Keskustelu:Tilataide

Sitaattioikeus

Mitens se sitaattioikeus nyt noissa galerian kuvissa oikein täyttyy, niihin kun ei mitenkään tekstissä viitata. Jos puhutaan tila- ja ympäristötaiteesta yleisesti, sen kuvitukseen löytyy varmaan vapaitakin aiheita... --albval (keskustelu) 1. lokakuuta 2008 kello 09.39 (EEST)

Jos kuvitukseen on mahdollista käyttää vapaita kuvia, niin sitaattikuvia ei tule käyttää, ks. Resolution:Licensing policy, kohta 3. –Ejs-80 1. lokakuuta 2008 kello 09.43 (EEST)

Eli ainakin nuo suomalaisten, elossa olevien taiteilijoiden tekemät patsaat tulisi kuvituksesta poistaa? Vai siis periaatteessa kaikki, joiden kuolemasta on alle 70 vuotta? --albval (keskustelu) 1. lokakuuta 2008 kello 09.45 (EEST)

Artikkelin kuvat ovat esimerkkejä tila- ja ympäristötaiteesta. Ilman kuvia artikkelin aihetta olisi vaikeaa tai mahdotonta esittää. Käyttäjä Samuli oli ilman perusteltua syytä poistanut suomalaiset ympäristötaiteen kuvat, joka taas sopii neutraalisuusperiaatetta vastaan, kun Suomessakin on tila- ja ympäristötaidetta siinä missä sivistysmaissakin. Vaihtoehtona on koko artikkelin poisto. --Kulttuurinavigaattori 1. lokakuuta 2008 kello 09.54 (EEST)

Kuten taannoin totesin toisessa yhteydessä Kahvihuoneessa, julkiselle paikalle sijoitettujen taideteosten valokuvaamisestakin on erityisiä säännöksiä ainakin Suomen tekijänoikeuslaissa. Sen 25 §:ssä sanotaan: "Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia: 1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä 2) sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi." Voidaankohan Wikipedia katsoa tieteelliseksi esitykseksi? Toisaalta lain 25 a §:ssä sanotaan, että taideteoksen kuvaaminen on sallittu myös, jos "teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan." Koska Wikipediaa ei tehdä ansiotarkoituksessa, esimerkiksi artikkeleissa Mannerheimin patsas ja Sibelius-monumentti olevat valokuvat ovat ilmeisesti täysin laillisia, ellei sitten Yhdysvaltojen laista muuta johdu; Wikipedian palvelimethan ovat siellä. Sitä vastoin niitä kuvia ei saa myydä esimerkiksi postikortteina ilman oikeudenomistajan lupaa. -KLS 1. lokakuuta 2008 kello 09.57 (EEST)

Neutraalisuussyistä myös suomalaisia tila- ja ympäristötaiteen teoksia täytyy olla mukana. Muuten lukija saisi väärän käsityksen aiheesta. --Kulttuurinavigaattori 1. lokakuuta 2008 kello 09.56 (EEST)

Mainitsen tässä, että Wikipedian nykytaidetta koskevien kuvien kohdalla on muutenkin suuri ongelma juuri siinä, että kuvia suomalaista nykytaiteen teoksista on aivan liian vähän suhteessa muiden maiden nykytaiteeseen. Syitä siihen ei ehkä tässä kannata pohtia, mutta seurauksena lukija saattaa saada käsityksen, että nykytaide on jotain sellaista jota tehdään vain ulkomailla. Suomessa on kuitenkin muutamia tuhansia eläviä ja ammmatillisesti työskenteleviä taiteilijoita eikä heidän osuutensa tule esille oikein millään tavalla. Koen tämän Wikipedian huonona puolena. Kuvataide on ala, jossa monia asioita on vaikeaa, mahdotonta ja joskus tarpeetontakin selostaa pelkästään sanojen avulla. En usko puhtaaseen kuvaan, mutta en usko puhtaaseen sanaankaan. --Kulttuurinavigaattori 1. lokakuuta 2008 kello 10.44 (EEST)

