Keskustelu:Suomen vaakuna

Taantumusleijona

Tässä hieman lähdeaineistoa:

• Vaakunaleijona suomalaisissa postimerkeissä

-- Petri Krohn (keskustelu) 7. syyskuuta 2012 kello 06.22 (EEST)

Ruusut

Se että ruusujen määrällä ei ole väliä, on lähteistetty Vantaan koulujen sivulla, joka ilmoittaa lähteekseen Tasavallan presidentin kanslian, mistä ko. sivua ei enää löydy. Internetissä asiasta on kaikenlaista spekulaatiota. se, että ruusujen määrä on vaihdellut, on ilman lähdettä. Molempia siteerataan niin laajasti (wikipedian mukaan...), etten halua poistaa kovin kevytmielisesti. Apua ? --Tappinen (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 09.34 (EET)

Käyttäjä 159.255.245.244:n poistot

Käyttäjä 159.255.245.244 poisti artikkelista toistamiseen viitteistetyn kohdan, joka koskee leijona-symbolin tiettävästi varhaisinta versiota vaakunassa ja lipussa 1100-luvulla Espanjassa. Ensimmäisen poiston perustelussa hän totesi yhteenvedossa virheellisesti, että tieto on lähteetön. Toisessa poistossa hän totesi: "Poistin perättömän väitteen, jolle ei ole mitää tieteellistä pohjaa." Kyseessä on alan tutkijan haastattelussaan välittämä tieto Ylen artikkelissa. Asiasta on tarkempi selvitys myös artikkelin loppuosassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. syyskuuta 2016 kello 16.46 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaavan artikkelin kriteerit

1. Artikkelin tulee olla kunnossa ja sisältää perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittää.
2. Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
3. Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
4. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.
5. Lähteet tulisi mainita.
6. Kielen tulisi olla selkeää.
7. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.
8. Mahdottomia ei vaadita.

Esimerkkejä lupaavaksi kelpaavista artikkeleista: Wikipedia:Lupaavat artikkelit

Perusasiat lähteistettyinä - vihdoin myös lähde ruusujen merkityksestä. Ehdotan lupaavaksi. --Tappinen (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 00.36 (EET)

Väite "Suomen leijonakin on peräisin espanjalaisesta vaakunatunnuksesta" vaatisi kyllä jonkinlaisia perusteluja. Leijonahan otettiin 1100-luvulla käyttöön vaakunoissa yhtäaikaisesti monessa maassa, myös Tanskassa. --Savir (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 09.31 (EET)

Lisäksi artikkelissa kerrotaan myös, kuten Matti Klingekin on sanonut, että leijona on "alkujaan peräisin Ruotsin hallitsijasukuihin keskiajalla kuuluneesta Folkunga-suvun sukuvaakunasta". --Savir (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 10.17 (EET)

Valitettavasti en kannata, ja tämä ei johdu tekstistä vaan kuvista. Wikipedia on siitä onneton tietosanakirja, että sen teksti on täällä meillä mutta kuvat tulevat Commonsista. Tässä artikkelissa kuvat ovat yhtä tärkeitä kuin teksti. Artikkeli on ollut WPK:n kiinnostuksen kohde, ja tällaiset kohteet ovat pysyviä. Kuvia voi liian helposti muutella Yhteisessä Värityskirjassa, eikä kukaan huomaa, että ne ovat muuttuneet. Artikkeli on siis perusteiltaan epävakaa ja sen vuoksi vastustan kaikkea laatumäärittelyjä. Esimerkkinä on karhuvaakunakuvan jatkuva veivaus erinäköiseksi. Muutoksia ei ole voinut seurata Wikipediassa. --Pxos (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 11.45 (EET)

Riittäisikö jos karhuvaakunan poistaisi tästä ? --Tappinen (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 15.25 (EET)

Ei, se on väärä tie. Silloin juuri annetaan periksi sille vähemmistölle, joka haluaa omia symbolit käyttöönsä ja tällä kertaa muuttaa niitä oman näkökulmansa mukaisiksi. Karhujen tukema vaakuna on tärkeä osa tätä. Ilman sitä ja kertomusta vaakunan historiasta artikkelilla ei olisi mitään asiaa tasolle "Hyvä artikkeli". Nähdäkseni LA on esi-HA, joten asia on melkein sama. --Pxos (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 10.52 (EET)

