Keskustelu:Torsten Brander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Kirjat ilmeisesti joko omakustanteita tai julkaistu perustamansa B. Gigli -seuran kautta, mikä on miltei sama asia. Näinkään massiivinen fanitus harrastuksena ei minusta riitä wikimerkittävyyteen, varsinkin kun BG-seurasta on oma artikkeli (onko sekään merkittävä?). –Kotivalo (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 09.28 (EET)[vastaa]

Pah, kirjoitin pitkän tekstin ja se hävisi kun tuli päällekkäinen muokkaus. Joka tapauksessa: ei löydy merkittäviä lähteitä sen paremmin miehelle kuin Gigli-kirjallekaan. Tekee varmasti hyvää työtä, mutta kun ei ole saanut julkisuutta, sitä on vaikea arvioida. --Tietomanni (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 09.42 (EET)[vastaa]
Seura on ilmeisen merkittävä, mutta siitä on jo artikkeli. Tämä artikkeli ei tunnu merkittävältä, erityisyyttä perusteleviä lähteitä ei ole löydetty. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 12.22 (EET)[vastaa]
Merkittävä jo senkin takia, että osa kirjoista on Gummeruksen eli varmasti merkittävän ison kustantajan. Kirjojen mallineet ja kirjojen tietoja oli vaan solmussa, joten asia ei näkynyt. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 15.04 (EEST)[vastaa]
Onko vai eikö ole? Kirja, joka artikkelissa on merkitty Gummeruksen julkaisemaksi on kirjastojen (ainakin Helmet ja Helka) mukaan Gigli-seuran julkaisema. Liekö Gummeruksen painama sitten? -- Piisamson (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 15.13 (EEST)[vastaa]
Hyvä huomio! "Gummerus Kirjapaino" oli artikkelissa väännetty muotoon "Gummerus Kustannus" ja uskoin, kun kuukkeli tokaisi karkealla haulla lyheysti "Gummerus". Omakustanne ja seuran kustanne siis, onpas tässä nyt säädettävää. Pitäisi olla itsekin tarkempana tietojen ja lähteiden kanssa... --Aulis Eskola (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 15.39 (EEST)[vastaa]

Väittäisinpä että yksikään meriitti ei tee henkilöstä erikseen wikimerkittävää, mutta yhdessä nämä kaikki urheilusuoritukset, ansiomerkit ja julkaisutoiminta kyllä. Säilytetään. --Höyhens (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 13.10 (EET)[vastaa]

Varmaankin hieno mies, ja ollut monessa hyvässä mukana, mutta artikkelin mukaan ei tietosanakirjamerkittävä henkilö. --Esamatti1 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 11.30 (EEST)[vastaa]
Minunkin mielestä tämä kaikki toiminta yhdessä riittää merkittävyyteen, varsinkin kun musiikkitietosanakirjaankin on päässyt. --Cortex (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 18.20 (EEST)[vastaa]
Käännyn nykyisen artikkelisisällön perusteella merkittävyyden kannalle. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 22.15 (EEST)[vastaa]
Samoin minä. –Kotivalo (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 14.50 (EEST)[vastaa]

Wikipediassa luokassa suomalaiset henkilöt on mitä erlaisempia alaluokkia. Luokissa on mitä erilaisempia ansioituneita ja vähemmän ansioituneita henkilöitä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (kuten Torsten Branderilla) pitäisi olla myös wikimerkittävyyden perusteena. Torsten Brander on sivunsa arvoinen. --GSP 1. huhtikuuta 2013 kello 12.56 (EEST)