Vielä vastaus Albvalin kysymykseen, sitaattioikeus ei ole kirjaimellinen. Kuvan ja tekstin ei tarvitse olla suorassa sitaattisuhteessa eli jos tekstissä mainitaan kuva tai kuvasta jotain ja sitten julkaistaan siitä kuva. Kuva voi olla esimerkki taiteilijan tai taiteilijoiden tuotannosta, tyylisuunnasta, ilmiöstä tai aiheesta, jolloin kuva havainnollistaa artikkelin tekstiä. Tässä tapauksessa kuvat havainnollistavat tila- ja ympäristötaidetta, ne ovat esimerkkejä tila- ja ympäristötaiteen teoksista. Kuvasitaatti voi olla myös melko itsenäinen tekstiin suhteutettuna siten, että jos se viittaa jollakin tavalla havainnollisesti aiheeseen, sen voi julkaista. Lukijat osaavat myös lukea kuvia.

Sitaattikuva ei saa olla sellainen, joka ei liity määriteltyyn aiheeseen tai tekstiin. Esimerkiksi tämän artikkelin yhteydessä ei voisi julkaista kuvaa Mannerheimin ratsastajapatsaasta, koska se ei tekstin määritelmän mukaan kuulu tila- ja ympäristötaiteeseen, vaan toisenlaiseen taiteen traditioon. Myöskään kuvaa esimerkiksi limsapullosta ei voi julkaista, koska se ei ole kuvataiteilijana tunnetun tekijän tila- tai ympäristöteos (ellei se sitten ole sitä, mutta se on toinen asia). Kuvien poistaja viittasi niiden dekoratiiviseen funktioon, mutta ei perustellut tarkemmin asiaa.

Mielestäni kaikki valitut kuvat havainnollistavat määriteltyä aihetta ja esimerkkejä pitää tässä tapauksessa olla useita, jotta lukija ei saa liian suppeaa käsitystä asiasta. Artikkelissa on tosin yksi vika, sen tekstiosa on liian lyhyt. Mielestäni ne, jotka käyttävät aikaansa ikonoklastisiin kampanjointeihin Wikipediassa, voisivat parantaa artikkelia juuri parantamalla tekstejä. Ainakin ulkomaisia lähteitä aiheesta on käytettävissä. --Kulttuurinavigaattori 1. lokakuuta 2008 kello 12.37 (EEST)

KLS:n kommenttiin. Tekijänoikeuslain 25 pykälä a:ssa sanotaan, että "Taideteoksen kuvaaminen on sallittua muissakin kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan." Tekijänoikeusneuvosto ei katsonut näyttelyä, joka kesti tosin useita kuukausia, pysyväksi. Monet taidemuseot Suomessa tulkitsevat lakia niin, että museo ei ole julkinen tai sen läheisyydessä oleva paikka ja kieltävät kuvauksen (muun muassa tähän syyhyn vedoten), mutta muissa maissa asia on toisin. Monissa maissa valokuvaus sallitaan myös museoissa, jos ei käytä salamaa tai jalustaa. Esimerkiksi tämän Ilya Kabakovin teoksen sanotaan kuvan Commons-metatiedoissa kuvatun ikkunan läpi, jolloin sen on katsottu olevan tarpeeksi julkinen paikka. Ainakin jos katsoo Commonsin taidekuvia, monet teokset on kuvattu taidemuseoissa tai vastaavissa paikoissa. Tekijänoikeuslaissa puhutaan taideteoksista ja se tarkoittanee patsaita, veistoksia, tilateoksia, pysyviä installaatioita ja rakennuksia. Laissa ei käsittääkseni voida kovinkaan tarkaan määritellä sen tarkoittamaa taiteenlajia, koska pysyvä taideteoksia voivat olla nykyisin myös julkisilla paikoilla olevat mediataiteen teokset, eli video- ääni - ja valoteokset. Käsittääkseni myös pysyvästi julkiselle paikalle asennettu maalaus tai valokuva voi kuulua tähän. Jos taas kysytään, josko joku julkisella ja pysyvästi paikalle istutettu teos on taidetta tai ei, se ei kuulu niinkään lain tulkinnan piiriin, ellei tuomari innostu toimimaan taidekriitikon roolissa. Mutta jos on kyse tunnettujen taiteilijoiden teoksista, kuten tässä artikkelissa, on varmaankin kyse siitä, eli taiteesta. --Kulttuurinavigaattori 1. lokakuuta 2008 kello 19.24 (EEST)

Artikkelin nimi ja mistä se kertoo

Eikö pelkkä ympäristötaide, tai ympäristötaide (+ maataide sen alaisena) ole nykyisin vakiintunut? Tila- ym taiteestahan puhuttiin muinoin, ehkä 80-luvulla, mutta oli silloinkin vähän hämärää mitä se tarkoitti. Nykyisellään kai on termistö jo vakiintunut, eikä tilataidetta paljon käytetä - ei varsinkaan tila- ja ympäristötaidetta.

