Keskustelu:Suur-Suomi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Keskustelu:Suur-Suomi-aate)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keskustelua on arkistoitu:

Artikkeli on kiistanalainen[muokkaa wikitekstiä]

Voisivatko käyttäjät SM ja 130.233.220.23 useammin perustella ehdotuksiaan artikkelin parantamiseksi täällä keskustelusivuilla ennenkuin tekevät muutoksia? Clarifer 29. elokuuta 2005 kello 14.22 (UTC)

Paananen ei taida perustella ollenkaan ;) --Nimistömaakari 29. elokuuta 2005 kello 21.24 (UTC)

Vienan suhde suomen kieleen[muokkaa wikitekstiä]

http://carelia.onego.ru/1999-5/9.html katkelma "suomen kieli mitenkään haitannut Kalevalan seudun ihmisiä" --Insulac¤ 30. elokuuta 2005 kello 10.47 (UTC) Mielestäni tämän voisi laittaa vastakohtana suomen kielen vastustukselle...--Insulac¤ 30. elokuuta 2005 kello 10.47 (UTC)

Tuo on yhden ihmisen mielipide, kuten jutussa todetaan "Tämän perusteella rohkenen lausua oman mielipiteeni kieliriidassa.". Kieliriita on olemassa, ja varmaan oli jo silloin. --ML 30. elokuuta 2005 kello 10.58 (UTC)
Mutta vienalaisten kesken sitä ei ollut. "Vienassa oli suomenkielisiä kouluja jo vuosisadan alusta lähtien, mutta Venäjä lakkautti ne hyvin nopeasti." Todista siis että myös vienalaiset protestoivat suomen kieltä vastaan! --Insulac¤ 30. elokuuta 2005 kello 11.14 (UTC)

Edvard Gylling[muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin hänet artikkeliin...lisäksi suomalaistaminen on korostettu niin kuin eräs haluaa --Insulac¤ 30. elokuuta 2005 kello 11.56 (UTC)

On aivan turha alkaa kiistanalainen-artikkelille tekemään suuria, perustelemattomia tekstien siirtoja yms. (etenkin tässä tapauksessa se vielä harhaanjohti artikkelia). Kiistanalainen-artikkeliin tehdään pieniä muutoksia ja perustelujen kanssa. --ML 30. elokuuta 2005 kello 12.00 (UTC)

Itsepäs menit ensiksi artikkelia sörkkimään, ja et viitsi edes kehittää artikkelia vaan palauttelet ja aiheutat palautussodan! --Insulac¤ 30. elokuuta 2005 kello 12.03 (UTC)

Mainittu lähde Nygård, Toivo sanoo AKS:stä (s. 131): "Lopussa olevat sanat paljastavat seuran aatepohjan Suomi-keskeisyyden ja nationalistisuuden ja sen, että jo ensimmäisen toimintavuoden aikana aatteen altruistinen luonne oli väistynyt taka-alalle".--ML 31. elokuuta 2005 kello 12.31 (UTC)

Ja mitkähän ovat nämä "lopussa olevat sanat"? Eikö asia tulisi siitä paremmin selville kuin epäselvästi ja -määräisesti kiertoilmausta käyttäen? --SM 31. elokuuta 2005 kello 12.33 (UTC)
Koko kappale: "Toimintaohjelmassa selvitettiin lisäksi Suur-Suomi-ajatuksen perusteita. Tarkoituksena oli helpottaa kesäkiertäjien työtä heidän perustellessaan heimoaatetta ja Suur-Suomen luomista yleisölle. Ohjeissa tiivistyy monessa muussa yhteydessä, esim. Suomen Heimon kirjoituksissa, paljon laajemmin esitetty uuden uljaan valtakunnan luomisen motiivitausta strategisine, maantieteellisine, kansallisine, luonnonhistoriallisine ja poliittisine perusteluineen. Lopussa olevat sanat paljastavat seuran aatepohjan Suomi-keskeisyyden ja nationalistisuuden ja sen, että jo ensimmäisen toimintavuoden aikana aatteen altruistinen luonne oli väistynyt taka-alalle. Suomalais-kansallisen herätyksen aikaansaaminen piti nimittäin olla heimotyön johtava idea." --ML 31. elokuuta 2005 kello 12.38 (UTC)