Kirjat ovat vain sivujuonne ja seuraus pääasiasta eli Italialais-suomalaisten kulttuurisuhteiden kehittämisestä mitä monipuolisimmalla tavalla Beniamino Giglin muiston hengessä. Brander on tuottanut iloa tuhansille ihmisille Suomessa konserteissa, esitelmissä ym. tilaisuuksissa ja jopa Italiassa ovat ihmiset saaneet tätä iloa suomalaisten laulajien päästyä laulamaan sikäläisissä konserteissa, joita on lähes kymmenen. Johan Brander kelpasi v. 1997 Keijo Virtamon toimittamaan Otavan Musiikkitieto -tietosanakirjaan omalla hakusanalla! Ja sen jälkeen vasta onkin tapahtunut paljon. Lukuisille ihmisille ovat Gigli-seuran konsertit italialaisine huipputenoreineen vuoden tapaus, olleet jo pitkään. Eivät Metropolitan-tenorit Fabio Armiliato, Salvatore Fisichella, Francisco Casanova ja Roberto De Biasio ole Suomeen tulleet Gigliä kunnioittamaan palkkiostaan luopumalla ilman, että heidät tuntenut suomalainen henkilö (Brander) on suhteillaan saanut heidät tulemaan tänne! Vaikka suhteita on, niin kovaa työtä ja taitoa on asian saattaminen hienoon toteutukseen vaatinut.  –Kommentin jätti 188.238.187.240 (keskustelu – muokkaukset)

Ymmärsinkö oikein että Torsten Branderista on artikkeli Otavan musiikkitietosanakirjassa? Jos on, sitten on merkittävä. --Tietomanni (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 17.42 (EEST)[vastaa]
Ja tuollahan se onkin alempana mainittu täsmällisemmin. --Tietomanni (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 17.50 (EEST)[vastaa]
Voisiko joitakin ydinkohtia muokata ja lähteistää tuon Otavan Musiikkitieto -kirjan perusteella, niin päästäisiin selville vesille asian kanssa. Erinäinen merkityksetön tietosilppu ja sekaannuksen kirjojen tietojen kanssa ovat tässä hämmentäneet asiaa melkoisesti. Tuollainen lähteistäminen tukisi merkittävyyttä varmasti selvästi... --Aulis Eskola (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 17.48 (EEST)[vastaa]
Keskustelufoorumin asioiden mukaisesti on nyt Branderin sivulle laitettu ulkopuolisia viitteitä (Virtamon Otavan Musiikkitieto) sekä korjattu kirjaosuus vastamaan wikipedian mallinnetta, tarkennettu kustantajaa sekä sinne on myös tarkennettu kirjoista olleita ulkopuolisia arvosteluita ja mainintoja. --GSP 2. huhtikuuta 2013 kello 22.03 (EEST)
Ulkopuoliset arvostelut kirjoista ja muiden viittaukset kirjoihin lienevät turhaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 22.13 (EEST)[vastaa]

Otavan Musiikkitieto vuodelta 1997 sivulla 57 on hakusana "Brander, Torsten". Luigi Inzaghin 600-sivuisessa Gigli-kirjassa esiintyy henkilöhakemistossa ainakin 2200 nimeä. Branderin Gigli-kirjasta on tähän kirjaan otettu lähes 300 lähdeviitettä ja noista henkilöhakemiston henkilöistä vain Giacomo Puccinilla on enemmän rivejä (joissa viitesivut mainitaan) kuin Branderilla, joka jakaa toisen sijan Giuseppe Verdin kanssa! Jos vielä mainitaan, että 115 vuoden aikana Recanatin kunniakansalaisuus on myönnetty 18 henkilölle, joiden joukossa on v. 1906 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Giosuè Carducci.Italiassa ei liene kaupunkia, jossa ei ole hänelle omistettua katua. Brander nimettiin kunniakansalaiseksi ensimmäisenä Gigli-ihmisenä yhdessä Antonio Dorian kanssa. Kyllä Wikimerkittävyyden raja pitäisi ylittyä jo näillä perusteilla.--88.114.169.184

Perustelut Branderin merkittävyydelle[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian merkittävyyskeskustelu on hyvä asia, se tukee Wikipedian arvostusta tärkeänä tietolähteenä. Kiitos mahdollisuudesta kommentoida ja tarkentaa artikkelia Torsten Branderista. Perustelut miksi artikkeli Torsten Brander on wikimerkittävä henkilö:

Beniamino Gigli on erän maailman arvostetuimmista oopperalaulajista. Vain harvoilla oopperalaulajalla on oma kansainvälinen tai kansallinen seuransa. Beniamino Giglin kohdalla tilanteen tekee erikoiseksi se, että eräs maailman arvostetuimmista ja palkituista Gigli asiantuntijoista on suomalainen Torsten Brander. Hän on luennoinut Giglistä, kirjoittanut kirjoja ja häntä käytetään referenssinä eri puolella maailmaa. Hän on Italiassa yksi tunnetuista suomalaisista.

