Keskustelu:Suomen rataverkon historia

Ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin liikenteelle maaliskussa 1862, ei 1859. Tammikuussa 1862 oli jo juhlajuna kulkenut.

Myöskään väite ensimmäisistä rautateistä maailmassa Englannin kaivoksissa ei pidä paikkansa: Saksan Harzin kaivoksissa hevosvetoisia kaivosjunia oli jo 1500-luvulla.

Jiitee Hartikainen Mikkeli

• Jos asia vaivaa noinkin paljon, niin artikkelia voi korjata oikeaksi aivan vapaasti.

Suoraansanottuna minä kyllä pitäisin niitä Englannin kaivosten junia ensimmäisinä varsinaisina rautateinä. Ainakin englanninkielisen wikipedian mukaan 1500-luvun kaivosjunia vedettiin puisia kiskoja pitkin. Jos tingitään ajasta, voidaan tietty puhua ensimmäisestä raiteista jossain muinaisten inkojen kohdalla, joissa vedettiin vankkureita kivikouruissa. :). JP 15:53 maalis 27, 2004 (UTC)

Kappaleessa Pääkaupunkiseutu: "Rautatie on ollut merkittävä tekijä Vantaan kehityksessä. Rautatiellä on se etu, että se on kuljetuskyvyltään maanteitä huomattavasti tehokkaampi väylä sekä matkustajien että tavaroiden siirtoon. Rautatie on vaikuttanut hyvin merkittävästi Vantaan väestö- ja elinkeinorakenteeseen." -- Miksi Vantaa nostetaan muiden yläpuolelle? Kyllä rautatiet ovat vaikuttaneet koko pääkaupunkiseudun kehitykseen. --Majestic 19. kesäkuuta 2006 kello 20.50 (UTC)

Artikkeli kaipaisi pientä päivitystä

"Tällä hetkellä sähköistyksen alla on rataosuus Oulu-Iisalmi/Vartius, joka valmistuu vuonna 2006."

Sähköistys on melko varmasti valmistunut, mutta googlettamalla en löytänyt tarkkaa tietoa valmistumisen ajankohdasta. Ymmärtääkseni työt venähtivät ja sähköistys oli valmis vasta vuoden 2007 puolella.

Päivittäkää te, joilla asiasta on tietoa.

Linkit rataosuuksiin

Tämä artikkeli on ilmeisesti ollut täysin piilossa Suomen rautateistä kirjoittavilta. Korjattavaa on ainakin rataosuuksissa, artikkeli ei lainkaan linkitä Suomen rataosuuksia käsitteleviin artikkelihin. -- Petri Krohn 11. kesäkuuta 2008 kello 10.00 (UTC)

Raideleveys

"Koska Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa, täällä alettiin käyttää venäläistä raideleveyttä (1524 mm / 5', Venäjällä nykyisin 1520 mm)." Jatkettiinko tuon leveyden käyttöä vai muutettiinko se jossain vaiheessa?

Wikisijä 18. elokuuta 2008 kello 13.23 (EEST)

Itse asiassa tuo raideleveyden valinta tuskin oli itsestäänselvyys. Suomen rataverkko oli erillinen Venäjän ratavarkosta ja yhdistyi Venäjän verkkoon vasta Neva-joen ylittävän rautatiesillan valmistuessa, muistaakseni 1906. Aikalaislähteistä 1850-luvin lopulta löytyy varmasti myös keskustelua raideleveydestä. -- Petri Krohn 24. helmikuuta 2010 kello 19.23 (EET)

Riihimäki-Pietari "valmistui kokonaisuudessaan Pietariin asti syyskuun 11, 1870". Lisasin aiheeseen tekstia aika paljon josta voi lukea Riihimäki-Pietari-rata -artikkelista. Suomeen tuli automaattisesti sama leveys kuin muualle venajalle eli 1524 mm. Leveys tuli USA'n Etelavaltioista (5 ft leveys), mutta Venaja kavensi myohemmin SI-järjestelmän mukaan 1520 mm. Siitakin olen lisannyt paljon asiaa raideleveys -artikkelissa. Niista asioista voisi joku tarkentaa tahan Suomen rataverkon historia -artikkeliin, koska raideleveyden alkupera ja historia kuuluisi tuohon historiaan. Baldwin040 2. maaliskuuta 2010 kello 22.07 (EET)

