Keskustelu:Suomen maantiede

Tähän tarvitaan kartta ja selvitys Järvi-Suomesta, Vaara-Suomesta, Vakka-Suomesta, eteläisestä viljelysseudusta ynnä muista alueista, joihin Suomi maantieteellisesti jaetaan. Maininnan niistä voi lisätä myös pääartikkeliin Suomi. -tKahkonen 12. heinäkuuta 2006 kello 13.05 (UTC)

Vakka-Suomi ewi rinnastu noihin muihin; se on pikemminkin Varsinais-Suomen maakunnan osa, ja sopii paremmin jossakin maakuntien tai historiallisten maakuntien yhteydessä selostettavaksi. Nuo muut kyllä sopivat tähän (pitäisi vain jostain kaivaa se aluejako, johon nuo kuuluvat).--Urjanhai 17. tammikuuta 2010 kello 14.01 (EET)

Maailmanperintökohteet

Mutta kuuluvatko luonnonperintöä edustavat maailmanperintökohteet tähän artikkeliin? Ainakaan muut kuin luonnonperintöä edustavat tuskin kuuluvat. Vai onko kysymys vai artikkelin suppeasta nykytilasta johtuvasta näennäisestä epätasapainoisuudesta?--Urjanhai 17. tammikuuta 2010 kello 14.00 (EET)

Kyllähän niistä voi mainita (siis siitä ainoasta luonnonperintökohteesta), esimerkiksi osiossa joka puhuu muutenkin luonnonsuojelusta yms. Mutta nyt se näyttää tyhmältä tosiaan, kun artikkeli on suppea. --PtG 17. tammikuuta 2010 kello 22.11 (EET)

Ääripisteet ja rakennelmat

Siirretty kahvihuoneesta --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 14.31 (EET)

Onko mahdollista mainita artikkelissa Suomen maantiede myös itäisin ja pohjoisin rakennelma? Entä Suomen koillisin, kaakkoisin, lounaisin ja luoteisin ääripiste? --212.226.73.80 31. lokakuuta 2012 kello 16.10 (EET)

Miksei periaatteessa, jos ne ovat jotenkin maantieteellisesti merkittäviä. Voi olla vaikea lähteistää. Kartalla näkyy esim. Virmajärven rannan lähellä joku vaja tms. hökkeli, mutta onko se nyt sitten tietosanakirjaan merkittävää tietoa, tuskin. Asia voisi olla toinen jos jotain rakennelmaa on erityisesti käsitelty julkaistuissa lähteissä. Toisaalta läntisin rakennelma, Märketin majakka on aika merkittävä. – Väli-ilmansuuntien mukaan "koillisin" jne. tuskin on aiheellista, menee varmasti uuden tutkimuksen puolelle alkaen jo määritelmäkysymyksestä (miten "koillisuutta" mitataan?). --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 14.04 (EET)

Suomen kaakkoisin ääripiste tai rakennelma voi olla hieman vaikea määritellä, koska tuo kaakkoisraja kulkee aika tarkasti koillisesta lounaaseen.--IA (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 14.15 (EET)

Virolahti kutsuu itseään "Suomen kaakkoisimmaksi kunnaksi", ja voi se varmaan sopivasti määritellen sellainen ollakin, ainakin mantereella. Pisteen kaakkoisuutta voisi ehkä mitata jossain suorakulmaisessa koordinaatistossa koordinaattien erotuksella E−N (tai ekvivalentisti koordinaatistoon voisi piirtää koillis-lounais-suuntaisia viivoja), tosin pitäisi ensin määritellä mitä koordinaatistoa käytetään. Kai sen voisi jotenkin maantieteellisillä (aste)koordinaateillakin määritellä. Jos mennään saaristoon, vahva kandidaatti voisi olla Jähin saari joka on jo Haminan puolella, ja merirajalla mennään ehkä jo Kotkaan. Mutta tämä on jo pahasti uutta tutkimusta ellei jostain yllättäen putkahda esiin jotain maantieteessä yleisesti hyväksyttyä "kaakkoisuuden" mittaa. --Jmk (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 14.40 (EET)

Väli-ilmansuunnat saa noissa Karttapaikan mittakaavaltaan 1 : 40 000 ja suuremmissa kartoissa esiintyvistä kohdistuspisteistä (ristejä/plussia), ne täsmäävät esim. Inscape-vektorigrafiikkaohjelman 45 asteen viivoihin.