Nimi ym käsitepuoli nähdäkseni hankaloittaa tätä artikkelia. Vai? --BluePuddle 5. heinäkuuta 2009 kello 23.07 (EEST)

Olen käsittänyt niin, että tilataide jatkoi kuvanveiston kehitystä noin 1960-luvulta alkaen. Tilataide ei ole kuitenkaan ympäristötaidetta, jossa on kysymys laajemmaasta ympäristöstä kuin tilasta. Tilataide on siis välimuoto kuvanveiston ja ympäristötaiteen välissä. Tilataideteokset sijaitsevat ja niitä tehdään usein huoneeseen muuhun tilaan, kun taas ympäristötaide viittaa usein joko rakennettuun tai luonnonympäristöön. Ongelma lienee sinä, että ns. kansainvälisessä taiteessa ei ole englanninkielistä sanaa tilataiteelle. Tilaan suuntautuvasta kuvanveistosta käytetään usein sanoja installation art eli installaatiotaide, site-specific eli paikkaan suuntautuva tai fenomenologinen kuvanveisto. Laajempi käsite on myös landscape architecture, jonka suomennos maisema-arkkitehtuuri ei ole ihan sama asia. Tilataiteen merkittäviä kehittäjiä ovat olleet esim. Robert Irwin ja James Turrell. Mielestäni pelkästään ympäristötaide on käsitteenä hieman liian yleinen. --Kulttuurinavigaattori 5. heinäkuuta 2009 kello 23.57 (EEST)

Tilataiteen teokset ovat tavallisesti kompaktempia kuin ympäristötaide, joka on usein "väljempää", mutta kuvanveistoksi niitä ei voi lukea, koska ne eivät tavallisesti edusta "puhdasta aihetta" kuten perinteinen kuvanveisto, vaan tilateoksissa otetaan huomioon ja toimitaan olemassaolevan tilan ehdoilla. --Kulttuurinavigaattori 6. heinäkuuta 2009 kello 00.06 (EEST)

Olen käsittänyt hiukan samansuuntaisesti - tarkalleen ottaen niin, että 'tilataide' oli käännös jostakin silloin joskus muinaisuudessa. Ja se on jäänyt elämään epämääräsesti liihotellen joissakin taidehistorioissa. Sanalla ei kuitenkaan ole tarkkaa vastinetta - mistä kertoo mm tuo ettei sille löydy selvää vastinetta muista kielistä (ja se ettei artikkelille ole löytynyt muita kieliversioita). Nykyisin yleisin on tuo installaatiotaide.

Ehdottaisin, että voisi tehdä artikkelit Ympäristötaide ja toisaalta Maataide. Ja Installaatiotaide - kaikki nämä varsin selkeitä juttuja. (Site-spesific yleensä asettuu ympäristötaiteen alle - tai jos on esim teatteria niin teatterin jne).

Katsoa sitten, jos jää vielä yli jotain tästä artikkelista, mikä ei tule käsiteltyä

Joka tapauksessa ympäristötaide tässä on nykyään suomessa vakiintunut kattotermi, ja monista mainitsemistasi voisi tehdä erillisen artikkelin. Yhtenä nippuna ovat liian hämärä keitos.- Laitoin nopeasti yhden: Maataide --BluePuddle 6. heinäkuuta 2009 kello 01.40 (EEST)

Olen toista mieltä ja käsitystäni tukevat kaksi tietolähdettä. Omien määrittelyjen sijaan pitää katsoa, mitä kirjallisuus asiasta sanoo. Tietosanakirjamäärittelyjen mukaan juuri tilataide on varsinainen taidehistoriallinen perussana. 1960-luvun lopulla käytettiin joskus suomenkielessäkin sanaa environment, kun vakiintunutta käännösvastiketta ei ollut. Sana käännettiin juuri tilataiteeksi. Sanakirjat määrittelevät juuri tilataidetta enemmän ja täsmällisemmin kuin ympäristötaidetta.

