Keskustelu:Skitsofrenia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Onko "pirstomielisyys" niin vakiintunut synonyymi, että sitä tarvitsee johdannossa mainita? En ole kuullut käytettävän missään eikä Googlekaan kovin paljoa mitään löydä. --Jetman 9. lokakuuta 2006 kello 15.34 (UTC)

On paljastavaa, että ensimmäisenä skitsofrenian oireena mainitaan, että se voi "johtaa sosiaaliseen eristymiseen". Sosiaalinen eristyminen ei ole minkään sairauden oire. [[Tommi Höynälänmaa]] 10. joulukuuta 2007 kello 16.57 (UTC)

flunssa po. influenssa[muokkaa wikitekstiä]

viitteessä 1) puhutaan nimenomaan inluenssasta , joka on selvästi pehmpi ja pajon harvinaisempi tauti kuin "flunssa" eli tav. nuhakuume ja johon on myös olememassa rokote, esim. A-virus, aasialainen jne. ovat influenssa-epidemioita eivät flunssaa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Influenssa


Raskauden aikana sairastettu influenssa skitsofrenian takana? 10.08.2004

Virusten on pitkään epäilty olevan osallisena skitsofrenian esiintymiselle ja varsinkin influenssan on epäilty olevan yksi mahdollinen tekijä. Uusi tutkimus vahvistaa kantaa, että raskauden ensimmäisen puolikkaan aikana äidin sairastama influenssa nostaa skitsofrenian esiintyvyyden kolminkertaiseksi. Riski on jopa korkeampi, jos influenssa sairastetaan ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Syyksi epäillään viruksen sikiölle aiheuttamaa tuhoa aivoissa tai influenssaan liittyvää kuumetta ja mahdollista hapen puutetta. Tutkijoiden mukaan tällä teorialla olisi selitettävissä noin 14 prosenttia kaikista skitsofreniatapauksista. Nämä tapaukset olisivat helposti estettävissä rokottamalla tulevat äidit influenssaa vastaan.

Raskausaika Skitsofrenia

Lähde : Archives General Psychiatry

Hallusinogeenit ja skitsofrenia[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö kukaan onko missään lähdemateriaalia joka vahvistaisi sen että pitkäaikaisella hallusinogeenien tai esimerkiks cannabiksen käytöllä olis skitsofreniaa laukasevia tekijöitä? --Styroks 26. lokakuuta 2011 kello 09.35 (EEST)[vastaa]

Kummassakaan tapauksessa ei ole yksimielisyyttä. Tutkimustulokset vaihtelevat ääripäästä toiseen. --Iisak Lehtinen 28. lokakuuta 2011 kello 03.39 (EEST)[vastaa]

Kontrolloiduksi tulemisen "harhaluulo"[muokkaa wikitekstiä]

Alitajunta pystyy kontrolloimaan kehoa, esim. nukkuessa kyljen kääntäminen tapahtuu alitajuisesti. Reflexit ovat myös alitajuista kontrollia. Ei siis tarvita mitään harhaluuloa kontrollista vaan voi esiintyä todellisia hereillä olevan skitsofrenikon kokemuksia, joissa kehoa tai sen osia alitajunta kontrolloi hetkellisesti tai jopa pidempi aikaisesti. Harhaluulo olisi sitä, että kontrolloiva agentti nähtäisiin jonain muuna kuin alitajuntana.

Samalla tavalla tunteita ja tuntemuksia voi alitajunta luoda yllättävällä tavalla ja hetkellä luoden kokemuksen siitä ikään kuin joku olisi nappia painamalla vaikuttanut henkilön tuntemuksiin. Tämäkin siis ihan aito kokemus, ei mikään muistiharha tai "harhaluulo". Harhaluuloa olisi taas se jos syyttäisi alitajunnan sijaan CIA:ta, alieneja tai vastaavaa. Firrtree (keskustelu) 26. lokakuuta 2012 kello 18.17 (EEST)[vastaa]