• Kaakkoisin maa-alue vaikuttaa todellakin olevan Haminan alueeseen kuuluva Jähin saari.
• Koillisin piste on Suomen pohjoisinta pistettä, Nuorgamia hieman koillisempi ja Näätämöstä pohjoiskoilliseen sijaitseva, korkeudeltaan 149,2 m korkea kohta Inarin alueella.
• Luoteisin piste on hieman Bossovárria (666,0 m) luoteisempi, Suomen mantereen läntisin kohta Kolmen valtakunnan rajapyykki Enontekiön alueella.
• Lounaisin mantereen kohta on sama kuin eteläisin, Hangon Tulliniemi. Lounaisin saarikin on sama kuin eteläisin eli Bogskär, jossa oleva majakka on myös lounaisempi rakennelma kuin Suomen leijona. Bogskäristä luoteeseen ja Maarianhaminasta etelään, aluevesirajan sekä Föglön ja Lemlandin rajojen kohtauspisteessä sijaitsee puolestaan aluemeren lounaisin ääripiste.

--212.226.43.66 2. marraskuuta 2012 kello 00.08 (EET)

Ne kohdistusristit ovat ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatiston tasakilometrejä. Kuten ylempänä huomautin pitäisi ensin päättää mitä koordinaatistoa käytetään, eri koordinaatistoissa on nimittäin eri pystysuunnat. ETRS-TM35FINin pystysuunta ei ole pohjoinen muualla kuin keskimeridiaanilla (27°), muualla se on kiertynyt, enimmillään jopa 7 astetta joten jos siitä mitataan "pohjoisimpia", "lounaisimpia" jne. niin voi mennä aika lailla pieleen. Oikeammin olisi mitattava maantieteellisistä koordinaateista (asteluvuista), jotka todella ilmaisevat kumpi kahdesta pisteestä on esim. pohjoisempana tai lännempänä. Eli siitä vaan piirtelemään loksodromeja. --Jmk (keskustelu) 2. marraskuuta 2012 kello 09.49 (EET)

Onpa huono juttu, että Maanmittauslaitoksen Karttapaikkakin on noin harhaanjohtava. Vaikka kerrotkin, että 'jos siitä mitataan "pohjoisimpia", "lounaisimpia" jne. niin voi mennä aika lailla pieleen', niin kai sentään Suomen pohjoisin piste todellakin on Nuorgamissa, kuten artikkelissakin todetaan? --212.226.59.81 2. marraskuuta 2012 kello 14.59 (EET)

Eli tarvitaan EDIT: oman tutkimuksen tekemiseksi aiheesta Mercatorin projektiossa oleva Suomen kartta, joka on niin tarkka, että siitä näkee halutut pisteet. Ja artikkelin merikartta mukaan merikartat voivat tyypillisesti olla ko. projektiossa. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2012 kello 16.51 (EET)

Kunpa joku löytäisi tuollaisen, 'vääristävän' kartan. Tarkoittaako, että ennen sen käyttämistä myös pohjoisimmat, itäisimmät, eteläisimmät ja läntisimmät kohdat ovatkin uutta tutkimusta? --212.226.59.81 2. marraskuuta 2012 kello 17.54 (EET)

Kyllähän suomalainen merikartta on Mercatorissa ja sieltä voi katsoa vaikka Märketin, Bogskärin ja Hankoniemen. Nuorgamin tai Käsivarren merikarttaa voi olla vaikeampi löytää. Mutta saahan nuo Karttapaikaltakin katsottua, kun tsekkaa mahdollisten pisteiden maantieteelliset koordinaatit (ei siis tasokoordinaatteja). Kolmas ja kaikkein systemaattisin mahdollisuus on ottaa jostain kirjallisesta tai tietokantalähteestä itse rajapisteiden numeeriset koordinaatit ja yksinkertaisesti valita listalta suurin pohjoiskoordinaatti (maantieteellinen). --Jmk (keskustelu) 2. marraskuuta 2012 kello 18.10 (EET)

Artikkelissa tällä hetkellä olevat aluemeren eteläisin ja läntisin piste, sekä eteläisin maa-alue Bogskärissä perustuvatkin sitä paitsi kirjalliseen lähteeseen (kulmapisteet määrittelevään asetukseen, ks. lähdeviitteet) eivätkä siis ole kartalta mitattuja. --Jmk (keskustelu) 2. marraskuuta 2012 kello 18.14 (EET)