Lisäsin tuohon alkuun lupaavan artikkelin kriteerit. Nähdäkseni kohdan "...perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittää...." voi tulkita niin ettei karhuista tarvitse olla kuvaa, riittää että karhuvaakunasta kerrotaan. Vasta HA-tason kriteereissä mainitaan "..aiheeseen sopiva kuvitus.". --Tappinen (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 10.58 (EET) EDIT selvennän vielä että ylläoleva ehdotukseni tarkoitti siis kuvan poistamista, ei sitä ettei karhuvaakunasta kerrottaisi. Nyt vasta huomaan että sen voi lukea toisinkin. --Tappinen (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 10.59 (EET)

Tärkein LA-kriteeri tässä tapauksessa näkyy olevan kohta 8 eli "Mahdottomia ei vaadita." Mielestäni tosiaan on niin, että on täysin mahdotonta vaatia, että Wikipedia ei käyttäisi Commonsia kuvavarastona ja että Commonsissa eivät käyttäjät pääsisi tallentamaan kuvia toisten päälle. Sen vuoksi joudun muuttamaan kantaani. Aiemmin vastustin statusta. Nyt säilytän perustelut, mutta muutan mielipiteeni tyhjäksi eli toisin sanoen en ainakaan vastusta enää. --Pxos (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 11.41 (EET)

Tuosta "karhuvaakunasta" innostuneita varten liitin mukaan artikkelin viitteeen (nyt viite 12) arkistolähteeseen Valtion vaakunakomitean ehdotukset Suomen suureksi ja pieneksi valtakunnanvaakunaksi 1936, josta voi katsoa useita Germund Paaerin luonnoksia siitä. Tässä artikkelin kuvassa on vain yksi niistä. Kuvista näkyy, että suuren vaakunan vaihtoehtona oli sellaisiakin, jossa olisi ollut kruunun sijasta ritarihaarniskan kypärä visiirillä varustettuna. On ehkä vaikea käsittää tätä karhun, kaksipäisen kotkan ja leijonan taistelua kotimaisessa valtiokuvastossa jos ei ota huomioon maan sijaintia ja taustaa. Vuoden 1934 vaakunakomiteahan ei saanut työtään päätökseen ja asia hautautui sitten sodan melskeisiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. marraskuuta 2016 kello 11.13 (EET)

Kannatan, tasapainoisuutta on riittävästi. Tarvitaanko parempaa selvitystä Saviärrän pyytämälle selvitykselle kuin lause ja artikkeli Leónin kuningaskunta jotka on mainittu? Jos haluaa tuoda esiin hypoteesin kuvan käyttöönotosta "samanaikaisesti" (?) muualla pitäisi esittää sitä tukeva tietolähde. Tällaisssa tapauksissa kuvan alkuperä on varsin vaikea jäljittää. Lisäsin oman blogikirjoitukseni Suomen jellonasta 6 v sitten. Olisiko tässä (tai jossain muussa) yhteydessä hyvä ottaa esiin taidehistorioitsija Richard Hamannin idea näiden vaakuna- ym. eläinten kuvatyypistä Schreckbildtinä eli pelotuskuvana? Minusta idea pelotuskuvasta alun perin distanssia eli etäisyyttä luovana on ainakin mainio.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 09.16 (EET)

Artikkelissa kerrotaan, että Suomen leijona on otettu Ruotsista, Folkunga-suvun vaakunasta, ja miekat Karjalan vaakunasta. Silloin ne eivät voi olla peräisin satoja vuosia aiemmin Espanjasta. Leijonahahmojen heraldinen historia kuuluu muihin artikkeleihin. --Savir (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 09.22 (EET)

Enkkuwikissä on paljon esimerkkejä leijonan käytöstä keskiajan vaakunoissa. --Savir (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 09.26 (EET)