Monesta hänen julkisesta toiminnastaan ei ole mahdollista tehdä verkkoviitteitä Wikipediaan, koska lehdistön digitalisointi ei kaikissa kohdin yllä niin pitkälle. Eri Gigli kirjoissa olevista bibliografia viitteistä Branderin kirjaan ei ole olemassa mitään listausta.

Torsten Brander kirjailijana tai muuten ollut julkisuudessa:

1. Suomessa Beniamino Gigli- Recanatin tenori kirjasta oli 1989-1990 arvosteluja lehdissä: Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Turun Sanomat, Aamulehti, Kaleva, Pohjolan Sanomat, Länsiväylä, Rondo,

2. Beniamino Gigli. Il tenore di Recanati kirjasta on ollut arvosteluja ja uutisia Italian lehdistössä (mm Il Messagero Rooma ja maakunnat), Juan Dzazópulos Elgueta arvosteli kirjan argentiinalaisessa musiikkilehdessä vuonna 1995. Brander on ollut myös useasti esille Ruotsin Björling Sällskapetin lehdessä, Daniele Rubboli Milanossa on viitannut usein Branderiin, samoin arvovaltainen l'Opera aikakauslehti Milanosta.

Maailmalla ilmestyneissä laajoissa Gigli kirjoissa olevia viittauksia Branderin kirjaan: Leonardo Ciampa: lähiaikoina ilmestyvässä A Beniamino Gigli Commemoration on kirjaviite Branderin kirjaan sekä Branderin artikkeli Giglistä Helsingissä. Luigi Flamini: ” Beniamino Gigli nel centenario” (1990) on Branderin artikkeli Giglin Helsingin konsertista. Luigi Inzaghi: ”Beniamino Gigli” , Branderin kirjaan viitataan useasti.

3. Recanatin myöntämästä kultamitalista oli juttuja 1992 lehdissä: Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Pohjolan Sanomat Länsiväylä, Seura-lehti

4. Recanatin kunniakansalaisuudesta oli juttu mm. Helsingin Sanomassa

5. Erilaisia haastatteluja ja artikkeleita Torsten Branderista on ollut: Länsiväylä 18.11.87, Juoksija 6/90 Matti Hannuksen 4-sivuinen artikkeli, Ilta-Sanomat 27.10.90 Irmeli Tanttu-Porkka B. G tenoreista paras, Karjala-lehdessä Erkki Puntarin laaja haastattelu 1999 ja Helsingin Sanomihttp://vimeo.com/25425690en laaja haastattelu 4.5.2004 (verkkoviitteenä artikkelissa)

Torsten Brander on suorissa radiolähetyksissä Suomen lisäksi Milanossa, Recanatissa ja kerran Suomesta käsin RAI:n ykköskanavan suorassa lähetyksessä keskustelemassa Giglistä italialaisten kanssa. Esimerkkinä on Radio Erren haastattelu vuosi sitten: http://vimeo.com/25425690 .Viimeksi Radio Erre ja Il Cittadino di Recanati julkaisivat nettisivuillaan 26.3.2013 uutisen Torsten Branderista, samoin sanomalehti Corriere Adriatico painetussa lehdessä. Lisäksi Google haulla ”Torsten Brander” tulee muutama tuhat sivua.


