Keskustelu:Suvaitsevaisuus

"Esimerkiksi nk. perustavien ihmisoikeuksien rikkomista ei yleensä suvaita suvaita. Tämän eettisen näkökulman mukaan suvaitsevaisuus ei ole hyve.". Tuo on tietenkin täysin väärin, pitäisi olla "ei ole aina hyve", mutta sekin korostaa toissijaisen tuntuista "ei ole hyve"-juttua liikaa, laitoin koko hyve-aspektin toiseen paikkaan sivulauseeksi.--ML 13. syyskuuta 2006 kello 17.06 (UTC)

En ymmärrä, muistakaan hyveistä ja paheista puhuttaessa ei käytetä muotoa "ei ole aina...". Hyveistä puhutaan minusta nimenomaan niin, onko jokin asia hyve vai ei ja onko jokin asia pahe. --Thi 13. syyskuuta 2006 kello 17.12 (UTC)

Jos niin on, niin sitten suvaitsevuus ei kuulu hyveiden ja paheiden kategoriaan. Joka tapauksessa yo. päätelmä, jonka palautit, on päin honkia antaessaan ymmärtää että noin ajattelevien mielestä suvaitsevuus ei koskaan tai yleensä voisi olla hyve, enkä ymmärrä miksi lähinnä antiikin filosofiaan kuuluvaa sanaa "hyve" pitää muutenkaan työntää tänne.

Kielenhuolto vaisuus->vuus oli kyllä asiallista. --ML 13. syyskuuta 2006 kello 17.28 (UTC)

Artikkeli on mielestäni suppea ja käsittelee erittäin monisyistä käsitettä hyvin suppeasti ja yksipuolisesti. Tästä hyvää referenssiä http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2712 Tähän ongelmaan törmäsin kun erässä keskustelupalstalla käydyssä väittelyssä ksi keskustelija turvautui tähän wikipedian artikkeliin argumentoidakseen omaa näkemystään. --TRL68 27. tammikuuta 2012 kello 21.11 (EET)

Eikö suomen kielessä tästä käytetä termiä suvaitsevaisuus? Miksi artikkeli on "väärällä" nimellä? --Hartz (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 23.00 (EET)

Iso suomen kielioppi sanoo: "Myös VA-partisiippikantaisissa ominaisuudennimissä voi esiintyä is(e)-aines, esim. erehtyväisyys ~ erehtyvyys, näkyv(äis)yys, suvaitsev(ais)uus. Näistä on vAisUUs-johtiminen tyyppi harvinaistuva, vaikka sen johdoksille onkin muodoltaan ja merkitykseltään yhteensopiva kantasana: vAinen-johtiminen adjektiivi (< erehtyväinen, suvaitsevainen; » § 266)."--Savir (keskustelu) 14. marraskuuta 2012 kello 14.18 (EET)

Osaisiko joku selittää suvaitsemattomuus- käsitteen lyhyesti ja ytimekkäästi, ehkä parin esimerkin avulla. (Älykäs ihminen ilmaisee itsensä lyhyesti :-) ) Salli66 (keskustelu) 24. syyskuuta 2016 kello 11.21 (EEST)

Kielitoimiston sivuille väärin lähteistetty

Aloitus on tällä hetkellä näin:

"tarkoittaa käsitteen alkuperäisen määritelmän mukaan sellaisen asian suvaitsemista eli sietämistä, sallimista ja hyväksymistä,[2"

Esitetyssä lähteessä ei kuitenkaan tällaista tietoa ole. Esitetty lähde on Kielitoimiston sanakirjan artikkeli verbille "suvaita". Se ei käsittele sanaa "suvaitseva", joka on eri sana, ja johon Kielitoimiston sana "suvaitsevaisuus" viittaa. Kielitoimiston sanakirjassa sana "suvaitsevaisuus" siis johdetaan näin: suvaitsevaisuus -> suvaitsevuus -> suvaitseva -> salliva, vapaamielinen, avarahenkinen, tolerantti.

Suvaisevaisuuden kuvaus ei Kielitoimiston sanakirjassa johda sanaan "suvaita", ja siten sanan "suvaita" kuvaukset "sietää, sallia, hyväksyä" eivät lähteen mukaan kuvaa sanaa "suvaitsevaisuus". Siten niitä ei myöskään artikkelissa voi käyttää suvaitsevaisuuden selityksenä. Sen sijaan lähteen mukaan sallivaa, vapaamielistä, avarahenkistä, toleranttia voi käyttää selittämään suvaitsevaisuutta.

Kielitoimiston sanakirja ei myöskään ota kantaa siihen mikä on sanan "alkuperäinen määritelmä", joten tuollaista ei voi esittää johdannossa.

Merkitystä ei myöskän johdannossa ole mikä on "alkuperäinen" ja mikä on "uudempi" määritelmä. "Sivistyksen" alkuperäinen merkitys oli siivoaminen ja pellavan harjaaminen, mutta tätä ei ole järkevää laittaa artikkelin "sivistys" aloitukseen. Kielitoimiston sanakirja ei myöskään ota kantaa siihen, mikä on "alkuperäinen määritelmä". 88.113.66.82 29. helmikuuta 2024 kello 22.01 (EET)

Koko ensimmäinen virke on koostettu viidestä lähteestä, eikä se mielestäni ole yhdenkään kanssa ristiriidassa. Muistaakseni Airaksinen käyttää suvaita-verbiä, siksi sen kohdalla on Kielitoimiston antama selvennys sen merkityksestä. Käsitteen alkuperäisen määritelmän ja uudemman määritelmän eroista puhutaan monessa lähteessä ja artikkelissakin tarkemmin Furedin suulla. Savir (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 10.42 (EET)

Suvaitsevaisuus on yleismaailmallinen käsite, ei vain suomalainen, ja muissa kielissä sitä tarkoittava sana tulee toleranssia tarkoittavasta sanasta. Noissa luettelemissasi Kielitoimiston antamissa rinnakkaisnimityksissä suvaitsevalle onkin mukana tolerantti. Se tulee sanasta toleranssi, joka tarkoittaa sietokykyä ja kestokykyä. Esimerkiksi tämän artikkelin enkkuwikin version (Toleration) määritelmälause on kokonaisuudessaan: "Toleration is when one allows, permits, or accepts an action, idea, object, or person that one dislikes or disagrees with." Se on juuri tämän käsitteen yleisemaailmallinen alkuperäinen merkitys. Savir (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 10.54 (EET)

Mitä tulee suvaitsevaisuuden merkitykseen, minusta tuntuu, että moni itseään suvaitsevaisena pitävä ihminen ei pidä käsitteen ensisijaisesta ja alkuperäisestä merkityksestä siksi, koska se tekeekin heistä suvaitsemattomia. Tällaisen ihmisen sietokyky usein loppuu niihin asioihin, joita hän pitää epämiellyttävinä tai väärämielisinä. Siksi he pyrkivät muuttamaan käsitteen ensisijaisen merkityksen sellaiseksi, että se sopisi heihin itseensä, eli tarkoittaisi samaa kuin esim. liberaali, joka ei vain siedä vaan suorastaan arvostaa kaikenlaista monimuotoisuutta ja toiseutta. Artikkelin määritelmä pitääkin ottaa ensisijaisesti suomalaisilta ja ulkomaisilta filosofeilta, eikä aktivisteilta tai liian suppeasta sanakirjasta. --Savir (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 11.22 (EET)