Laitoin artikkeliin nyt maininnan siitä, että leijona tuli käyttöön Euroopan vaakunoissa 1100-luvulla. Suomeen se tosiaankin tuli Klingenkin mukaan Ruotsista, ei Espanjasta. Minusta tuntuu, että se Ylen artikkelin lause "Suomen leijona ei ole oikeasti Suomen "oma" leijona vaan espanjalainen vaakunatunnus 1100-luvulta" on toimittajan omia sanoja, ei symbolitutkija Väisäsen, joka ilmeisesti puhui vain leijonan juurista keskiajan Euroopan heraldiikassa. Lyhyissä nettijutuissa on usein vedetty mutkia suoriksi, etenkin kun toimittaja ei tunne asiaa. --Savir (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 09.46 (EET)

Hyvä näin. Minusta olisi hyvä välttää noita "peräisin" tyyppisiä lausuntoja näissä yhteyksissä muutenkin. Kuvien alkuperä on monimutkainen asia ja tällaisissa artikkeleissa olisi hyvä selostaa tuota monimutkaisuutta eli heraldista historiaa ainakin sen verran että lukija ymmärtää asian olevan näin. Hyviä lisyksiä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 09.58 (EET)

Varmaan on monia kymmeniä asioita, jotka ovat tulleet Suomeen Ruotsisista ja Ruotsiin taas jostain sen naapurimaista ja alunperin vaikka sitten Espanjasta, Italiasta, Kreikasta jne. Tuollaiset lyhyet uutiset ovat usein ylimalkaisuutensa takia epätarkkoja lähteitä. Kuitenkin kirjallisuutta (kuten Klinge) löytyy helposti.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 18.52 (EET)

Tuo Suhtautuminen -kohta jää vähän epäselväksi: lähdehän käsittelee ensisijaisesti tiettyjä Suomen vaakunan sisältäviä koruja ja niiden käyttöä. Kun näin on, niin lähteestä ei käy oikein ilmi, kohdistuuko lainattu lausuma näihin koruihin vai koko leijonavaakunaan, jonka käytöstä ko. korut ovat vain yksi tapaus, ja kun asia on lähteessä ilmaistu niin ylimalkaisesti, niin noin ylimalkaisen lähteen perusteella jää mielestäni epäselväksi, voidaanko noin sanoa suhtautumisesta Suomen vaakunaan kokonaisuudessaan. Muistan että samaa on käsitelty muyissakin lähteissä, mutta en muista enää, oliko niissä otettu tähän tarakemmin kantaa. Nyt tekstissä on lähteen ylimalkaisuuteen nähden ehkä vähän liian voimakas sanonta tai ainakin se vaatisi enemmän taustoitusta. Tuskin kukaan pitää esimerkiksi postimerkeissä tai vaikka jääkiekkoilijoiden paidassa tai Suomen valtiolipussa tai jonkun viraston seinässä vaakunassa esiintyvää leijonaa mitenkään äärioikeistolaisena, sen sijaan tietyissä koruissa ja t-paitamalleissa tilanne voi olla tämä lähteenkin mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 18.53 (EET)

Jep, samaa mieltä. Koko osio pois ellei siihen oikeasti saada yleistä suhtautmista Suomen vaakunaan, todellisuudessahan tuossa puhutaan erilaisista tuotteista, jotka käyttävät hyväkseen isänmaallista symboliikkaa. Itse en kannata lupaavaksi tällaisenaan. --PtG (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 19.39 (EET)

Tässä Nytin jutussa enemmän Suomen jellonasta ja sen suuttumuksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 19.44 (EET)

Niin onko mikään muuttunut 70-luvulta, jolloin Harro Koskisen Sikavaakuna herätti suuttumusta (ja taisi tuoda sakkorangaistuksen). --PtG (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 20.01 (EET)

Lisäsin artikkeliin maininnan Harro Koskisen Sikavaakunasta ja viitteistyksen, sekä Nyt-lehden artikkeliin perustuvan selvennyksen t-paitajupakasta. Minua rupesi kiinnostamaan myös Kaivopuiston Itsenäisyyden kuusen muistomerkin "karhuleijona" (1931). Siitä on kuva Commonsissa. Kukahan tuon "hybridin" on suunnitellut, Matti Visanti vai joku muu?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 20.52 (EET)