Kongo siirtomaaksi[muokkaa wikitekstiä]

Viitaten muutokseen [1] muistelen SK:sta lukeneeni, että Saksa tosiaan lupasi Belgian Kongon Suomelle siirtomaaksi. Netistä asiasta löytyy näköjään vain Susinetin foorumilta [2]. Kahkonen 8. syyskuuta 2005 kello 17.39 (UTC)

Joo olen itsekin kuullut jotain aiheesta --Nimistömaakari 8. syyskuuta 2005 kello 17.42 (UTC)
Ei vaan liity Suur-Suomeen mitenkään. --SM 8. syyskuuta 2005 kello 17.48 (UTC)
Eipä ei, mutta löydättekö itse mistään tietoa? --Kahkonen 8. syyskuuta 2005 kello 21.46 (UTC)
Tosi juttuhan tuo on ja liittyy hyvinkin Suur-Suomi aatteeseen (määritelmien mukaan Suomen laajentaminen Tarton rauhan rajojen yli). Se pitäisi vain esittää jotenkin relevantimmin kuin aiempi IP esitti. --ML 17. syyskuuta 2005 kello 09:43:15 (UTC)
Ja mistäköhän tuo vedenpitävä määritelmä on repäisty? Kun puhutaan Suur-Suomesta käsitteenä, ei tarkoiteta mitään Afrikan alueita vaan Suomen "luonnollisia" rajoja. Tuosta voisi tehdä oman artikkelinsa, jos vain tietoa löytyy. --SM 17. syyskuuta 2005 kello 10:47:50 (UTC)
Se on mainittu Suur-Suomen erääksi määritelmäksi. Nuo "luonnolliset rajathan" olivat joka tapauksessa hämärä käsite, jonka määrittelyiksi kelpasivat milloin mikäkin - milloin geologia, milloin etnografia, milloin jopa kasvitiede. --ML 17. syyskuuta 2005 kello 13:11:51 (UTC)
Ei sitä kyllä yleensä ole Suur-Suomi-aatteeseen liitetty... Vain nämä lähialueet. Luonnollisten rajojen määrittely on taas yleensä ollut maantieteellinen. Kahkonen 17. syyskuuta 2005 kello 16:01:56 (UTC)

Onpas keskusteluttanut kovasti[muokkaa wikitekstiä]

Pitänee minunkin panna lusikkani soppaan: a) Suur-Suomi on kirjallisuudessa ja mediassa usein käytettävä termi, joten se kuuluu selvästi wikipedian artikkeleiden joukkoon; b) kuten tästä keskustelustakin ilmenee kyseinen aihe herättää kovasti intohimoja ja sensurointimentaliteetti on pinnalla; c) vastustan ehdottomasti sensurointia; d) että artikkelista kokonaisuudessaan saadaan tasapuolinen, niin ehdotan, että kaikki eri tavoin aiheeseen suhtautuvat keskittyvät lisäämään artikkeliin faktatietoa - mieluiten viitetiedoin varustettuna, eivätkä mene sensuroimaan toisten kirjoituksia, vaikka ne olisivatkin oman näkemyksen vastaisia; e) on selvää faktaa, että Suomessa on ollut henkilöitä, jotka ovat kannattaneet Suur-Suomi-aatetta, se on sitten ihan eri asia mitä kukin on sillä tarkoittanut: jollekin se on kenties ollut vain Repolan ja Porajärven liittäminen Suomeen (näiden alueiden asukkaat halusivat alueidensa kuuluvan Suomeen); joku toinen on tarkoittanut Vienan ja Aunuksen heimokansojen asuttamien alueiden kuulumista Suomeen; onpa voinut joku hullu tarkoittaa "Uralille saakka", vaikka tästä viimeksi mainitusta en tiedä ainoatakaan esimerkkiä.

