Keskustelu:Tarke

Akuutin uudelleenohjaus

Akuutti on myös sivistyssana, josta olisin halunnut kirjoittaa määritelmän, mutta sille olikin tehty uudelleenohjaus. Minusta tuo nykyinen ohjaus menee hieman metsään kyseisen sanan yleisestä merkityksestä. Mitä mieltä ylläpito on asiasta? – Kommentin jätti 141.192.54.172 (keskustelu) 4. elokuuta 2006

Ohjaus saattoi aikoinaan mennä jostain näkökulmasta metsään, mutta sivistyssanan määritelmä ei kai oikeastaan kuulu Wikipediaan vaan Wikisanakirjaan. Nykyään akuutti näyttääkin johtavan täsmennyssivulle, joka tarjoaa linkin Wikisanakirjaan, joten asia on tullut korjatuksi. – Simo Kaupinmäki 31. maaliskuuta 2011 kello 20.25 (EEST)

Puhekieliset nimitykset diakriittisille merkeille

Usein puhekielessä sediljistä (eikä ogonekista) käytetään nimitystä "häntä". Lisäksi useimmin sanaa "hattu" käytetään ennemmin sirkumfleksistä kuin caronista. Myös englanninkielisissä Wikipedia-artikkeleissa sana "hat" liitetään sirkumfleksiin, ja caroniin "inverted hat". – Kommentin jätti 80.221.47.30 (keskustelu) 19. syyskuuta 2006

Minusta nimitys häntä sediljin synonyyminä ei kuulosta kovinkaan tutulta tai ainakaan vakiintuneelta. Itse käyttäisin pikemminkin nimitystä koukku. Epäilemättä sediljiä on joskus jossain hännäksikin kutsuttu, mutta jollei asiaan ole missään varteen otettavassa lähteessä kiinnitetty huomiota, sitä tuskin on syytä ottaa esiin Wikipediassakaan. Sen sijaan ogonekin yhteydessä hännän mainitseminen on perusteltua, koska ogonek tosiaan tarkoittaa puolaksi pientä häntää.

Tarkkeen nimityksenä hattu liittyy suomen yleiskielessä nimenomaan háčekiin (tai englantilaisittain caroniin), eikä kyseisellä tarkkeella oikein muuta vakiintuneeksi katsottavaa suomenkielistä nimeä edes ole. Sinänsä on harmillista, että tämä on ristiriidassa sen englannista lähinnä kai matemaattiseen termistöön levinneen käytännön kanssa, jonka mukaan hatuksi voidaankin kutsua sirkumfleksia. Ristiriidasta on kuitenkin jo huomautus hattu-tarkkeen pääartikkelissa. – Simo Kaupinmäki 31. maaliskuuta 2011 kello 20.25 (EEST)

Kielikohtaiset huomautukset

Maininta treeman käytöstä latinassa koskee myös muita kieliä, esim. ranskaa ja hollantia, ja käytäntö mainitaan jo ylemmässä osiossa. Maininta on siis tarpeeton. Muutenkin kielikohtaiset huomautukset voisi integroida edelliseen kappaleeseen: kunkin merkin kohdalla voisi mainita jonkin havainnollistavan esimerkin 1-2 kielestä. Muussa tapauksessa kielikohtainen osio kaipaisi laajennusta. Pitäisi vain sopia kummalta pohjalta artikkelia kehitetään.--LemonKing 4. marraskuuta 2009 kello 10.41 (EET)

Päädyin integroimaan ja poistamaan erillisen 'kielikohtaiset huomautukset' -kappaleen. Lisää kielikohtaisia esimerkkejä voisi lisätä kunkin merkin kohdalle. --LemonKing 9. elokuuta 2010 kello 17.58 (EEST)

Eri kirjaimistojen tarkkeet

Pitäisikö tässä artikkelissa käsitellä myös esim. kyrillisten, kreikkalaisten ja heprealaisten kirjaimistojen tarkkeita, kenties erillisten alaotsikkojen alla? Entä eri kirjaimistolle yhteiset tarkkeet, käsitelläänkö niitä yhdessä vai erikseen? Nyt esim. kieliekohtaisissa huomautuksissa mainitaan venäjä ja kreikka tarkentamatta, että kyseessä ovat kokonaan eri kirjaimistot.--LemonKing 23. toukokuuta 2010 kello 10.24 (EEST)

Unicode-merkistön näkökulmastahan monet tarkkeet ovat oikeastaan riippumattomia kirjaimistosta. Esimerkiksi Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet -sivulla kreikkalaiseen kirjaimeen liittyvä dialytika on suomennettu treemaksi (vaikka toisaalta akuuttia nykykreikassa vastaava tonos on suomennettu painomerkiksi). Erityisesti yhdistyvät tarkkeet voidaan periaatteessa liittää yhtä hyvin kreikkalaisiin tai kyrillisiin kuin latinalaisiinkin kantakirjaimiin. Tämmöisiä tarkkeita ei minusta ole syytä käsitellä erikseen kirjaimiston mukaan.

Sinänsä artikkelia olisi varmaan varaa vielä laajentaa, niin että tarkasteltaisiin vähän eksoottisempienkin kirjoitusjärjestelmien tarkkeita. Toisaalta niitä saattaisi kuitenkin olla mielekkäämpää käsitellä ensisijaisesti asianomaisen kirjoitusjärjestelmän yhteydessä. Jos haluaisin tutustua vaikkapa heprealaisiin vokaalimerkkeihin, tuskin tulisi mieleenikään suunnata jollekin tarkkeita käsittelevälle sivulle, vaan pikemmin lähtisin hakemaan tietoa heprealaisista kirjaimista. – Simo Kaupinmäki 31. maaliskuuta 2011 kello 20.25 (EEST)

Logiikka

Ilmaisu "Ogonek (puolaksi ’pieni häntä’)" on loogisesti väärin, sillä sanat "pieni" ja "häntä" ovat suomea. Todellisuudessa siis ’pieni häntä’ on puolaksi ’ogonek’. Ilmaisun pitäisikin olla esimerkiksi näin: "Ogonek (puolaa; suomeksi ’pieni häntä’)". Muutkin tietysti käyvät, kunhan ovat loogisesti oikein. Tätä ei ole syytä ohittaa tuhahtamalla, että kaikkihan tietävät, mitä ilmaisulla tarkoitetaan. Muistinorsu (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 06.20 (EET)