• Taiteen sanakirja: "Tilataide engl. environment(al) art, taitelijan esim. näyttelytilaan tai ulos luoma kokonaistaideteos. Tilateokset saattavat olla hyvin vaihtelevia, koska niihin voi vapaasti yhdistää erilaisia elementtejä (maalattuja tai veistettyjä osia, ääniä, valoa). Olennaista nille on katsojan mahdollisuus astua sisälle taiteilijan luomaan tilaan. Varsinaisesti tilataide on toisen maailmansodan jälkeen kehittynyt taidemuoto, mutta sen edeltäjänä on pidetty venäläissyntyistä konstruktivistia El Lissizkyä. vrt. installaatio."
• Taiteen pikkujättiläinen määrittelee tilataiteen lähes samalla tavalla, mutta lisää, että "1950-luvun lopussa Allen Kaprow liitti tilateoksiinsa happeningit ja että ideana oli saada katsojat 'astumaan sisään' taideteokseen ja osallistumaan tapahtumien kulkuun."
• Taiteen sanakirja: "Ympäristötaide, luontoon tai rakennettuun ympäristöön tehty taide > maataide, tilataide."
• Pikkujättiläinen: "Ympäristötaide, luonnon tai kulttuuriympäristöön (esim. ariikkitehtuurimiljööseen) tehty taide (ks. myös maataide, tilataide)." --Kulttuurinavigaattori 6. heinäkuuta 2009 kello 08.11 (EEST)

Korjasin artikkelin määritelmät tietolähteiden mukaisiksi. Lisäsin huomion myös "Environment" sanan käytöstä. Artikkeli Ympäristötaide pitäisi kai yhdistää tähän. Se on lähteetön, mutta artikkelia voi kai jatkaa Tila- ja ympäristötaide artikkelissa. Maataide on jäänyt itselleni vähän hämäräksi, vaikka käsitettä kyllä käytettiin jossain määrin 1960-luvulla ainakin Smithsonin yhteydessä. Miksei siitäkin artikkelia saisi. Installaatio on taas jo artikkelina, joten siihen voi jatkaa. Yksi päällekkäisyys on muuten Happening ja Happeningit, ehdottaisin yhdistämistä. Mielestäni eri taiteenalojen yhteenniputtaminen ainakin näissä tapauksissa ei ole hämärää soppaa, jos ne vain määritellään tietolähteiden mukaisiksi. Myöskään englanninkielisestä termistöstä ei aina voi johtaa Suomen taiteen historiaan käsitteitä suoran, koska esim. juuri mainitsemani fenomenologinen taide on ollut varsin vähän esillä meillä. Eiväthän kaikki modernismin ismitkään juurtuneet Suomeen samalla tavalla kuin ne Keski-Euroopassa tai Yhdysvalloissa esiintyivät. Käsitys, että taiteen suuntaukset esiintyisivät kaikkialla samoissa määrin tai samoilla tavoilla, on mielestäni kestämätön. --Kulttuurinavigaattori 6. heinäkuuta 2009 kello 15.42 (EEST)

Käsittääkseni hakuteokset eivät yleensä voi olla päälähteitä - eivät varsinkaan kun ne ovat ristiriidassa tuoreen ja tunnustetun tutkimuskirjallisuuden kanssa, kuten Hanna Johansson Maataidetta jäljittämässä jota käytin lähteenä. (Ei ole kirjaa nyt tääällä joten en voi laittaa tarkkoja viitteitä.)

Esim taiteen pikkujättiläinen on lisäksi koottu 80-luvun lopulla ja 90-l alussa, eli neuvostoaikana. Ympäristötaide ym on kuitenkin saanut nykyisen muotonsa vasta viime vuosikymmeninä, joten jos pikkujättiäinen on lähteenä, artikkeli pitäisi luokitella selvänäkölujokkaan. Hakuteosten ongelmana on lisäksi se että ne ovat sidoksissa käytettävissä oleviin valmiisiin hakusanoihin, ja näin oudotkin hakusanat saattavat siirtyä teoksesta toiseen.