Joka tapauksessa kyseinen artikkeli on tarpeellinen ja meidän pitää tehdä siitä hyvä ja mahdollisimman tasapuolinen. --Juhani Putkinen 25. syyskuuta 2005 kello 16:12:41 (UTC)

Kirjoitit: "onpa voinut joku hullu tarkoittaa "Uralille saakka", vaikka tästä viimeksi mainitusta en tiedä ainoatakaan esimerkkiä."
Suur-Suomen ulottamista Uraliin on kannattanut esimerkiksi "Uraliin"-laulun tekijä :
Uraliin, taakse sen, juoksee vanjat
kuuluu vinha läiske tossujen.
Miksi niin, Englantiin, uskoi Stalin,
huokaa hiuksiansa repien.
"Miksi Suomi kuunnellut ei Tiltua ja äitiä,
Vaikka juttu oli sota sekä tarpeeks´ räikiä?".
Uraliin, Uraliin,
nyt on kimpussa jo itse Suomikin.
Auttakaa Iivanaa,
Suomen hirmut pian sotkee koko kaalimaan.
Eipä vaan auttavan näy
vaikka Jenkit tarjoo myötätuntoaan.
Sillä Japsit pistää länteen asti minkä ennättää,
Saksa liittolaisten tonnistoja ilmaan lennättää.
Uraliin, siin on työ,
Vanjat juoksee, jättää, tossut kuraa lyö.
(1942, Martti Jäppilä)

--130.230.96.28 27. syyskuuta 2005 kello 16:57:12 (UTC)

Ei todista mitään. Laulussa ei sanota, että alueet pitäisi liittää Suomeen. -tKahkonen 27. syyskuuta 2005 kello 17:11:02 (UTC)

Itä-Karjalan liittäminen?[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelista: "Alueiden hoidosta vastasi Itä-Karjalaan asetettu sotilashallinto, joka teki valmistelevia toimenpiteitä alueiden liittämiseksi Suomeen." Olen kirjoittanut artikkeliin kommentin: "tähän kyllä vaadittaisiin jotain selventävää. Mitä teki? Mistä käy ilmi, että oltiin liittämässä?" ML kirjoitti perään seuraavaa: "Väestön suomalaistamiskoulutusta, venäläisväestön internointia tavoitteena karkoittaa se itään"

Nuo ML:n mainitsemat teot eivät todista, että alue aiottiin liittää. En nyt muista mistä olen lukenut tämän jo aiemmin mainitsemani Itä-Karjalasta puskurivaltio -teorian, mutta nuo teot voivat tarkoittaa yhtä hyvin sitä. -tKahkonen 27. syyskuuta 2005 kello 17:11:02 (UTC)

Esimerkiksi presidentti Risto Ryti ei pitänyt järkevänä suurien venäläisten alueiden liittämistä Suomeen - vaikka teettikin selvityksen. --Juhani Putkinen 28. syyskuuta 2005 kello 16:11:26 (UTC)

Lukekaa vaikka ensi alkuun monesti mainittu Tarkan kirjanen asiasta. Niille, jotka suomalaistamiskampanjoita masinoivat, joku "puskurivaltio" oli kyllä aivan toissijainen ajatus, päätavoitteena oli alueen liittäminen Suomeen. Tietenkään kaikki suomalaiset (eivät kaikki johtavista poliitikoistakaan, esim. Tanner epäili loppuun asti) kannattaneet Itä-Karjalan liittämistä, mutta sillä asialla tuskin on erityisemmin uutisarvoa. --ML 28. syyskuuta 2005 kello 16:18:37 (UTC)
Annapa näin alkuun tiivistelmä asiasta. -tKahkonen 28. syyskuuta 2005 kello 17:46:59 (UTC)
Lisäksi lause on todella ylimalkainen. Siitä voi jopa kuvitella, että sotilashallinto toimi yksin vailla poliittisen johdon tukea. -tKahkonen 28. syyskuuta 2005 kello 18:05:41 (UTC)
"Päämajassa vuonna 1941 kesällä laadittuihin Itä-Karjalan hallintosuunnitelmiin kuului alusta alkaen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli suomalaistaa alueen väestö ja valmistella vallatun alueen liittämistä Suomeen." (seuraa selvitystä näistä toimenpiteistä)- Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat, 1980 s. 189. --ML 29. syyskuuta 2005 kello 11:08:40 (UTC)

Jatkosodan päämäärä[muokkaa wikitekstiä]