Luultavasti Suomen erilaisista itäisimmistä, läntisimmistä, eteläisimmistä ja pohjoisimmista pisteistä on lähteitäkin, mutta itse koko ajatus lounaisimmista, koillisimmista, luoteisimmista ja kaakkoisimmista pisteistä lienee omaa tutkimusta ainakin niin kauan kuin sitä ei ole julkaistu missään muualla.--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2012 kello 22.36 (EET)

Ja pohjois-, etelä-, itä-, ja länsikoordinaattien katsominen esim. karttapaikalta jonkun yksittäisen tai muutaman kohteen ohella lienee vielä aika hyvin tarkistettavissa, kun taas loksodromin piirtäminen menee jo omaksi tutkimukseksi, ellei löydy loksodromit sisältäviä karttoja. Ja vaika löytyisikin, niin kun pääilmansuunnat näkee koordinaateista suoraan, mutta väli-ilmansuuntia ei, vaan ne olisi katsottava loksodromikartasta, niin operaatio on niiden osalta sittenkin monimutkaisempi. Eli vähintään pitäisi kai olla menettely väli-ilmansuuntien mukaisten ääripisteiden määrittelystä 45 asteen loksodromien mukaan jossain muualla julkaistuna ja sitten jossain julkaistuja karttoja, joissa näkyisivät 45 asteen loksodromit tarkasteltavilla alueilla. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2012 kello 23.08 (EET)

Lisätty luoteiset, lounaiset, kaakkoiset ja koilliset ääripisteet ETRS89- maantieteellisillä koordinaateilla (WGS84). --212.226.59.81 3. marraskuuta 2012 kello 03.02 (EET)

Eikö täällä just oltu sitä mieltä että "luoteisimman" jne. käsite on uutta tutkimusta? --Jmk (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 12.52 (EET)

Samaa olin tuohon juuri kirjoittamassa, eli olisiko tuo nyt kuitenkin omaa tutkimusta, kun väli-ilmansuuntien ääripisteitä ei ole käsitelty missään lähteissä? Lisäksi myös esim. merialueen pohjoisin kohta ei oikeastaan ole Suomen ääripiste, vaan voisi ajatella, että merkitystä mantereen ja maa- tai merialueen ääripisteillä Suomen ääripisteinä on vain jos merialueen ääripiste ulottuu kauemmas kuin saarten tai manterreen ääripisteet samassa suunnassa.--Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 12.56 (EET)

Miten väli-imansuunnat voivat olla uutta tutkimusta? Onhan mm. Luoteis-Suomi, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi ja Koillis-Suomi, unohtamatta Koillismaata tai Koillis- ja Luoteisväylää. --212.226.40.100 3. marraskuuta 2012 kello 13.06 (EET)

En kyllä ymmärrä miksi ihmiset jaksavat ryhtyä näihin jankkaamisiin WPK:n kanssa. Siinä ei mene kuin aikaa hukkaan. --Otrfan (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 13.10 (EET)

Ai olikos tuo WPK. En ehtinyt vielä tunnistaa. Kaikki pois sitten sitä suuremmalla syyllä.--Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 13.14 (EET)

Mistäs sen WPK:n etukäteen tunnistaa. Jälkikäteen on tietysti helppo sanoa, että kun kaveri jatkaa tietyntyyppistä jankkausta, niin ahaa se oli WPK. --Jmk (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 13.21 (EET)

Minä tunnistin käyttäjän hänen toisesta kommentistaan. Alkuperäisen kysymyksen jälkeen oli mielessä toinenkin vaihtoehto, joka tosin myös on estoaan kiertävä käyttäjä. Ylipäänsä jos tuosta osoiteavaruudesta tulee keskustelunavauksia, niin niitä kannattaa katsoa vähän sillä silmällä. --Otrfan (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 13.43 (EET)

Jos on tiedossa osoiteavaruuksia joista muokkaavien kanssa ei tule keskustella, niin voisiko sen tiedon kultajyvän jakaa muillekin Wikipedian käyttäjille. --Jmk (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 14.03 (EET)

On jaettu jo moneen kertaan, viimeksi juuri nyt tuossa yläpuolella. Tuosta samasta osoiteavaruudesta muokkaavat pääsääntöisesti WPK, Lito ja Auru Aro, joten sieltä tulevien muokkausten suhteen kannataa olla aina vähän varuillaan. Toki sieltä muokkaa moni muukin, mutta nuo kolme vastaavat melkoisesta osasta Saunalahden mobiilimuokkauksia. --Otrfan (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 14.11 (EET)

