Keskustelu:Suomen kielen lainasanat

Onko väitöskirja luotettava lähde, jos se on saanut arvosanaksi approbatur eli huonoimman arvosanan, minkä hyväksytty väitös voi saada? Viittaan Peter Prycen väitöskirjaan, jota käytetään lähteenä "Suhtautumistapoja lainasanoihin" -kappaleessa. --Dogah 3. kesäkuuta 2009 kello 16.58 (EEST)

Kappaleessa selostettu tutkimus näyttää ihan kiintoisalta, mutta kun humanistisessa jargonissa puhutaan suhteesta "toiseuteen", tietosanakirjan lukija voisi pikemminkin sanoa, että kyse on suhteesta omaan kieleen ja kulttuuriin. --Thi 3. kesäkuuta 2009 kello 17.08 (EEST)

Nyt ei tullut vastattua kysymykseen millään lailla. :D --Dogah 3. kesäkuuta 2009 kello 18.05 (EEST)

Eli kohtaa ei tule minusta poistaa, mutta sitä voi lyhentää. --Thi 3. kesäkuuta 2009 kello 18.06 (EEST)

En pitäisi tätä merkittävänä/luotettavana, väitöskirjan kirjoittaja kun ei hallitse terminologiaa. Esim. aloituskappaleessa alumiinivalua on muka esimerkki sanasta, jossa on kaksi tavua. Suomen kielen sanoja on kirjoitettu väärin (esim. Europpa, kavelylle, yhtaakkia jne.). Niin ja näistä lainasanoista: kirjoittaja on laskenut lainasanoiksi lainoja, joille ei ole suomenkielistä vastinetta, ja jopa paikannimet. --Dogah 3. kesäkuuta 2009 kello 18.35 (EEST)

Minähän tämän tekstin olen tänne lisännyt, se on erään opiskelijan tekemä, enkä silloin tsekannut lähteitä sen kummemmin kuin että ne ovat olemassa. Nyt vähän googletin ja tämähän onkin mielenkiintoinen tapaus. En ole työtä nähnytkään, mutta kyllä tuo on niin ilmiselvä epäluottamuksen osoitus että lähteen voi minun puolestani nakata roskakoriin.--Tanár 3. kesäkuuta 2009 kello 21.14 (EEST)

"Kun suomalais-ugrilaiset siirtyivät Itämeren allasta kohti, yhteyksiä alkoi muodostua muinaispreussia, liettuaa ja latviaa puhuvien, eli balttilaisten, kanssa". Eikös lauseesta pitäisi käydä ilmi, että on lukuisia teorioita suomalaisugrilaiskielten alkuperistä, joista vain aniharva (liekö 1800-luvun vanhentuneet teoriat?) nykyään käsittää balttiansukuisten kielten puhutun alueella ennen suomalaissukuisia? --Lihapulla1 (keskustelu) 4. toukokuuta 2012 kello 18.14 (EEST)

Voit kaikin mokomin lisätä artikkeliin ajantasaisia lähteitä. Vinkkiinä voin mainostaa, että artikkelissa Uralilaiset kielet on joitain lainasanakerrostumia käsitelty kattavammin kuin tässä ja ilmeisesti varsin ajantasaisia lähteitä käyttäen.--Urjanhai (keskustelu) 4. toukokuuta 2012 kello 18.46 (EEST)

Lisää lainasanakerrostumia

Artikkelissa Uralilaiset kielet mainitaan iranilaiset lainasanat suomen ja saamen kielessä, ja arjalaisista lainasanoistakin muistakin nähneeni joitain mainintoja jossain. Osaisikohan joku viitseliäs ja asiaan perehtynyt täydentää? Täydennysten jälkeen maininta iranilaisista lainasanoista itämerensuomalaisissa ja saamelaisissa kielissä sopisi hyvin "tiesitkö että" -osastoon.--Urjanhai 6. maaliskuuta 2010 kello 23.45 (EET)

Artikkelissa Uralilaiset kielet tieto itämerensuomen ja saamen iranilaisista lainasanoista on näköjään lähteistettynä.--Urjanhai 24. helmikuuta 2012 kello 02.09 (EET)

Volgan mutka

Muistan lukeneeni jotain aika hiljattaista yleisesitystä, jossa "Volgan mutkaa" pidetään edelleenkin varsin oikeana. Tietysti sama ilmaistuna yleisemmin ei ole sen huonompi tapa ilmaista asia.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 14.46 (EEST)

Pappi ja pakana tulevat latinasta ja kreikasta

Oikeasti sana pakana tulee latinan sanasta paganus joka tarkoittaa 'maalaista tai pakanaa'. Englannissa sitä vastaa sana pagan, joka tulee myös latinasta. Suomen sanan pakana väittäminen slaavilaiseksi tai venäjästä tulleeksi on harhaanjohtavaa, erityisesti jos ei mainita latinalaista alkuperää.