Teoksesta "Käymme omaa erillistä sotaamme", RISTO RYTIN PÄIVÄKIRJAT 1940-1944, EDITA, Helsinki 2006 löytyy myös mielenkiintoisia merkintöjä tämän otsikon alle. Käytännössä poliittinen Suomi ei määritellyt jatkosodalle päämäärää. Päämäärä esitettiin vain ylipäällikkö Mannerheimin ns. miekantuppipäiväkäskyssä heinäkuussa 1941. Sodan alkaessa Saksalle voitokkaana Ryti esitti saksalaisille, että sodan jälkeen Suomeen liitettäisiin myös Kuolan niemimaa! Lisäksi hän esitti, että Arkangelin piirikunnasta tulisi Saksan protektoraatti, jonne siirrettäisiin suomensukuisia kansoja muualta Venäjältä. Näin saataisiin rajalle rauha. On tietysti mahdollista, että Ryti ei pitänyt näitä tavoitteita kovin realistisina ja joka tapauksessa sodan loppua kohti hylkäsi kokonaan, mutta maininnan ne ansaitsevat. --Esko Kaikkonen 9. marraskuuta 2007 kello 15:56 (UTC)

Mannerheim ja Itä-Karjalan kysymys[muokkaa wikitekstiä]

Vilkaiskaapa osoitetta www.mannerheim.fi ja siellä osiota Itä-Karjalan kysymys. Tämä Mannerheim Internetprojektin neuvottelukunnan laatima sivusto on mielenkiintoinen monessakin mielessä. Se valaisee hyvin marsalkkamme melko keskeisen osuuden Suomen historian vaiheisiin.--Esko Kaikkonen 9. marraskuuta 2007 kello 16:57 (UTC)

Artikkelin tulevaisuus[muokkaa wikitekstiä]

Nykyisellään artikkeli on melkoista sillisalaattia...yritin laittaa asioita kronologiseen järjestykseen. Lisäksi lisäsin artikkeliin neutraalimpia ilmaisuja --Nimistömaakari 19. lokakuuta 2005 kello 18:56:05 (UTC)

Onhan se sillisalaattia, kun joku on käynyt sitä sotkemassa. Kun lisää "neutraaleja ilmaisuja" tai poistelee "epäneutraaleja", voisi kiinnittää huomiota myös jäsentelyyn. --ML 9. marraskuuta 2005 kello 16:27:17 (UTC)

Varmaan on muutakin pientä, mutta missä lähde "tiedolle", että aatteen kukoistuskautta on vuodet 1917-1944? -tKahkonen 20. joulukuuta 2005 kello 22:13:29 (UTC)

Ei kai tuo nyt sentään lähdettä kaipaa, kai se selviää jo artikkelin muistakin osista. Mieluummin sitten vaikka poistaa koko heiton. --ML 20. joulukuuta 2005 kello 22:40:27 (UTC)
Ihmetyttää vain tuo 1917. Eikö jo aiemmin? -tKahkonen 20. joulukuuta 2005 kello 22:44:43 (UTC)
Tokihan Suur-Suomi jonkinlaisena aatteena on vanhempaa perua, kuten artikkelistakin käy ilmi. Tuo "kukoistuskausi" on vain hieman hankala määritellä, joten ehkä lauseen muuttaminen johonkin toiseen muotoon saattaisi tulla kysymykseen. --SM 20. joulukuuta 2005 kello 22:47:34 (UTC)

Eurooppalainen nationalismi vs. suomalainen heimoaate[muokkaa wikitekstiä]

Ovatko nämä eri asia, kuten artikkelin ensimmäinen lause antaa ymmärtää? Eikö ajatusrakennelma suur-Suomesta (Huom. suur-SUOMI) nimenomaa ole suomalainen muoto eurooppalaisesta nationalismista? Clarifer 2. huhtikuuta 2006 kello 11.53 (UTC)

