaa. 1) Mittausta pyritään parantamaan käyttämällä enemmän mikroaineistoja. 2) Mittaukseen omaksutaan samoja mittausratkaisuja, mitä on käytössä mikroaineistolla kuten KLEMS.

Tuottavuuden mittaamisesta makrotasolla ei Wikipediassa ole artikkelia. Se pitäisi laatia esimerkiksi kirjoittamalla kunnollinen ja kattava artikkeli BKT:sta ja sen käyttömuodoista. Sepsaar 7. huhtikuuta 2008 kello 16.27 (UTC)

Tulonjakoprosessi

On tiedusteltu tämän käsitteen alkuperää ja esiintymistä

Kun tuottavuutta lasketaan mikroaineistolla, kirjoitetaan kaavamuotoilu seuraavasti:

• Kannattavuus = f (Tuottavuus, Volyymi, Hinnat)

Kysymys koskee muuttujaa hinnat. Kurosawa ja Courbous & Temple käyttävät termiä ”hintavaikutus” ja Gollop käyttää termiä ”hinta”. Davis (1955) kuvaa asiaa parhaiten seuraavasti. He refers to an article (1947, Journal of Accountancy, Feb. p. 94) suggesting that the measurement of productivity in business shall be developed so that it ”will indicate increases or decreases in the productivity of the company and also the distribution of the ’fruits of production’ among all parties at interest”. Davis regards the measurement of productivity gains distribution as an important part of the productivity phenomenon. According to Davis, the price system is a mechanism through which productivity gains are distributed, and besides the business enterprise, receiving parties may consist of its customers, staff and the suppliers of production inputs. In this paper, the concept of ”distribution of the fruits of production” by Davis is simply referred to as production income distribution or shorter still as distribution.

Davis siis huomauttaa aivan oikein, että ”distribution” on kiinnostuksen kohteena olevaa ilmiötä kuvaava käsite ja hinta on mittari. Yllä esitetty vakiintunut kaava on siis epälooginen, koska muut termit so. kannattavuus, tuottavuus ja volyymi ovat ilmiötä kuvaavia käsitteitä mutta hinta on mittari. Tästä syystä eräissä yhteyksissä termi hinta on korvattu termillä tulonjako. Esimerkiksi kuvassa tuotantoprosessien muuttujat ja tunnusluvut. Sepsaar 2. huhtikuuta 2008 kello 18.05 (UTC)

Arkistoitu kommenttipyyntö

• Tuottavuus - Kommentteja artikkelin sisällöstä? Kuinka paljon on hyväksyttävää lainata itseään ja siten ehkä jopa mainostaa omia kirjojaan/artikkeleitaan? Kaarina 23. maaliskuuta 2008 kello 19.44 (UTC)

Mielestäni niin paljon kuin haluaa. Lähtisin siitä, että millään muulla ei ole väliä, kuin sillä onko lähde relevantti ja tasoltaan merkittävä/hyvä. --Ras 14. toukokuuta 2008 kello 23.52 (UTC)

No on tässä semmoinen, että mainonnan rajoista pitää voida vetää suuntaviivoja. Siihenkin on kahvihuone parempi paikka. Niin sanottuja "pelkkiä mainoksia" on ollut tapana heittää surutta roskakoriin. vrt: Wikipedia:Mitä Wikipedia ei ole --Höyhens 16. toukokuuta 2008 kello 13.46 (UTC)

Jos tarkoitetaan tätä [1] pitäisin kirjoittajaa kohtuullisena tieteellistä auktoriteetina opinnäytteiden osalta, mutta omakustanteissa esitetyt asiat voivat olla vertailujen arvoisia yleisiin käsityksiin. --Aulis Eskola 24. kesäkuuta 2008 kello 21.35 (UTC)