Lisäsin artikkeliin tekijänoikeuslain mainitseman hyvän tavan mukaisesti pari tekijää. Tässä "Sata" lähteessä voisi olla jotain muutakin lisättävää artikkeliin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 21.34 (EET)

Artikkelista puuttuu mainita K.A.Bomanssonin suunnittelemasta ja Ferdinand Tilgmannin 1886 toteuttamasta Suuriruhtinaskunnan vaakunasta. Leijonavaakuna joutui vuosisadan lopun venäläistämistoimien kiistakapulaksi, kun leijonapostimerkki osittain jopa kiellettiin ja tilalle yritettiin ujuttaa kaksipäistä kotkaa. Huomionarvoista myös, että kruunulla varustettu vaakunaleijona oli mukana eräissä versioissa itsenäisyyden alussa, mutta poistettiin vaakunankin tullessa republikaanisen korrektiuden piiriin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 21.47 (EET)

Muistan jostain lukeneeni vaakunan historiasta Venäjän vallan aikana, mutta en muista enää mistä (jonkun historiantutkijan tekemä kirja kuitenkin). Varsinaista kirjallisuutta on nyt käytetty aika vähän. Muistelen että siinä lähteessä, mitä luin, näytettiin, kuinka vaakunassa esiintyvä käyrä sapeli vaivihkaa oli ujunut leijonan toiseen käteen (EDIT: tämä näkyykin artikkeliin nyt lisätyssä kuvassa), tästä oli oikein kuviakin. Sitten itsenäisyyden aikana palattiin tarkasti Kustaa Vaasan hautamuistomerkin muotoon. Ainakin suuriruhtinaskunnasta Matti Klinge jossain kirjoitti, kuinka se oli tulosta siitä, että Ruotsin hallitsija muiden maiden hallitsijoiden tavoin halusi titulatuuriinsa monenlaisia eri valtiomuodosteita, ja näin Suomi sai suuriruhtinaskunnan arvon.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 23.53 (EET)

Johdanto pitäisi kirjoittaa uusiksi. Olisi parempi sanoa "Suomen vaakuna on Suomen valtion tunnus." tai vastaavasti. Vaakunan taustasta pitää kertoa jo johdannossa: vanhin tunnettu esiintymä 1580, käytössä Suomen suuriruhtinaskunnan aikana, vahvistettu käyttöön Suomen itsenäistyttyä ja nykyinen virallinen versio on vuodelta 1978. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana käytössä olleesta versiosta pitäisi kirjoittaa enemmän ja laittaa kuvakin näkyviin. Milloin Suomen suuriruhtinaskunta ylipäänsä sai oman vaakunan? Galleriana voisi vaikka esitellä kaikki vaakunan kehitysasteet vuodesta 1580 vuoteen 1978. Oliko leijonavaakunan valinta 1800-luvulla ja itsenäistyttyä yksimielinen vai esitettiinkö muitakin vaakunavaihtoehtoja? Iestä katkovasta karhusta olisi hyvä saada suoraan edestäpäin otettu kuva, jos tekijänoikeudet sallivat. Kokoomuksen eduskuntaryhmän logona on myös jonkinlainen leijona, joka perustuu varmaan Suomen vaakunaan. Suomen leijona on kuvattu ilmeisesti Ruotsin suuressa valtakunnanvaakunassa, koska pienessä on kilvessä vain kolme kruunua. Kun ruusujen lukumäärä on vaihdellut vuosien saatossa, niin milloin niitä on viimeksi ollut eri määrä kuin 9 kpl? --Raksa123 (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 23.04 (EET)

Olet ilmeisesti itse tehnyt osan ehdottamistasi muutoksista ? Olisiko selkeintä sulkea tämä keskustelu ja avata ensi kesänä uudelleen ? --Tappinen (keskustelu) 5. joulukuuta 2016 kello 16.57 (EET)