Koko eurooppalaisen nationalismin mainitseminen näyttää siis turhalta. -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 11.56 (UTC)
On tosiaan aika turha puhua tuolla tavalla jostain erityisesti suomalaisesta heimoaatteesta. --ML 30. huhtikuuta 2006 kello 08.02 (UTC)
Pitäisi olla pelkästään "heimoaatteeseen perustuva". Nyt heimoaate ohjautuu tähän artikkeliin. Väärin. -tKahkonen 30. huhtikuuta 2006 kello 11.04 (UTC)
Heimoaate ei ole myöskään pelkkää nationalismia. Heimoaatteeseen kuuluu yhtenäisyyden tunteminen samansukuisiin, vaikkapa unkarilaisiin. Siitä sopisi kirjoittaa ihan oman artikkelinsa. -tKahkonen 30. huhtikuuta 2006 kello 11.42 (UTC)
Laitoin nyt toistaiseksi uudelleenohjauksen, koska asiat liittyvät ja usein rinnastetaan vahvasti toisiinsa. --SM 30. huhtikuuta 2006 kello 11.44 (UTC)
On kuitenkin olennaista kertoa, että Suur-Suomi liittyi ylikansallisiin nationalistisiin virtauksiin. --ML 30. huhtikuuta 2006 kello 15.55 (UTC)
Suomalaista nationalismia ja toisaalta myös heimoaatetta on ilman suur-suomalaisuuttakin. -tKahkonen 30. huhtikuuta 2006 kello 16.30 (UTC)
Näin on, mutta suomalaista heimoaatetta ei olisi ollut ilman yleiseurooppalaista nationalismia. --ML 30. huhtikuuta 2006 kello 16.32 (UTC)
Meillä on nyt panslavismi ja pangermanismi, mutta erillinen artikkeli heimoaatteesta puuttuu. -tKahkonen 19. toukokuuta 2006 kello 10.01 (UTC)

Kilometrivirkkeet[muokkaa wikitekstiä]

Lyhensin alkuvirkettä lähinnä siksi, että se oli liian pitkä. On itse asiassa sitä vielä lyhennyksen jälkeenkin. Viestinnän tutkijat suosittelevat, ettei yhteen ja samaan vikkeeseen tungettaisi maksimissaan kuin 14 sanaa - ja mieluusti vähemmän. Ylipitkät virkkeet hidaslukuisia ja saattavat jopa käännyttää tiedontarvitsijan pois.217.30.179.130 19. toukokuuta 2006 kello 10.04 (UTC)

Tekee pahaa nähdä suomen kieltä noin käsiteltävän[muokkaa wikitekstiä]

Sellaista ei olekaan kuin "Suur-Suomi-aate" - luulisi jo ihmisten silmäänkin käyneen moisen. Kyseessä on "Suur-Suomi -aate". En ole pahemmin wikipediaa käyttänyt, mutta joku joka osaa voisi korjata otsikon kohdalleen, ja samalla loput teksissä ilmenevät, ilman välilyöntiä olevat maininnat kyseisestä aatteesta. Kommentin jätti 80.221.1.126 (keskustelu – muokkaukset).

Korpelan kielenopas: "Jos taas määriteosa (alkuosa) koostuu yhdysmerkin avulla toisiinsa liitetyistä osista, ilmaisu tulkitaan yhdyssanaksi eikä sanaliitoksi, joten tyhjää väliä ei jätetä.
Pohjois-Karjala-projekti"
-tKahkonen 29. heinäkuuta 2007 kello 14.47 (UTC)
En tiedä Korpelasta, mutta lukion oppikirjan: Äidinkieli ja kirjallisuus käsikirja; Anne-Maria Mikkola, Lasse Koskela jne..., WSOY mukaan:" Jos yhdyssanan alku- tai loppuosaan kuuluu kaksi tai useampia sanoja, yhdysmerkin eteen tai jälkeen jätetään väli.--kalamies 23. lokakuuta 2007 kello 19.04 (UTC)
Nyt menee vähän väärin. Näinkö: "jatko-opiskelu -mahdollisuudet"? Ei vaan "jatko-opiskelumahdollisuudet" (s. 478). Kirjassa on myös "äiti-lapsisuhde", "itä-länsisuunta". Kirjan esimerkkinä on "avaimet käteen -toimitus", jossa on viivaa ennen kaksi sanaa. Tässä taas kyseessä on yhdyssana, jossa on erisnimi ja kirjoitetaan siis yhdysmerkin kera: suur-Suomi. Se on yhdyssana eli yksi sana. Siis yhdysmerkin eteen ei jätetä väliä. -tKahkonen 24. lokakuuta 2007 kello 08.40 (UTC)
Jos näin merkittävästä artikkelista ei löydy suurempia vikoja, kuin välilyöntien lukumäärä, se on erittäin hyvin laadittu!--Esko Kaikkonen 9. marraskuuta 2007 kello 16.01 (UTC)

