Keskustelu:Tsunami

Muutama kysymys

Onko tsunamilla ja megatsunamilla periaatteessa muuta eroa kuin että jälkimmäinen on isompi? Näiltä Wikipedian sivuilta saa sen käsityksen, että maanjäristyksestä tulee tsunami ja tulivuorenpurkauksesta megatsunami. YLE:n veppiuutisissa taas todetaan, että hyökyaalto voi syntyä myös tulivuorenpurkauksessa. Miksei muuten sivua ole nimetty suomalaisittain hyökyaalloksi? --213.45.135.72 28. joulukuuta 2004 kello 17:52 (UTC)

Hyökyaallosta on kyllä rd tsunamiin, mutta sanalla on suomen kielessä mielestäni laajempikin merkitys, joku muukin isompi aalto voi kielessämme olla hyökyaalto - siksi tsunami on kuvaavampi. Megatsunamista ks. myös en-wiki [1], fi-versiossa olisi ehkä hiukan viilaamista. --TBone 28. joulukuuta 2004 kello 18:00 (UTC)

japanin kieli

Sivuilta on linkki Japanin kieleen. Pitäisikö sivun olla japanin kieli?

Tämän wikin sivujen nimien on alettava isolla kirjaimella. Siksi sivun nimi on Japanin kieli. Sen sijaan tekstissä näkyvä linkin muodostava sana voi aivan hyvin alkaa pienellä kirjaimella. Näin on artikkelissakin. -Jean d'Arc 17. huhtikuuta 2005 kello 00:07:07 (UTC)

Tsunami

Osaako kukaan kertoa kuinka tsumani syntyy maanvyöryn,tulivuorenpurkauksen tai meteoriitin yhteydessä?

Katso esim. megatsunami. --TBone 14. tammikuuta 2006 kello 12.58 (UTC)

Etymologia

Poistin epäilyttävän etymologian. Joo, Intternetistä löytyy helposti leegioittain lähteitä, jotka selittävät sanan koostuvan osista "tsu = satama" ja "nami = aalto". Nami-osa on helppo uskoa (en:wikt:波 nami: wave), mutta tsu-osa epäilyttää. en:wikt:津 ei anna merkitystä "satama". Ks. myös Myth 1: The word "tsunami" means "harbor wave" in Japanese. Jos joku löytää luotettavan lähteen (lähinnä japanin kielen sanakirjan) sille, että tsu = satama, niin katsotaan sitten uudestaan. --Jmk 19. toukokuuta 2009 kello 11.57 (EEST)

WWWJDic on yksi, kokeile sieltä kohtaa ”Kanji Lookup”. --Louhikärmes 19. toukokuuta 2009 kello 12.04 (EEST)

Ok, kaipa WWWJDic on tässä riittävän luotettava lähde. --Jmk 20. toukokuuta 2009 kello 12.48 (EEST)

Tsunamin rantautuminen

Wikipediassa esitetty Tsunamin rantautumisen teoriassa on runsaasti puutteita ja jopa virheitä. Esitetty teoria antaa heikon selityksen, miksi aina ensin matalalla rannalla merivesi vetäytyy sadoista metreistä aina yli kilometriin. Seuraavat väittämät eivät pidä paikkansa. 1.Aallon eri kohtien nopeuseroista johtuu aallon korkeuden kasvu sen tullessa rantaan ja Matalampaan veteen saapuva etuosa hidastuu, jolloin nopeammin liikkuva takaosa saavuttaa sen ja yhteen pakkautuvat vesimassat nousevat alkuperäistä monin verroin korkeammaksi aalloksi. Vastaus: Aallon korkeuden kasvu johtuu energiavuon säilymisperiaatteesta ja tunnetaan Greenin syvyyden neljännen juuren väittämänä. Aallot eivät pakkaudu vaan aaltojen frekvenssi on koko ajan vakio. 2.Avomereltä tuleva puolimetrinen aalto kasvaa rannassa kymmenmetriseksi hyökyaalloksi. Vastaus: Rantaan tuleva tulva-aalto voi rantaan tullessa kohota lakikorkeuteen 10 metriin, pärskeet tulva-aallon tullessa voivat ulottua esteen kohdatessa 10 metrin korkeudelle. 3.Tämä riippuu kuitenkin siitä, mikä osa aallosta saapuu rannalle ensimmäisenä, ja tsunami voi alkaa myös vedenpinnan nousuna. Vastaus: Ei pidä paikkaansa. Tsunamiaalto tulee aina vetäytymisenä. Jyrkässä rannassa esim. 0,5 metrin vetäytymistä on hankala huomata ja aiheuttaa virheellisen tulkinnan. Rannan merivesi voi vain laskea aluksi.

Nämä virheelliset väitteet johtuvat puutteellisesta tsunamin rantautumisen teoriasta. Todellisuudessa tsunamiaalto rantaa lähestyessään murtuu padon murtumista muistuttavalla tavalla. Julkaisen teorian lähitulevaisuudessa.  –Kommentin jätti Kalle Lampela (keskustelu – muokkaukset) 2. joulukuuta 2018 kello 10.50 (EET)

Palataan asiaan, kun saat teorian julkaistua ja muu tiedemaailma hyväksyy näkemyksesi. Siihen saakka mennään yleisesti hyväksytyillä väitteillä. --PtG (keskustelu) 18. tammikuuta 2022 kello 09.49 (EET)