Suomen sana pappi taas on alkuaan kreikkalaista alkuperää, tullut suomeen mahdollisesti Itä-Roomasta. Myös sana risti lienee tullut alkuaan kreikasta. --85.76.36.97 29. tammikuuta 2021 kello 17.04 (EET)

Tuo lähde, johon tuossa on näiden kohdalla viitattu, on vähän epäselvä. Tosin muistan kuulleeni tai nähneeni nuo samat alkuperät jossain aiemminkin (luultavimmin koulussa), mutta olisi ehkä parempi olla vähän spesifimpi lähde.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2021 kello 18.47 (EET)

Asia on tietääkseni juuri noin, mutta yleensä kaikkialla mainitaan noiden sanojen kohdalla vain venäläinen/slaavilainen alkuperä. Sanoilla on usein varsin pitkä historia, eikä niiden perimmäistä alkuperää tiedetä juuri koskaan. Hauskin esimerkki tästä on lilja, joka ainakin en-wiktionaryn mukaan tulee muinaisen egyptin sanasta ḥrrt, kukka, varsin monen mutkan ja muutaman tuhannen vuoden kautta. Jos sanan simpukka etymologiaa lähdetään seuraamaan, päädytään lopulta mandariinikiinaan, ja moni ruotsalaislaina vie luultavasti sitäkin kauemmas. Supikoira tulee pesukarhua tarkoittavasta sanasta supi, joka puolestaan tulee ruotsin sanasta sjubb. Tämä mainitaan usein, mutta olen nähnyt vain yhden maininnan siitä, että sana periytyy alkuaan kanta-algonkinin sanasta, jonka muoto oli muistaakseni suunnilleen *aspan. Vyörykkä (keskustelu) 29. tammikuuta 2021 kello 20.09 (EET)

Sehän kai silloin meinaa (jos käsitystä edelleen pidetään oikeana) että ne ovat tulleet sieltä kreikasta slaavilaisten kielten kautta, kun taas jotkut muut samaa alkuperää olevat sanat ovat tulleet sieltä muuta kautta. Mutta pitäisi olla läpinäkyvämpi lähde kuin anonyymi sivusto, jonka tausta ei ilmene mistään, ihan vain sen takia, että lähteen pitäisi olla paras mahdollinen ja eikä satunnaisesti valikoitunut. Ainakin suomessa on sana vapaus ja unkarissa samaa tarrkoittava szabadzag (tjsp), niin ne ovat kuulemma molemmat slaavilaisia lainoja.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2021 kello 21.00 (EET)

Ja suomen sana "kuski" taas kuulemma tulee saksan kautta unkarista.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2021 kello 21.01 (EET)

Tuota en tiennyt, mutta sanan vapaa slaavilainen alkuperä (< svoboda tms., tästä alkuaan *vapada) on tuttu juttu. Vyörykkä (keskustelu) 29. tammikuuta 2021 kello 21.15 (EET)

En muista ihan varmasti, mutta mahdollisesti lähde saattoi olla kirja Unkari: maa kansa ja kulttuuri (en nyt ole varma kirjan tarkasta otsikostakaan).--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2021 kello 08.00 (EET)

Eipä enää liiemmin liity keskustelun alkuperäiseen aiheeseen, mutta kiitoksia vinkistä, Urjanhai! Aina yhtä uteliaana kaivoin eilen esille teoksen Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja osan A-K, missä kerrottiin samaa. Selailen kirjaa aina silloin tällöin, mutta se pitää lähiaikoina palauttaa kirjastoon, ja juuri tuo mielenkiintoinen kohta olisi hyvin voinut jäädä huomaamatta. --Vyörykkä (keskustelu) 31. tammikuuta 2021 kello 16.08 (EET)