Suomi vs. muu maailma

"Rautateiden historia" uudelleenohjautuu nyt tänne. Mielestäni olisi syytä vääntää siitä oma, yleismaailmallinen artikkelinsa. --Psytron 1. marraskuuta 2008 kello 22.44 (EET)

Muuan verkkosivu lähteenä

Tässä oli pitkään Aiheesta muualla -osiossa linkki erääseen verkkosivuun (http://web.archive.org/web/20051109072656/http://grafiscreen.fi/junat/rataosat.htm), joka sisältää luettelon Suomen rataosista valmistumisvuosineen. Kun tässä kysyttiin viitemerkintöjä valmistumisvuosille, se kävi helposti päinsä siirtämällä tuo sivu viitteiden joukkoon. Valitettavasti vain en tiedä, kuka sen on laatinut ja mistä lähteistä hän on tietonsa saanut, joten heräsi epäilys sen luotettavuudesta. Isossa tietosanakirjassa, artikkelissa Rautatie, on kuitenkin taulukko Suomen rataosista valmistumisvuosineen, joten päätin vertailla tätä siihen; eiköhän se ainakin ole jokseenkin luotettava lähde. Tietenkin siinä ovat mukana vain ennen teoksen painamista (1936) valmistuneet rataosat, mutta niiden osalta tuo nettisivu osoittautui tietosanakirjan kanssa lähes täsmälleen yhtäpitäväksi. Ainoat erot olivat sellaista laatua, että toisen lähteen mukaan jostakin rataosasta valmistui jokin osuus vuotta aikaisemmin, mitä taas toiseen ei ollut merkitty. Kaikesta päättäen tuo nettisivu on siis varsin huolellisesti ja asiantuntevasti tehty, vaikka uudempien rataosien valmistumisvuosia en voinutkaan Isosta tietosanakirjasta tarkistaa. -KLS 23. helmikuuta 2010 kello 18.02 (EET)

Lisasin artikkeliin linkin FRA'n pdf documentiin vuodelta 2009 jossa on selvitetty ainakin useita ratoja. Katso esim sivu 9 (pdf sivu 10) jossa on Mantyluoto-Tahkoluoto tiedot vuodelta 1984. Paras on jos referenssit on aina sellaselta sivulta kuin rata asioissa suomessa on VR tai FRA. Toivottavasti on apua. Baldwin040 23. helmikuuta 2010 kello 20.48 (EET)

Paras asiantuntemus rautateiden (ja raitiovaunujen) historiasta on usein junaharrastajilla (katso Railfan). Voi kuitenkin olla vaikeaa perustella, miksi harrastajasivusto täyttää Wikipedian luotettavan lähteen vaatimukset. Käyttäisin siis vapaasti harrastajasivuja lähteenä, mutta vaatisin faktoille kuten vuosille rinnakkaisen painetun lähteen.

Parhaana lähteenä valmistumisajankohdille pitäisin Historiallisesta sanomalehtikirjastosta löytyviä uutisia ratojen avaamisesta ja juhlajunien kulkemisesta. Myös valtiopäivien keskustelut ja päätökset ratojen rahoittamisesta ovat relevanttia aineistoa.

Aihetta on varmasti käsitelty ja varsinkin sivuttu myös myös useassa painetussa historiateoksessa, esimerkkinä artikkelissa mainittu Junamatkan historia. Pelkään kuitenkin, että historiotsijoiden esitykset voivat olla ylimalkaisia ja tiivistettyjä. En siis luottaisi painetuastakaan kirjasta otettuun tietoon, ellei sitä vahvista painettu aikalaislähde. -- Petri Krohn 24. helmikuuta 2010 kello 19.15 (EET)

P.S. - Tässä esittämäni tulkinta lähteiden keskenäisestä luotettavuudesta voi herättää vastustusta. Rataverkkojen historia on kuitenkin sellainen aihe, joka ei muutu historiantulkintojen muuttuessa tai tieteen kehittyessä. -- Petri Krohn 24. helmikuuta 2010 kello 19.19 (EET)

Noita mainittuja primäärilähteitä (historiallinen sanomalehtikirjasto) saa (ja kannattaa) käyttää sekundäärilähteiden tietojen tarkistamiseen. Jos primäärilähteitä joutuu jostain syystä käyttämään suoraan lähteenä on asiallista mainita asiasta leipätekstissä, eli esim: "Hämeen sanomien uutisen mukaan rataosuus avattiin 5. toukokuuta 1903." tjms. Gopase+f 26. helmikuuta 2010 kello 17.18 (EET)

Vuoden 1849 ratasuunnitelma: Turkhauta vai Leppäkoski?