Käy nähdäkseni lupaavaksi, tosin "Suomen vaakuna taiteessa ja kulttuurissa" -osio on ehkä jossain määrin tietosanakirja-artikkelin kannalta tarpeeton trivialuettelo, jonka esittelemät kolme tapausta ovat ensimmäistä lukuun ottamatta aika viimeaikaisia (=tod. näk. aika pian unohtuvia). Itse en pidä osiota (ainakaan nykymuodossaan) kovin tarpeellisena tässä artikkelissa. --Msaynevirta (k · m) 16. joulukuuta 2016 kello 04.42 (EET)

Harro Koskisen yli 40 vuotias sikavaakunan tapaus tuli ja jäi Suomen taide- ja kulttuurihistoriaan, myös näkemys meluvähemmistön kansallissymboleiden omimisesta on tuoretta aatehistoriaa. Ja kannatan myös hyväksymistä lupaavaksi artikkeliksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. joulukuuta 2016 kello 09.46 (EET)

Jostain syystä tuntuu että "vaakunan käyttö" ja "taiteessa ja kulttuurissa" -osiot voisi mielellään sillai sekoittaa että "käyttöön" jäisi vain virallinen puoli. Esimerkiksi jääkiekko ja kokoomus kuuluisivat sinne kulttuuriin. --Höyhens (keskustelu) 16. joulukuuta 2016 kello 13.08 (EET)

Niin ja toi Väisäs-kommentti ehkä siihen käyttöön? --Höyhens (keskustelu) 16. joulukuuta 2016 kello 13.14 (EET)

Lopun paitakappale ja poliittinen asennekasvatus eivät mielestäni kuulu tähän artikkeliin. Suomen leijonan ja Suomen vaakunan ero pitäisi tehdä selvemmäksi, nyt ne menevät tässä sekaisin niin että jokaista leijonaa kutsutaan vaakunaksi. Esimerkiksi sen leijonapaitakohdan lähdeartikkelissa ei edes puhuta vaakunasta, mutta tähän artikkeliin sen nimitys on vaihdettu vaakunaksi. Jääkiekkomaajoukkue ja Kokoomus saisi siirtää pois käyttö-osiosta. --Savir (keskustelu) 16. joulukuuta 2016 kello 14.06 (EET)

Kolmella jalalla sapelin päällä seisovan vaakunaleijonan kuva

Kolmella jalallaan sapelin päällä seisova jellona kehittyi siis Ruotsin vallan aikana ja sitä käytettiin myös Venäjän vallan aikana 1860-luvulle asti Suomen vaakunana. Tästä kolmella jalalla sapelin päällä seisovasta vaakunaleijonasta olisi hyvä saada kuva artikkeliin, kuka keksii mistä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 00.25 (EET)

Tästä. --Raksa123 (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 00.50 (EET)

Lisäsin artikkeliin. --Tappinen (keskustelu) 5. joulukuuta 2016 kello 16.54 (EET)

Päätän arvioinnin. Ei konsensusta. --Tappinen (keskustelu) 16. joulukuuta 2016 kello 16.35 (EET)

Suomen leijona

Suomen leijona -aiheesta saisi olla artikkeli, nyt siellä on täsmennyssivu. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 14.32 (EET)

Lisäkommentteja jatkokehittelyä varten

Jo nykyisellään artikkeli kelpaa mielestäni lupaavaksi, mutta korkeampia arviointitasoja varten mahdollisia kehityskohteita ovat:

• Kuninkaita ja alamaisia -teoksen sivun 61 kuvatekstissä Suomen vaakunan suunnittelijaksi mainitaan sv:Willem Boy, joka sv-wikin artikkelin perusteella vaikuttaa koko Kustaa Vaasan hautamuistomerkin suunnittelijalta. Hänen nimensä voisi mainita artikkelissa.
• Artikkeli Kustaa Vaasan hautamuistomerkki voisi myös olla olemassa.
• Götan leijonasta ei ole sv-wikissä muuta kuin täsmennyssivu, mutta onko siitä kerrottavaa omaksi artikkeliksi asti.
• Länsi-Götanmaan ja Smålandin vaakunoissa sekä Folkunga-suvun vaakunassa leijonan jalat ovat karvaiset ja leijonalla ei ole kruunua. Näihin verrattuna Suomen leijonalle on lisätty päähän kruunu. Hautamuistomerkissä Suomen leijonan toinen etujalka on haarniskoitu, jossain myöhemmässä versiossa taas ei ja nykyisessä vaakunassa se on haarniskoitu. Jos jossain on käsitelty vaakunaa näin yksityiskohtaisesti, niin voisi selvittää, mikä idea oli kruunun lisäämisellä ja toisen jalan haarniskoinnilla.