Ympäristötaide ja maataide ovat nykytutkimuksessa ja nykykäytännössä vakiintuneet varsin selkeiksi. Esim kun olin juuri ttalvella muutaman kymmenen opintopisteen ympäristötaiteen opinnoissa, kaikissa luennoissa oli nämä kaksi määritelty samoin, myös historia kummallakin oli eri luennoitsijoilla yhtenäinen. Myöskään tenttikirjallisuudessa ei ollut tuollaista hämärähköä meininkiä.

Ps. Tekstejäni ei saa yhdistää artikkeliin kun siinä on tuollainen määritelmä. Määritelmä oli siinä aiemmin hiukan parempi kuin nyt. --BluePuddle 7. heinäkuuta 2009 kello 01.21 (EEST)

Missä ja miten Wikipediassa määritellään, että hakuteoksia ei saisi käyttää päälähteinä? Periaate on kai se, että tietolähteeseen perustuvan tiedon voi kumota perustelemalla toisella tai toisilla tietolähteillä. Neuvostoliiton sekä tila- ja ympäristötaiteen yhdistäminen on liian kaukaa haettu, millä tavalla "neuvostoaika" koskee aihetta? Samalla tavalla joku voisi väittää, että Hanna Johanssonin kirja on tehty "Ameriikan aikana" jolloin Yhdysvallat oli ainoa supervalta. Pikkujättiläisen ja Taiteen sanakirjan määritelmät ovat usein lähes samoja, ja se kertoo siitä, että erimielisyyttä niiden kirjoittajien välillä ei asiasta ole. Pyydän määrittelemään aiheen tietolähteisiin, eikä mielipiteisiin perustuen ja merkitsemään asiaankuuluvat viitteet. Lähteettömät artikkelit tai artikkelin osat voi käsittääkseni jopa poistaa. Hanna Johanssonin kirjaa ei minullakaan ole tässä käsillä, mutta siitä voi saada varmaan tietoja. Ja kuten totesin, en ole vieläkään vakuuttunut siitä, että tilataide olisi käsitteenä jotenkin vanhentunut. Vielähän puhutaan kuvanveistosta ja voi kamalaa, maalaustaitestakin, jopa ihan elävinä taiteina. --Kulttuurinavigaattori 7. heinäkuuta 2009 kello 08.35 (EEST)

Ilmiönä tilataide ei ole tietenkään vanhentunut (vaikka termi ei varsinaisesti ole vakiintunut käyttöön), mutta hakuteosten toisiltaan kopioima määritelmä siitä ei välttämättä ole ajan tasalla. Etenkään jos se on noin 20 vuoden takainen - tuossa ajassa tapahtuu paljon. Neuvostoliittoa en ole maininnut muuten, kuin että on vaikea kuvitella, että neuvostoaikainen hakuteos ei ehkä tiedä aivan kaikkea ilmiöstä, joka on saanut muotonsa viimeiseen 15-20 vuoden aikana eli kyseisen hakuteoksen laatimisen jälkeen. Onko tässä jotakin yleisesti paikkansapitämätöntä?

Ehdotat siis, että esim Sommittelu, jossa ei ole merkitty tarkkoja viitteitä, pitäisi poistaa? Tiettävästi myös paikkansapitämättömät artikkelit sekä sellaiset, joissa ei ole kunnollista määritelmää, pitäisi poistaa. Sen sijaan vasta aloitettuja artikkeleja, johon ei vielä ole laitettu tarkkoja viitteitä & lähteitä, jotka kuitenkin ovat ilmeisiä, ei ole kai tarkoitus asettaa vainon alaiseksi. Kuvataiteesta on täällä varsin paljon lähteettömiä ja viitteettömiä artikkeleita, joissa lähteet eivät edes ole ilmeisiä. Ja joista ei ole niitä tukevia muita kieliversioita.

En ole nähnyt selviä ohjeita erilaisten lähteiden käytöstä. Mutta tietosanakirjojen ja vastaavien hakuteosten käyttämistä päälähteinä on paheksuttu täällä säännöllisesti. Syy voi olla sama kuin miksi esim taiteen pikkujättiläistä ja tietosanakirjoja ei saa käyttää lähteenä opinnäytteessä kuin poikkeustapauksissa, koska myös lähteiden tiedon pitää olla lähteistettyä ja tarkistettavaa. Ei siinä minusta mitään ongelmaa täällä ole, ellei esim jokin vanhempi hakuteos sisällä epätarkkaa tietoa, kuten nyt.