Osoiteavaruus tarkoittaa arvatenkin jotain osaa ip-osoitteesta (luultavasti alku-), mutta enpä kyllä osaa moisia ulkoa, saati että osaisin ulkoa, mikä on saunalahden ja mikä jonkun muun. --Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 14.19 (EET)

Muokkaushistorian alareunasta löytyy WhoIs-työkalu:[1]. "SL-INT-NET" tarkoittaa Saunalahtea. Saunalahdella on itse asiassa käytössään useita mobiiliosoiteavaruuksia, mutta 212-alkuiset taitavat nykyään olla tavallisimpia. --Otrfan (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 14.27 (EET)

"Kuitenkin"-alkuiset väitelauseet, kiinnostus kielenhuoltoon ja maantieteeseen ja omaan tutkimukseen em. aloilla sekä omaa tutkimusta sisältävät taidokkaasti piirretyt kartat ovat WPK:n tunnusmerkki; kiinnostus Päijät-Hämeeseen ja mahdottomat, sisäkkäiset luokkahäkkyrät, keskustapuolueen kannatus ja reservinaliupseeritoiminta ovat Auru Aron tunnusmerkki; ja kiinnostus sanamuunnoksiin ja Jyväskylään sek'ä tietosanakirjatiedon siteeraaminen ulkomuistista ovat Liton tunnusmerkkejä.--Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 14.25 (EET)

Aukoton lähde sille, että kyseessä on WPK tai joku muu, muuten menee mielivallaksi ja "lapsi pesuveden mukana". Varmaan moni muukin käyttää kuitenkin-sanaa (ainakaan lausetta ei saisi aloittaa mutta-sanalla) sekä on kiinnostunut kielenhuollosta ja maantieteestä tai sitten ip-osoitteesta muokkaaminen on täysin kiellettävä. --212.226.75.37 3. marraskuuta 2012 kello 21.12 (EET)

Mallia ja kehitystä

en:Geography of Ireland on suositeltu artikkeli, tulisiko siitä inspiraatiota ? --Tappinen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 19.27 (EET)

Suomen ja Ruotsin maaraja?

Artikkelissä esitetään, että Suomella ja Ruotsilla olisi muutama sata metriä maarajaa. Karttapaikan mukaan siinä olisi koko matkalla joki tai puro alusta asti.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2018 kello 22.32 (EEST)

Google tietää paremmin. Tornio Golfin luona on maarajaa: [2] --85.76.85.150 2. kesäkuuta 2018 kello 23.31 (EEST)

Ja on myös siinä E4-tien kohdalla. Se ei kulje siinä vedessä vaan kuivalla maalla. --85.76.85.150 2. kesäkuuta 2018 kello 23.34 (EEST)

Tiesin tuon Tornion ja aioin siitä kirjoittaa lisäkommentinkin mutta nyt tekstissä väitetään nimenomaan että tuo muutaman sadan metrin maaraja oli hetisi kolmen valtakunnan rajapyykin jälkeen. Silloinhan tekstissä on itse asiassa kaksi virhettä: ei ole (ainakaan karttapaikan mukaan!) mitään maarajaa siinä alussa ja se loppukaan ei olekaan kokonaan jokirajaa.--Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2018 kello 08.55 (EEST)

Taisi selvitä: Artikkelissa Suomen ja Ruotsin raja todetaan lakitekstin perusteella, että Ensimmäiset 230 metriä raja kulkee suorin linjoin ja on merkitty rajamerkein. Kuitenkin maastossa tilanne näyttäisi olevan tämä: [3]. Eli rajamerkein merkitty rajalinja noudattelisi kartan mukaan puroa tai vastaavaa (peruskarttahan tosin voi olla epätarkka, enkä juuri nyt pääse maastossa tarkistamaan). Siksi on vähän kyseenalaista, voiko tuota sanoa maarajaksi muuten kuin äärimmäisen teknisessä mielessä, kun rajalinja tuolla 230 metrin matkalla käytännössä kulkee puron päällä. --Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2018 kello 09.18 (EEST)

Samanlainen suorin linjoin merkitty raja on myös Tornion kohdalla, mutta jos jompi kumpi on maarajaa niin tämä varmaan on sitä enemmän. Tekstiä ehkä pitäisi tältä osin tarkentaa, mutta tämä voisi vaatia vanhewntuineiden linkkien korjaamista, nyt korjasin vasta yhden.--Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2018 kello 09.32 (EEST)