Artikkelin perusasiat

Kielenhuoltomallineesta artikkelissa taitaa tulla kädenvääntöä. Artikkelin perusasiat tulisi tämän tyyppisestä aiheesta saada esille ihan selkeällä yleiskielellä. Perusasioiden selvittämisen jälkeen voidaan rauhassa syventyä asiaan hankalammallakin terminologialla ja lauserakenteilla, vaikka eivät ne koskaan toivottavia ole. Terv. --Riisipuuro 29. huhtikuuta 2009 kello 17.46 (EEST)--

Artikkelin rakenne, tyyli ja taso

Koska tuottavuus-artikkelista on esitetty sekalaista kritiikkiä, haluan esittää seuraavassa oman näkemykseni artikkelin rakenteesta, tyylistä ja tasosta. Artikkeli ”Tuottavuus” kuvaa mikrotalouden (yritystalouden) tuottavuusteoriaa. Yleisemmin kysymys on siitä, miten talouden teorioita kuvataan erotuksena esim. talouden tapahtumakuvauksista.

Rakenne

Rakenne tarkoittaa sitä minkälaisista osista jokin kokonaisuus koostuu ja mitkä ovat näiden osien väliset suhteet.

Talousteorian pienin rakenneosa on malli. Malli on todellisuutta jäljittelevä esitys, joka kuvaa kohteessa tunnistettua lainalaisuutta (säännönmukaisuutta). Taloustieteen tyypillisiä malleja ovat matemaattiset funktiot, graafiset esitykset, numeeriset esitykset sekä näiden yhdistelmät. Kun tällaiselle mallille annetaan kirjallinen selitys, syntyy teoria. Teoria antaa kiinnostuksen kohteena olevasta asiasta selityksen tiivistetyssä muodossa.

Mikrotalouden tuottavuusteoria on monimutkainen ja vaikeaselkoinen asiakokonaisuus selitettäväksi, mistä syystä tarvitaan lukuisia malleja. Useiden mallien ja niiden välisten loogisten riippuvuuksien perusteella syntyy algoritmi, joka tarkasti määriteltynä vaihesarjana ja sanallisesti kuvattuna tuottaa teorian määrittelyn. Kuten huomataan, Tuottavuus-artikkelissa näitä malleja on tarvittu seitsemän kappaletta. Mallien välinen looginen yhteys on välttämättömyys ja tästä syystä on olemassa vain yksi oikea looginen järjestys mallien esittämiseen.Talousteorian esittämisen rakenne on viestinnän välineestä riippumaton. Rakenne säilyy samana oppikirjamaisessa, tietosanakirjamaisessa ja tieteellisessä esittämisessä.

Kritiikkiä:

• Käyttäjä Riisipuuro: ”rakennetta voisi miettiä, nyt se ei oikein avaudu lukijalle”.
• Käyttäjä jkv: ”artikkeli keskittyy jokseenkin epäolennaisten kuvioiden oppikirjamaiseen selittelyyn”
• Käyttäjä Kaarina poisti algoritmiin kuuluvia malleja perutellen että ”teksti sisältää paljon epäolennaisia pätkiä”.
• Käyttäjä jkv poistoista: "Lyhennys oli radikaali...minusta se vei artikkelia parempaan suuntaan"

Tyyli

Käyttäjät jkv ja Riisipuuro ovat arvostelleet artikkelin esseemäistä esittämistapaa.

Essee on määrittelynsä mukaan lyhyehkö, tavallisesti yleistajuinen esitys joltakin tieteen alalta, tutkielma. Käsitykseni mukaan tyyli sopii hyvin taloustieteen teorian esittämiseen.

Taso

Tietosanakirjassa on monen tasoisia artikkeleita. Helpoimmasta asia selviää yhdellä lukemisella. Vaativimmissa artikkeleissa kohdeasia on monimutkainen ja ymmärtäminen vaatii hyvät perustiedot alalta ja ennen kaikkea alan terminologian tuntemista. Artikkelin tasoa voitaneen pohtia ainakin seuraavista näkökulmista: 1) käytetty terminologia 2) perustietovaatimukset lukijalle 3) artikkelin sisällön vaativuus.