6. Italian valtio on tunnustanut Branderin merkittävät kulttuuriansiot

  • Italian Tähden ritarikunnan komentaja-arvo. Italian Tähden ritarikunta on Italian 3. korkein ritarikunta.
  • Recanatin kaupungin kunniakansalaisuus, kunniakansalaisuuden on saanut vain 13 henkilöä vuoden 2001 jälkeen ja näistä vain kaksi Italian ulkopuolelta.
  • Recanatin kaupungin arvostettu ja harvoin jaettava kultamitali, edellisen kerran se jaettiin vuonna 1992.
  • Italian presidentti Carlo Azeglio Ciampi on lähettänyt kiitoskirjeen Torsten Branderille.


7.Suomen valtio on kahdesti tunnustanut Branderin ansiot

  • Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi
  • Suomen Leijonan ritari. Tätä merkkiä suosittelivat myönnettäväksi:

Elisabetta Kelescian, Italian Suomen suurlähettiläs, Professori Nicola Franco Balloni, Italian kulttuuri-instituutin johtaja, Pierluca Trucchia, Puheenjohtaja, Azzozciazioni Beniamino Gigli ,Recanati, Veijo Murtomäki, Musiikkihistorian professori, Sibelius Akatemia, Jan Hultin , Savonlinnan oopperajuhlien toimitusjohtaja, Erkki Korhonen, Suomen kansallisoopperan edellinen pääjohtaja ja, Raimo Sirkiä, Oopperalaulaja. Suomen Leijona -ritarimerkin myöntämisen jälkeen suurlähettiläs Elisabetta Kelescian lähetti onnittelukirjeen Branderille.


8. Muita lähteitä joissa Brander on mainittu tai ollut esillä:

  • Keijo Virtamon Otavan Musiikkitieto Keuruu 1987 ISBN 951-1-08670-7. Ensimmäinen versio, sivulla 131
  • Tornion kaupungin virallisen historiankirjan lähes 600-sivuisessa kolmannessa osassa Branderin urheilusaavutuksia on mainittu kahteenkin eri kertaan.
  • Torsten Branderin teos: Suomen suurin tenori –. Peter Lindroos sai runsaan ja positiivisen vastaanoton v 2011 lehdistössä ja YLE:n ykkösessä.


Torsten Brander on merkittävä ja erikoinen henkilö suomalaisessa kulttuurielämässä. Hänen henkilökohtaisesti tekemänsä työ on mittaamattoman arvokasta. Hänen elämäntyönsä yli 50 vuoden ajan on ollut Suomen ja Italian välisten kulttuurisuhteitten vaaliminen ja vahvistaminen. Hänen yksityinen työnsä on jo virallisella taholla tunnustettu ja hän on ollut paljon julkisuudessa.

Henkilön merkittävyyttä korostaa myös hänen muu tuotantonsa ja nuoruuden urheilusaavutukset.

Wikipediassa on henkilöitä, joilla on pienempi mediajulkisuus ja pienemmät meriitit ja ovat vaikuttaneet yleisiin asioihin vähemmän kuin Torsten Brander.

Torsten Brander on ehdottomasti Wikimerkittävä henkilö. --GSP 31. maaliskuuta 2013 kello 11.53 (EEST)

Sivuhuomio: artikkelit ja monografiat[muokkaa wikitekstiä]