Ps. Kulttuurinavigaattori. Älä ota tästä nyt henkilökohtaista asiaa tai loukkaannu. Nähdäkseni olisi kuitenkin mukava, että wikipediassa olisi ajantasaínen artikkeli aiheesta ja uskon sinunkin pyrkivän hyvään artikkeliin. --BluePuddle 7. heinäkuuta 2009 kello 12.42 (EEST)

Ok, nhf. Miten olisi sellainen ratkaisu, kuten artikkelissa Abstrakti ekspressionismi, jossa selostettaisiin aiheeseen liittyviä käsitteitä (esim. arkkitektoni, installaatio, fenomenologinen kuvanveisto, tilataide, maataide, ympäristötaide). Luultavasti sanojen käytön historiaa ja määrittelyjä ei pystytä tästä aihekokonaisuudesta jäljittämään niin tarkasti muin AE-artikkelissa, mutta tuollainen selkeyttäisi, kun nuo eri suuntausten rajat eivät aina ole meillekään selvillä. Mielestäni ongelma ainakin Suomessa nykytaiteessa on laajemminkin se, että postmodernismin myötä erilaiset finaaliset eli lopulliset asenteet pääsivät jylläämään ja lähihistoriaa heiteltiin roskakoriin tiuhaan tahtiin. Olisiko Ympäristötaide mielestäsi pääartikkeli? --Kulttuurinavigaattori 7. heinäkuuta 2009 kello 23.10 (EEST)

Eihäm ole kyse finalismista eikä nihilismistä, vaan siitä kuinka saisi selkeät määritelmät ja rajaisi artikkelien alueen sopivasti. Minusta tässä on kyse hiukan samansuuntaisesta kuin Sommitelma-Sommittelu -tapauksessa.

Voisi kenties olla artikkeli Maataide, ja Ympäristötaide - ja tälle Tila+ympäristötaide-artikkelille olisi jokunen rajaus/käsittelyvaihtoehto.

1. - Selviteltäisi missä merkityksessä yleensä käytetään termiä 'Tila- ja ympäristötaide' -ts jonkinlaisena kattoterminä taiteelle joka on laajempaa kuin yksittäinen veistos. Aika kapea rajaus siis.
2. - Kerrotaan ilmiöistä jotka ovat tilaan liittyvää taidetta, esim. liukumaa veistotaiteesta kohti tilataidetta/installaatiota ja ulos tehtyä taidetta, kuten ympäristötaidetta.
3. - Johdatellaan eri käsitteisiin ja ilmiöihin aiheen tiimoilla - kuten ehdotit. Tässä on vaarana sotkeentua itsekin, jos ottaa mukaan kovin monta lajiketta joten malttia tarvitaan.

Kuitenkin, hyvä olisi pyrkiä sellaiseen rajaukseen, että määritelmät ja sitä myötä koko artikkelin ajatus pysyy suht selkeänä. Maataide ja Ympäristötaide ovat näistä kolmesta mainitusta selkeimmät alaltaan - Maataide puhtaimmillaan sitä että maata käytettiin veistomateriaalina, hiukan joskus puutarhataiteen suuntaan mennen. Ja ympäristötaide tuli hiukan myöhemmin, kun mukaan alkoi tulla pienimuotoisempaa ja ympäristöllisesti valveutuneempaa tekemistä. (Se sitten on hiukan vaikeampi sanoa juttu missä kohdin touhu muuttuu ympäristötaiteeksi). Joten - miten Tila & ympäristötaiteen määrittelisit suunnilleen? (Happeningit muutn saisi minusta jäädä - performanssin alalta on aika vähän artikkeleita, ja happeningin määritelmä on melko eri kuin performanssin. Vaikka se onkin performanssin historiaa, niitä tehdään edelleen.)--BluePuddle 8. heinäkuuta 2009 kello 03.13 (EEST)