Tuottavuus-artikkelin terminologia on tavallista taloustieteen terminologiaa, mutta ilman sen ymmärtämistä putoaa kyllä nopeasti kärryiltä, koska liian moni oleellinen käsite jää ymmärtämättä. Tieteenalalle kehittyy oma terminologia, koska yleiskielessä vastaavia käsitteitä ei ole. Tästä syystä taloustermeille ei ole vastaavia yleiskielen termejä, pitkiä määrittelyjä kylläkin, joiden avulla termejä voi opiskella.

Tuottavuuden ymmärtäminen vaatii taloustermien ymmärtämisen lisäksi useiden prosessien ja ilmiöiden hyvää sisäistämistä, mistä syystä perustietovaatimukset lukijalle on melko korkeat – valitettavasti.

Formula osakilpailun seloste ei ole sisällöllisesti vaativa mutta tuottavuus on. Vaativuus syntyy vaikeasti ymmärrettävistä, osin abstrakteista käsitteistä ja ilmiöistä sekä niiden välisistä riippuvuuksista. Artikkeli on laadittu niin pelkistetyksi kuin mahdollista.

Tasoa koskeva kritiikki:

• Teksti on lisäksi kuin taloustieteen oppikirjasta, ja vaatisi aukikirjoittamisen tietosanakirja-artikkeliksi. --Riisipuuro 23. maaliskuuta 2008 kello 20.16 (UTC)—
• Artikkelin teksti tulisi kirjoittaa osin uusiksi jotta kieli saataisiin nykyiseltä essee-/oppikirjalinjalta tietosanakirjatyyliseksi. --Riisipuuro 30. maaliskuuta 2008 kello 11.08 (UTC)--
• Ainakin johdantojen pitäisi olla vielä yksinkertaisempia ja sisältää laajempi, kohtuullinen yhteenveto kokonaisuudesta. --Ras 15. toukokuuta 2008 kello 00.05 (UTC)
• Artikkelin perusasiat tulisi tämän tyyppisestä aiheesta saada esille ihan selkeällä yleiskielellä. Perusasioiden selvittämisen jälkeen voidaan rauhassa syventyä asiaan hankalammallakin terminologialla ja lauserakenteilla, vaikka eivät ne koskaan toivottavia ole. Terv. --Riisipuuro 29. huhtikuuta 2009 kello 17.46 (EEST)—

Kritiikissä esiintyy oppikirjamainen taso ja tietosanakirjamainen taso. Oman käsitykseni mukaan jälkimmäinen on kirjoitettu edistyneemmille lukijoille, mutta suurta eroa ei niillä liene.

Johtopäätös

Ongelma ratkennee ehdotusten pohjalta siten, että kirjoitetaan laajahko johdanto yleiskiellä.Sepsaar 6. toukokuuta 2009 kello 15.32 (EEST)

Palveluammattien ja johtamisen tuottavuus

Miten esimerkiksi asiakaspalvelulle tai myyntityölle voidaan laskea tuottavuutta? Miten päivystämiselle voidaan laskea tuottavuutta? Miten vastuunkannolle voidaan laskea tuottavuutta? Tuottavuus-käsite taitaa rajoittua vain alkutuotantoon ja teollisuustuotantoon, eikä se sovellu palvelualoille tai organisaatioihin, joissa nyky-yhteiskunnassa ihmiset pääosin työskentelevät. --85.76.81.247 20. joulukuuta 2013 kello 10.55 (EET)

Noiden lisäksi ihan kiinnostavia olisivat virastojen tuottavuus ja vähittäiskaupan tuottavuus. Mitä on vähittäiskauppojan, kuten esim. S-marketin tai K-marketin tuottavuuden kasvu/parantuminen? --Hartz (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 07.32 (EEST)

Tuottavuuden kasvun välittyminen palkkoihin

Artikkeliin tarvittaisiin osio sille miten tuottavuuden kasvu välittyy palkkoihin. --Hartz (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 16.14 (EEST)

Aivan. Sehän ei siirry ilman aktiivista työväenlikkettä. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 22.32 (EEST)