Keskustelu:Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys

Vertaisarviointi

Miten arikkelia voisi parantaa hyväksi tai suositelluksi? Ainakin historia- ja teologiaosioita pitäisi laajentaa. Onko muita ehdotuksia? --Arla 7. marraskuuta 2007 kello 09.52 (UTC)

Mielestäni lyhyet alaluvut tekevät tekstin hajanaisen näköiseksi, ja niistä tulee sellainen kuva, että otsikon mukaisesta asiasta ei ole kovin paljon kerrottavaa. Jos alalukuja ei ole mahdollisuus laajentaa, kannattaisi niitä yhdistellä. Tarkoitan siis historia-osuuden alalukuja 1970-luku, 1980-luku jne. ja lähetystyön alalukuja Lähi-itä, Saksa, Japani jne. - -Tanár 10. marraskuuta 2007 kello 10.11 (UTC)

Historiaosiossa on nyt kolme alalukua entisten pienempien sijaan. Lähetystyö-osio mietinnän alla. --Arla 11. marraskuuta 2007 kello 11.34 (UTC)

Lähetystyöstä on nyt yhdistetty Saksa ja Venäjä "Eurooppa"-osioksi, johon lisäsin myös englannissa tehtävän työn.--Arla 15. marraskuuta 2007 kello 16.38 (UTC)

Muutama kommentti. Kuten sanoit, teologia- ja historiaosioita tulisi laajentaa, teologiasta on nyt kaksi riviä. Lisäksi voisi kirjoittaa esimerkiksi järjestön organisaatiosta, hallinnosta, budjetista, ja järjestöä kohtaan esitetystä kritiikistä. Lähetystyö-osiossa on paljon epämääräistä tietoa ("monenlaisia terveydenhuolto-, koulutus-, ja kehitysyhteistyöprojekteja", monissa kohdissa mainitaan vain alueiden nimiä mutta ei kerrota projekteista), joita voisi laajentaa ja kertoa aiheesta yksityiskohtaisemmin. Historia-osiossa mainitaan 1970-luvulla, että "johti liikkeen sisäiseen hajoamiseen", mutta asiasta ei kerrota enempää – hajosiko liike siis useampaan osaan vai mitä tapahtui? Lisäksi esimerkiksi Kotimaantyö-osion ensimmäisen kappaleen jokainen lause kertoo eri asiasta, ja jokaisesta asiasta saisi melkein oman osionsa (piirijärjestöt, vapaaehtois- ja muut työntekijät, jumalanpalvelukset, varojenkeruu, media). Yleisesti ottaen artikkeli tarvitsisi lisää tekstiä lähes jokaiseen osioon. --Hehkuviini 12. marraskuuta 2007 kello 14.51 (UTC)

Teologiaosio on epämääräinen. Lause "Kansanlähetys pitää Raamattua kaiken elämän ja opin ylimpänä perusteena", ei kerro oikeastaan mitään. Niinhän me kaikki pidämme, ainakin omasta mielestämme. ;-) Kun puhutaan luterilaisesta organisaatiosta, olisi syytä etsiä opillisia painotuksia. Käytännössä tällaiset painotukset löytyvät helpoiten vertaamalla järjestön näkemyksiä muiden vastaavien järjestöjen painotuksiin. Valitettavasti itselläni eivät taidot tahdo tähän riittää. --M. Porcius Cato 12. marraskuuta 2007 kello 17.53 (UTC)

Kappale SEKL:n teologiasta on tosiaankin ongelmallinen. Voidaan kysyä, voiko ev. lut. kirkon sisällä toimivalla, itsensä uuspietistiseksi määrittelevällä lähetysjärjestöllä olla jotain omaa teologiaa. Toisaalta kun lukee SEKL:n ohjelmaa niin onhan siellä paljon sellaisia asioita jotka erottavat sen kirkon virallisesta linjasta. Esimerkiksi todellinen (uskovien) seurakunta vs nimellinen seurakunta. Missä määrin tuota ohjelmaa tulisi referoida artikkelissa on makukysymys.--Loudiou 19. marraskuuta 2007 kello 07.28 (UTC)

En muista tunnustuskirjoja ulkoa, mutta minusta ohjelmassa esitetty näkemys näkyvästä ja näkymättömästä kirkosta noudattelee melko tarkasti Augsburgin tunnustusta. Ohjelmassahan todetaan hyvin tarkasti, että näkyvää ja näkymätöntä kirkkoa ei voida tässä elämässä erotella toisistaan, mikä on aivan selkeästi Augsburgin tunnustuksen puolustuksen ja Schmalkaldenin opinkohtien mukaista. Ehkä voisi sanoa, että näkymättömän kirkon painotus on kevyesti reformoituun näkemykseen kallistuvaa: näkyvän kirkon organisaatio katsotaan pelkästään ehdonvallan alaiseksi kysymykseksi, vaikka toisaalta tunnustuskirjat korostavat sitä, että sakramenttien suorittamiseen antaa pätevyyden seurakunnan eli kirkon antama kutsu eikä suorittajan persoonalla ole tämän vuoksi vaikutusta. Tämä muotoilu vaikuttaisi minusta aiheutuneen nykyisestä naispappeuskiistasta. Toisaalta kirkkokurin korostaminen lähentelee Yksimielisyyden ohjeessa tuomittua Schwenkfeldiläisten harhaa, mutta pysyy kyllä myöskin aivan täysin kirkon tunnustuksen piirissä. --M. Porcius Cato 20. marraskuuta 2007 kello 10.28 (UTC)

Kaikki Suomen evl. kirkon herätysliikkeet ilmoittautuvat luterilaisiksi. Silti jokaisella niistä on vähintäänkin omat opilliset painotuksensa eli ne seikat, joita pidetään esillä ja joihin vedotaan. Nämä seikat pitäisi kaivaa esiin jostain asiantuntevasta neutraalista lähteestä. Myös taustasta voisi sanoa jotakin, esim. termit evankelioiva herätyskristillisyys ja evankelikaalisuus saattaisivat kuulua tähän yhteyteen. Yksi peruslähde, joka sietäisi mainita lähdeluettelossa, on www.uskonnot.fi. Sen Kansanlähetystä ja viidesläisyyttä koskevissa artikkeleissa on joitakin lähdeteoksia mainittu. Valitettavasti Harri Heinon kirja taisi olla niistä tuorein. Sivuston sisältö on vapaasti käytettävissä, jos lähde mainitaan, ks. http://www.uskonnot.fi/lisatietoja/. Muuta lähteeksi kelpaavaa tekstiä pitäisi kaivaa esiin, olisiko lukion oppikirjoissa tai tieteellisten vuosikirjojen artikkeleissa, en tähän hätään osaa sanoa. Artikkelin pituus on vielä kohtuullinen, joten mukaan voisi tulla myös luettelo SEKL:iin lukeutuvista tunnetuista tai muuten merkittävistä henkilöistä. --Paappa 23. marraskuuta 2007 kello 19.14 (UTC)

Ehdotan, että artikkeliin laaditaan lähdeluettelo ja varsinaiset lähdeviitteet – niiden suhteen onkin ahkeroitu kiitettävästi – olisivat oman Viitteet-otsikkonsa alla. Koska tämä teettää vähän työtä, perustelen: a) taitaa olla suositeltu käytäntö b) artikkelin lähdepohjan arvioiminen on helpompaa, kun lähteet ovat omana luettelonaan. --Paappa 23. marraskuuta 2007 kello 19.14 (UTC)

Lähdeluettelo on nyt merkitty. --Arla 25. marraskuuta 2007 kello 19.23 (UTC)