--Raksa123 (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 15.31 (EET)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Pitkähkö artikkeli, jonka laatu on parantunut huomattavasti vuoden 2016 versiosta. Voisin kannattaa jopa hyväksi. --Hä (keskustelu • muokkaukset) 30. lokakuuta 2021 kello 08.23 (EEST)

Tuolta voisi nuo pari vanhentunutta linkkiä käydä katsomassa. En ota vielä kantaa laatustatukseen.--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 30. lokakuuta 2021 kell0 21.43 (EEST)

Vanhentuneet linkit tosiaan voisi korjata. Lisäksi tuossa oli musta vähän oudosti sanottu ensin, että sapeli viittaa Iivana Julman sotureihin. Sitten seuraavassa kappaleessa kerrotaan (tosin Klingen näkemyksenä), että Venäjällä ei tuollaista ikinä ole käytetty. Toki toinen näistä on varmasti väärässä. --PtG (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 21.22 (EET)

Mä en näe tuossa isoa ristiriitaa. Asiasta on erilaisia tulkintoja, eikä sitä pidä harmonisoida pois. Toki voisi selkeämmin tuoda esiin, että sapelin merkityksestä on epäselvyyttä. Sehän, että Venäjällä ei ole sapeleja käytetty, ei automaattisesti tarkoita, etteikö sapeli voisi mielikuvien tasolla viitata Venäjään. --Miihkali ^{(K • M)} 17. marraskuuta 2021 kello 13.35 (EET)

Minusta kelpaisi jo nyt lupaavaksi. Vyörykkä (keskustelu) 13. marraskuuta 2021 kello 17.47 (EET)

Vaakunan selitys tulisi ottaa virallisesta lähteestä eikä hiukan lisäillä omiaan niin kuin nyt on johdannossa. Toisaalta artikkelissa puuttuu selkeästi koostava lähde vaikka sellaisen luulisi olevan helposti löydettävissä jopa suomeksi.--Kippari1 (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 14.32 (EET)

Mitä Kippari1 tarkoitat heraldisen selityksen "virallisella lähteellä"? Finlex on ihan Suomen oikeusministeriön omistama palvelu, jossa julkaistaan sen aineistoa (mm. lakia) --Hä (keskustelu • muokkaukset) 11. joulukuuta 2021 kello 16.43 (EET)

Kannattaisi lukea mistä kirjoitetaan eli johdanto ei saa poiketa virallisesta määritelmästä. Ohje:Artikkelin_rakenne kannattaisi lukea määritelmän lukemisen osalta eli määritelmä aloittaa johdannon ja tuo määritelmä tulee tässä tapauksessa ottaa virallisesta lähteestä ilman omia lisäyksiä. Se, että se on leipätekstissä ei poista vaatimusta, vaan ainoastaan tarpeen viitteistää se johdantoon. Voisit myös poistaa keskustelusivullasi olevat Käyttäjä:Prospero Onen kirjoittamat asiattomuudet.--Kippari1 (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 08.19 (EET)

Mitäköhän mahtavat olla nämä mainitut asiattomuudet? --Prospero One (keskustelu) 14. joulukuuta 2021 kello 08.57 (EET)

Olisin valmis päättämään laatuarvioinnin tuloksettomana. Haluaako joku argumentoida toisin? --Prospero One (keskustelu) 11. tammikuuta 2022 kello 15.14 (EET)

Tässä vaiheessa tulokseton. Ei oikein päästy kunnolla keskustelemaan aiheesta. --PtG (keskustelu) 23. tammikuuta 2022 kello 12.15 (EET)