Tunteet, kokemukset ja niiden aitous vs. harha on hyvää pohdintaa. Psykiatriassa useimmiten esim. ääniharhaksi kutsutaan sellaista ihmisen kuulemaa ääntä, mitä muut eivät kuule. Tästä huolimatta kokemus henkilölle itselleen voi olla aito. Huolimatta siitä, että puhutaan harhasta, ei tule kyseenalaistaa toisen todelta tuntuvaa tai todellista kokemusta. Jahka tutkimus etenee, näihin tulee ehkä parempia vastauksia (eikä uusinta tietoa itsellä todellakaan edes ole). Sellaisestakin tutkimuksesta hämärästi muistan, missä oli saatu sen suuntaisia tuloksia, että esim. ääniharhassa ihmisen korvassakin, eli täysin fyysisellä tasolla, tapahtuu jotain. Tämä pohdintahan liittyy ylipäänsä psykoosiin/harhoihin eikä sinänsä vain skitsofreniaan. Olavi (keskustelu) 30. joulukuuta 2012 kello 06.33 (EET)[vastaa]

Sairauden "parantomattomuudesta"[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa lukee, että "Skitsofreniasta ei voi parantua, vaan se on elinikäinen sairaus." Kuitenkin Terveyskirjaston Skitsofrenia-artikkelissa kerrotaan, että "Vaikka skitsofrenia onkin usein vuosia ja joidenkin kohdalla vuosikymmeniä kestävä sairaus, eri tutkimusten mukaan ehkä 5–20 % skitsofreniaan sairastuneista paranee sairaudesta täysin oireettomiksi. Tehtyjen seurantatutkimusten valossa 40–70 % sairastuneista toipuu vuosien myötä sairaudestaan elämäänsä tyytyväisiä ja kärsii vain lievistä oireista. Huomattava osa vakavastikin sairastuneista kykenee säilyttämään työkykynsä."  –Kommentin jätti 130.234.190.146 (keskustelu – muokkaukset)

Kyllä, monessa lähteessä lukee, että skitsofrenia on krooninen tai elinikäinen sairaus. Taitaapa olla niin, että skitsofrenia on sairaus jota ei voida ihmiseltä ikinä poistaa, mutta lääkityksen avulla oireet voidaan saada kuriin niin, että henkilö kykenee elämään enemmän tai vähemmän normaalia elämää. Skitsofreniaa sairastava voi lääkehoidosta huolimatta joutua uudestaan psykoosiin (engl. relapse). Skitsofreniaa kyetään hoitamaan erinomaisesti nykyaikaisilla hoitomuodoilla, joista lääkitys on avain. Skitsofreniaa on erilaisia (oireet vaihtelevat) ja jokaiselle siihen sairastuneelle on toisistaan poikkeavat prognoosit. Toistuvat psykoosit ja jatkuvasti huonontuva tila ovat huonoimpaan prognoosiin johtavia. Tämän lähteen mukaan: http://www.schizophrenia.com/szfacts.htm 25 prosenttia skitsofreniaan sairastuneista paranisi täysin eli sairaus jäisi vain yhteen psykoottiseen episodiin. Sitä, joutuuko henkilö kuitenkin syömään koko elämänsä ajan lääkkeitä (tavallaan estämään relapsea), kyseinen lähde ei kerro. --Hartz (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 21.28 (EEST)[vastaa]

Artikkelista poimittua: "Skitsofreniaa pidetään yleisesti vakavimpana psyykkisistä häiriöistä." Skitsofrenia ei välttämättä ole ohimenevä -- tuo häiriö-sana antaa ehkä sellaisen kuvan, että skitsofreniasta pääsee jotenkin eroon (väliaikainen). Sairauden vakavuutta voi varmaan arvioida usealla eri tavalla: mitä tässä sitten tarkoitetaan? Skitsofrenia voi olla elinikäinen sairaus, joka johtaa työkyvyttömyyteen ja taloudellisiin vaikeuksiin -- varmaan tällä tavalla tarkasteltuna sairaus on vakava. Toisaalta sairauteen voi kuulua äänten kuulemista ja omalla tavallaan äänten kuuleminen voi olla todella vakavaa, varsinkin jos ne kommentoivat henkilön tekemisiä ilkeästi. Artikkelissa voitaisiin varmaan täsmentää tuota, että millä tavalla vakava. Joku voisi väittää, että voimakas masennus on vakavampi sairaus kuin skitsofrenia. --Hartz (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 18.28 (EEST)[vastaa]

Artikkelia uudelleenjärjestelty ja poistettu tekstiä[muokkaa wikitekstiä]