Tämä on sivuhuomio, joka joka ei koske pelkästään Torsten Branderia, vaan on tullut esille monien muidenkin henkilöiden kohdalla riippumatta heidän merkittävyydestään (esim. Erkki Pulliainen, Keskustelu:Erkki Pulliainen). Eli nyt tässä nyt poistettiin "merkityksettöminä" (vähän hassu sana tieteellisessä lehdessä julkaistuille pitkille, lähteistetyille tieteellisille tutkimuksille) esimerkiksi laajat, kirjanpaksuiset Torild Branderin elämäkerrat vain sen takia, että ne on julkaistu tieteellisessä aikakauslehdessä eikä kirjoina, kun on wikipediassa pidetty sellaista tapaa, ettei henkilöiden julkaisuista luetella artikkeleita vaan ainoastaan kokonaan itse tehdyt kirjat. Mutta joissain tapauksissa (kuten tuo Erkki Pulliainen) lopputulos ei valitettavasti ole tasapainoinen, kun esimerkiksi Pulliaisen tapauksessa kirjoina on julkaistu paljon journalistisia päiväkohtaisia keskustelupuheenvuoroja, ja tieteellisessä tuotaannossa taas ehkä vain osa merkittävimmistä töistä on monografioita, ja jos nekin on julkaistu joissain sarjoissa, niin niitäkään ei ehkä löydy kirjastohauilla. Silloin julkaisulettelo on väistämättä mielivaltainen ja epätasapainoin ja antaa tekijän tuotannosta hajanaisen kuvan. Ja itse asiassa kun tieteilijät usein saattavat ansioluetteloiissaan luetella esim. "7 merkittävintä julkaisuaan", niin näistähän tämä näkyykin: ei niissä aina välttämättä ole monografioita kuin osa tai muutama. (vrt. esim. Matti Seppälä, Keskustelu:Matti Seppälä). Niinpä tasapainoinen julkaisuluettelo ansioituneelle tieteilijälle on usein "selected bibliography" -tyyppiä, ja tällaisia kyllä yleensä sisältyykin ansioituneita tieteilijöitä käsitteleviin lähteisiin. Ja esimerkiksi joissakin arvioiduissa tieteilijäartikkeleissa on käytetty tällaisia tieteilijää koskevaan yleisesitykseen sisältyviin valikoituihin bibliografioihin perustuvia julkaisululuetteloita (mutta en anna nyt linkkejä, ettei niistä heti mennä poistamaan artikkelijulkaisuja). Eli kaiken kaikkiaan tämä näkökanta, että "artikkelit ovat merkityksettömiä" ja mikä tahansa kirjan muodossa ilmestynyt julkaisu on niitä merkittävämpi, on joltain osin ongelmallinen. (Huomautus: jos tämä artikkeli päätyisi poistoon, niin tämän ketjun voinee sitä ennen siirtää kahvihuoneeseen.)--Urjanhai (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 17.20 (EEST)[vastaa]

Artikkeleja voisi palauttaa varmaan joitakin harkiten takaisin. Teepä harkitty palautus (ehkä aiheen alulle panijan kanssa), koska sinulla näyttää olevan otetta ja ajatusta linjata asiaa.
Esim. levyjen toistamista moneen kertaan pidän tarpeettomana artikkelin pitkittely-yrityksenä. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 21.19 (EEST)[vastaa]
Kaikki henkilöartikkelit, jotka ovat artikkelin kohteen itsensä tekemiä, ovat kuin toistensa kopioita. Samat ongelmat toistuvat. Suurimpana täysi itskritiikittömyys valittaessa artikkeliin sisällytettävistä asioista ja valittaessa artikkelin näkökulmaa. Usein myös fokus on hukassa. Niin myös tässä artikkelissa. Luulisin, että paljon parempi artikkeli saataisiin jos se kirjoitettaisiin ihan alusta jonkun ulkopuolisen toimesta. --BrDead (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 22.36 (EEST)[vastaa]
En taida saada tähän riittävää etäisyyttä, kun en ole musiikkiaihepiirin spesialisti. Kaiken kaikkiaan artikkeli kaipaisi tiivistämistä, enkä osaa sanoa, jäisivätkö siinä nuo viittaamani julkaisut sittenkään jäljelle. Valitsevan menettelyn muuttaminen kuitenkin on vaikeaa eikä sitä oikeastaan ole mahdollista toteuttaa ennen kuin on uusi menettely valmiinna, mitä meillä tähän yleiseen kysymykseen ei nyt ole. Siksi tämä pohdinta olisi pitänyt laittaa ehkä sittenkin ennemmin jonnekin muualle. --Urjanhai (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 23.32 (EEST)[vastaa]

Vastustan Ei poisteta –Heavyfan (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 23.19 (EEST)[vastaa]

Vastusta vaan, mutta ei sitä vastustusääntä tällä sivulla anneta. --BrDead (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 23.55 (EEST)[vastaa]