Olen ihan tyytyväinen Tila- ja ympäristötaide artikkelin nykyiseen määrittelyyn, näin se asia suurinpiirtein käsittääkseni on. Ainakin siihen saakka kun tarkempaa ja parempaan lähteeseen perustuvaa tietoa asiasta saadaan. Arvelisin, että ulkomaisesta kirjallisuudesta tai muunkielisistä Wikipedioista määrittely varmaan saadaan. Määrittelyn hankaluudesta kertoo ajankohtainen esimerkki, kuvanveistäjä Antony Gormleyn One and Other-teos, joka paljastettiin pari päivää sitten Lontoossa. Onko se kuvanveistoa, tilataidetta, ympäristötaidetta, yhteisötaidetta vai performanssi? Onneksi taiteilijat eivät toimi taidemääritelmien mukaan, mutta tietokirjassa täytyy asian selvittämiseksi jonkinlainen selvitys asialle antaa. --Kulttuurinavigaattori 9. heinäkuuta 2009 kello 00.03 (EEST)

Artikkelin kehittäminen

Asian selkeyttämiseksi ja havainnollistamiseksi artikkelissa voisi olla hyvä käsitellä näitä isoja ympäristötaideprojekteja, joita Suomessa on totetunut viime vuosina ja vuosikymmeninä, esim. Turun Veistoskaupunkihanke ja Viitostien MaisemaGalleria ja Lapin yliopiston hankkeet, joitakin esimerkkejä mainitakseni suurisuuntaisista projekteista. Mutta sitten tulee todellakin mutkia matkaan eli kuvien käyttö, ja ilman kuvia on älytöntä lähteä esittelemään näitä taiteen aloja. Mitenkäs Wikipediassa voisi etukäteen varmistaa mahdollisuuden käyttää kuva-aineistoa?--193.65.112.79 9. heinäkuuta 2009 kello 00.29 (EEST)

Puhe oli koko ajan kirjoitusteknisistä seikoista, mikä otsikon pitäisi olla ja vastaako se tekstiä. Artikkeli kertoo nyt Tilataiteesta - ja määritelmä sekä se mitä käsitellään on aika yhtenäinen sen suhteen mitä de, en ja osin fr-wiki kertoo Installaatiosta. Tosin ne kertovat hiukan selkeämmin. Mutta okei. En enää pyri auttamaan tähän aiheeseen liittyvien artikkelien kehittämisessä, saavat olla mitä tykkäät. Aloitukset maataiteesta ja ympäristötaiteesta voisi deletoida. --BluePuddle 9. heinäkuuta 2009 kello 01.17 (EEST)

Tarkoitukseni ei ollut missään tapauksessa väheksyä tietämystäsi ja panostasi. Päinvastoin pidän sinua asiantuntijana, joten taisi syntyä väärinkäsitys. Pahoittelen! --193.65.112.79 9. heinäkuuta 2009 kello 13.39 (EEST)

Oops 193.65.112.79, ei ollut siis tarkoitus kommentoida sinun ehdotustasi, tai kenenkään tietämystä, vaan artikkelin aloittajan mainintaa, ettei artikkelissa tai sen määritelmässä ole kehittämisen varaa. Artikkelillehan ei ole löytynyt vastineita muunkielisistä wikeistä 3 vuodessa. en:Installation art on osin samansuuntainen sisällöltään. - Paan kuitenkin uuden väliotsikon.

Mielelläni aloittaisin/jatkaisin artikkeleita Ympäristötaide ja Maataide uudemman tietokirjallisuuden ja muiden kieliversioiden pohjalta. Esim em. Johansson 2004 käsittelee hyvin varsinkin määritelmäpuolta. Tätä on kuitenkin vastustettu. --BluePuddle 14. heinäkuuta 2009 kello 22.32 (EEST)

Tervehdys BluePuddle! Olet pohtinut, miten määritellä näitä uusia taiteen alueita. Näkisin perustavaa laatua olevana ongelmana sen, että nämä taiteen alueet (maataide, ympäristö- ja tilataide, installaatio, performanssi, jne. jne. jne.)pakenevat kaikkia määrittelyjä, kuuluu jo niiden olemukseen. Suosittelisin muuten Amy Dempseyn teosta Moderni taide. Otava, 2003. ISBN 9511186825.--193.65.112.79 16. heinäkuuta 2009 kello 10.19 (EEST)