Ruotsin ja Norjan pohjoisosat[muokkaa wikitekstiä]

Kuka Suur-Suomi-haikailija on kaavaillut Suur-Suomen osiksi myös Norjan ja Ruotsin pohjoisosia?  –Kommentin jätti Lito (keskustelu – muokkaukset)

Ks. suomalainen vaara. --ML 24. toukokuuta 2010 kello 15.33 (EEST)[vastaa]

"aate"-liite?[muokkaa wikitekstiä]

Miksi otsikkoon on laitettu liite "aate"? Eihän Suur-Saksa-artikkelissakaan ole päätettä "aate"? On totta, että Saksa sai luotua Suur-Saksan Toisessa maailmansodassa, mutta niin sai myös Suomikin tehtyä itsestään Suur-Suomen. Lukuunottamatta tietenkään Viroa ja Inkerinmaata. --Taistelu-Jaska 5. helmikuuta 2012 kello 19.46 (EET)[vastaa]

Kuuluisi ehkä kuvan keskustelusivulle, mutta laitan nyt tähän. Eli Suur-Suomen raja Ruotsin puolella ei nyt ainakaan noudata kielirajaa (löytyy esim. murrekirjallisuudesta), koska vanha suomenkielinen alue on etelässä kapeampi, mutta pohjoisessa leveämpi. - Vaikka parempi tietysti jos lähteenä oman tutkimuksen välttämiseksi olisivat jotkin historiallisissa lähteissä esiintyvät aikalaiskaertat, sikäli kuin sellaisia on. Inkerinmaa, Karjalan tasavalta ja Norjan kaksi pohjoisinta lääniähän on nyt kai rajattu hallinnollisten tai historiallisten rajojen mukaan. - Mutta vähiten omaa tutkimusta sisältävä olisi tietysti aikalaisdokumentteihin perustuva kartta.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 19.35 (EET)[vastaa]