Artikkeli väittää nyt, että vuoden 1851 ratasuunnitelman pohjoinen päätepiste olisi ollut Turkhaudan kylä Ryttylän itäpuolella. Vanajaveden reitti on etelässä purjehduskelpoinen Leppäkoskelle saakka (lähde). Leppäkoski sijaitsee Hiidenjoen varrella, Hämeenlinnan rata ylittää Hiilenjoen ilmeisesti juuri Leppäkosken kohdalla, noin kymmenen kilometriä Ryttylän pohjoispuolella. Nykyinen Turkhaudan kylä, tai pikemminkin tienristeys, Hiidenjoen yläjuoksulla, noin 15 kilometriä Leppäkosken yläpuolellea siis tuskin on ollut radan suunniteltu päätepiste. Ehkä Turkhaudan kylä tarkoitta kylää kiinteistörekisterin merkityksessä. -- Petri Krohn 28. helmikuuta 2010 kello 01.18 (EET)

Artikkelin mukaan (02/27/2009) Turkhautaan ehdotti vuonna 1849 ja Hameenlinnaan ehdotti vuonna 1851. Kumpaa tarkoitat? Kirjoitin niista Suomen päärata -artikkelissa, johon lisasin myos references. Tama sivu sanoo etta "...Janakkalan Turkhaudan ja Helsingin välille...". Baldwin040 28. helmikuuta 2010 kello 04.54 (EET)

Korjasin väliotsikon. Kysymys koskee siis aluperäistä suunnitelmaa rakentaa rata "Turkhautaan". -- Petri Krohn 2. maaliskuuta 2010 kello 20.40 (EET)

Tassa yksi linkki jonka loysin: Logistiikan kronikka 0-2009 (pg. 52) "1851 Suomen senaatti jättää anomuksen keisarille/kenraalikuvernöörille rautateiden rakentamiseksi." Senaatin poytakirjoista varmasti tuo loytyy lisa tietojen kanssa. Baldwin040 2. maaliskuuta 2010 kello 21.56 (EET)

Kajaani

Koko artikkelissa ei mainita kertaakaan, että rataverkkoa pitkin pääsee myös Kajaaniin. Vaikka Kontiomäki rakennettiinkin varikoksi ja siten on periaatteessa perusteltua todeta, että "Kontiomäen kautta Ouluun" niin on minusta kyllä hölmöä, ettei lainkaan mainita sitä tunnetumpaa asemapaikkakuntaa siinä Kontiomäen vieressä... Iivarius (keskustelu) 9. joulukuuta 2016 kello 03.12 (EET)

yhteys Venäjään

Tässä sanotaan: Rautatieyhteys Helsingistä Riihimäen ja Viipurin kautta Pietariin avattiin vuonna 1870. Artikkelissa Suomen rautatiesilta sanotaan: Rakentamisen rahoitti pääasiassa Suomen suuriruhtinaskunta, jolle silta oli tärkeä, koska sen kautta Suomen rataverkko yhdistyi Venäjän rataverkkoon (1912). --Espoo (keskustelu) 12. heinäkuuta 2017 kello 01.13 (EEST)

Tietojen lähde väärin

Viitteet 6, 7, 10 ja 11 viittaavat teoksen "Suomen kulttuurihistoria 4" sivuille 171-174. Luin juuri kyseiset sivut, siellä ei sanota sanaakaan rautateistä. Kyseisillä sivuilla käsitellään suomalaista perhettä ja sitä koskevia oikeudellisia asioita.

(Suomen kulttuurihistoria 4: Koti, kylä ja kaupunki. Toimittaneet Kirsi Saarikangas, Pasi Mäenpää ja Minna Sarantola-Weiss. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003.)

Yksijuttuvain (keskustelu) 23. lokakuuta 2019 kello 17.24 (EEST)

Kyseessä lienee kuitenkin ollut tuo kirjallisuutta-osiossa mainittu vuonna 1936 julkaistu kirja. Viitteet lisäsi Käyttäjä:Anna O. --Anr (keskustelu) 23. lokakuuta 2019 kello 18.02 (EEST)

Merkitsin lähteet selkeämmin. Käyttämäni kirja oli tuo: Toimituskunta: Suolahti, Gunnar ym.: Suomen kulttuurihistoria. 4. Industrialismin ja kansallisen nousun aika, Gummerus, Jyväskylä, 1936. Anna O (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 11.37 (EET)