Joo. Eiköhän se juuri siksi ole tuollainen häilyvärajainen. Ei ole löytynyt sopivaa lähdettä. -tKahkonen 15. maaliskuuta 2012 kello 19.51 (EET)[vastaa]
Esim. kirjassa "Monena Suomi maailmalla" (SKS, 2003, s. 167) on kartta kielirajasta (ja muissakin murrekirjallisuudesta löytyvissä kartoissa varmaan sama). - Tosin siinäkään rajaa ei ole määritelty pohjoisessa loppuun asti, kun siellä sekä suomi että ruotsi vaihtuvat saameen. - Mutta historiallle uskollisempi tietysti olisi, jos löytyisi jotain aikalaiskarttoja rajauksineen.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 21.36 (EET)[vastaa]
Ja murrekarttahan on myös artikkelissa Suomen murteet. - Joskin nykyasussaan se on "oman tutkimuksen kuninkaan" WPK:n mutiloima (näköjään muokkaussodasta ei ole huomattu palauttaa kaikkea), joten kannattaa katsoa varhaisin versio. Mutta sehän on tosiaan eri asia, miten 1930-luvun Suur-Suomi-harrastajat nuo rajat piirsivät, sillä karttojahan toki piirrettiin myös silloin (ja niitä löytyy kyllä myös).--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 21.41 (EET)[vastaa]
Ei tosin olisi mikään ihme, jos suunnitellun Suur-Suomen rajat myös lännessä poikkeaisivat kielirajasta; ainakin idässä "kolmen kannaksen rajan" ja koko Kuolan niemimaan vaatimisen taustalla taisivat olla yhtä lailla geopoliittiset ja sotilas-strategiset näkemykset suotuisasta ja helposti puolustettavasta valtakunnanrajasta kuin halu yhdistää sukulaiskansat. Varmaan myös länsirajaa on mietitty kielikysymyksen ohella myös siltä pohjalta, että missä menevät maantieteellisesti "luonnolliset" rajat. Mutta perushuomiosta olen samaa mieltä: Artikkelissa olevan kartan tulisi perustua mieluiten kuvalähteeseen, joiden löytäminen ei pitäisi olevan mahdotonta. Aivan varmasti sellaisia on ollut painettuina joissain sotia edeltävissä AKS:n julkaisuissa. Artikkelissahan ei tällä hetkellä ole muutenkaan Suur-Suomen rajoille muuta lähdettä (ainakaan viitattua) kuin Jääkärimarssin sanat. --Risukarhi (keskustelu) 16. maaliskuuta 2012 kello 13.44 (EET)[vastaa]
On siellä myös Ahlqvistin runo... Mutta ehkä vaikka Väinö Voionmaan "Suur-Suomen luonnolliset rajat" valaisisi asiaa tai jokin näistä: [3]. Voionmaan rajat olivat "Tornionjoen länsipuolella oleva Ruotsin Länsipohjan suomalaisalue, suomalaisten asuttama Norjan Ruija, suomalaisten Inkerinmaa ja koko Itä-Karjala Jäämeren rannikoineen". Valitettavasti esimerkiksi helmet-haku tarjoaa Voionmaan vaihtoehdoksi "suomen luonnonmarjat". Linkin muut kirjat ovat tutkimuskirjallisuutta, joista luulisi löytyvän jotakin. -tKahkonen 16. maaliskuuta 2012 kello 18.18 (EET)[vastaa]
Kuulemma (S24-hakutulos) Ohto Mannisella olisi useampiakin hahmotelmia kirjassaan Suur-Suomen ääriviivat (1980). Yksi ehdotus vielä on artikkelissa Suomen kansantasavalta. -tKahkonen 16. maaliskuuta 2012 kello 18.22 (EET)[vastaa]
Vilkaisin huvikseni tuota Mannisen kirjaa. Se käsittelee ainoastaan jatkosotaan liittyneitä Suomen aluelaajennuspyrkimyksiä ja rajoittuu kokonaisuudessaan vuoteen 1941. Teoksessa esitellään muun muassa Suomen valtio- ja sotilasjohdon suunnitelmia Neuvostoliitolta vallattavista alueista. Ruotsin Länsipohjasta ei siis sanota kirjassa sanaakaan, sillä se ei liity tuolloiseen kontekstiin; teoksessa on erilaisia hahmotelmia esittäviä kerttoja, mutta ne käsittelevät pelkästään itärajalle kaavailtua sijaintia. Teoksesta muuten ilmenee, että sille itärajallekin oli eri henkilöiden kaavailuissa ties kuinka monta suuresti toisistaan poikkeavaa vaihtoehtoa, joista useat eivät perustuneet "kolmen kannaksen" malliin. Kesällä ja syksyllä 1941 (varsinkin heimoaktivistien keskuudessa) esitettiin aika paljon kaavailuja, joissa raja olisi mennyt hyvän matkaa Äänisen itäpuolelta. Aika monissa tuolloisissa suunnitelmissa kaakkoisraja taas kulki Neva-jokea pitkin, eli Inkeri olisi jaettu kahtia. Kirjassa mainitaan sellainenkin seikka, että Eino Jutikkalan ja Väinö Auerin 1941 tilaustyönä kirjoittaman Suomen elintila -propagandateoksen alkuperäisessä käsikirjoituksessa esitettiin jopa Huippuvuorten ja vieläpä Frans Joosefin maan luonnonvarojen kuuluvan "Fennokarelialle", mutta tämä jätettiin julkaistusta versiosta pois.
Yhtä kaikki Mannisen kirjasta ei ole apua Suur-Suomen länsirajan piirtämiseen. --Risukarhi (keskustelu) 20. maaliskuuta 2012 kello 18.00 (EET)[vastaa]

Artikkelin nimi on heinäkuussa 2018 [4] ehdotettu lyhennettäväksi muotoon Suur-Suomi. Samasta myös lyhyt kommentti yllä vuodelta 2012. Tuleeko esiin syitä miksi ei lyhennettäisi? --Jmk (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 11.23 (EET)[vastaa]

Keskustelu tuntuu konvergoituneen täydelliseen yksimielisyyteen. Lyhennän nimen. --Jmk (keskustelu) 25. tammikuuta 2019 kello 18.14 (EET)[vastaa]

Voisi hoitaa niin, että olisi kielilinkki luomaani esperantonkielisen Wikipedian Grandfinnlando-artikkeliin 176.72.65.220 5. helmikuuta 2022 kello 09.22 (EET)[vastaa]

Tehty. --Miihkali (KM) 5. helmikuuta 2022 kello 11.08 (EET)[vastaa]