Heips, muokkausyhteenvedolla "uuteen uskoon", poistin pitkiä pätkiä neuroleptien haittavaikutuksista, jotka eivät varsinaisesti kuulu tähän artikkeliin, vaan neuroleptejä yleisesti käsittelevään artikkeliin tai yksittäisiin neuroleptiartikkeleihin. Lisäksi poistin useita yksittäisten tutkimusten esittelyä, kun ne eivät tuoneet kokonaisuuteen juuri mitään hyödyllistä. Paljon järkevämpää olisi saada perusasiat kuntoon, kuin esitellä irrallisesti yksittäisiä tutkimuksia. Yhdistin useat otsikot ja leipätekstit selkeiksi kokonaisuuksiksi, jotka olisivat järkeviä kokonaisuuksia. --Hartz (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 16.40 (EEST)[vastaa]

Tästä on mielestäni hyvä jatkaa, kun suurimmat artikkelin ongelmat on ratkaistu. --Hartz (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 16.42 (EEST)[vastaa]

Kaksi tietolähdettä[muokkaa wikitekstiä]

Löysin kaksi yleisesitystä:

Varmaan molemmista kannattaisi poimia keskeiset tiedon jyväset? --Hartz (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 20.41 (EEST)[vastaa]

Kolmas skitsofreniaa käsittelevä tietolähde: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin "Ensipsykoosiin sairastuneen nuoren hoitoprosessi", Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2011. Löytyy myös Googlesta PDF-tiedostona. Lähteessä on suomalaisesta hoitokäytännöstä. Tuon lopussa on lähdeluettelo, jossa esim.

Kahteen ryhmään?[muokkaa wikitekstiä]

Psykoottiset mielisairaudet on jaettu "iät ja ajat" kolmeen eikä kahteen ryhmään. Ryhmät olivat skitsofrenia, maanis-depressiivinen (nyk. kaksisuuntainen) ja kolmantena paranoidinen (vainoharhainen) psykoosi, joka on ihan eri asia kuin skitsofrenian "paranoidinen" muoto johon kuuluvat käskevät äänet yms. Nykyään asia on hieman toisin, koska psykiatria kehittyy maailman ja tieteen mukana. --Höyhens (keskustelu) 13. maaliskuuta 2016 kello 04.07 (EET)[vastaa]

Arkistoitu vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olen muokkaillut artikkelia merkittävästi viime aikoina. Minulla on runsaasti omia ajatuksia siitä miten artikkelia kannattaisi kehittää, mutta ajattelin kysyä muiden yleisiä kehitysehdotuksia. Artikkelista on karsittu runsaasti kaikenlaista liiaksi Asperger-oireyhtymään liittyvää ja kaikenlaisten sekalaisten tutkimusten esittelyä. Toin artikkelista Psykoosi pitkän pätkän tekstiä, joka on sulautettu osaksi artikkelia suht onnistuneesti. Mielestäni artikkelin rakenne on kunnossa ja sitten pitäisi vain lisätä tietoa eri kohtiin ja varmentaa väitteitä/lisätä lähteitä eri väitteille. En ole aivan varma välittyykö artikkelista se minkälainen sairaus on yleisesti ottaen -- sitä pitää mielestäni vielä työstää, mutta ongelmana tietysti on se, että sairaus on hyvin monimuotoinen. --Hartz (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 09.14 (EEST)[vastaa]

Lupaava artikkeli -ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. --93.106.77.167 19. toukokuuta 2016 kello 21.06 (EEST)[vastaa]

En jaksa enkä osaa perehtyä, mutta eikö tämä ole aiheena vähän liian iso ja artikkelina epävakaa ja IP-numeroiden muokkaama, että tälle kannattaisi antaa tämänkaltaisessa skitsopediassa minkäänlaista "yhteisön hyväksymää" statusta? Tässä tulee selvästi Wikipedian rajat vastaan aivan toisella tapaa kuin Pokemon tai Salatut eläimet -artikkeleissa. En kannata, en nyt enkä tulevaisuudessa. --Esamatti1 (keskustelu) 23. toukokuuta 2016 kello 00.06 (EEST)[vastaa]
Liikaa erilaisia ongelmia laadukkaaksi. Muotoiluvirheitä, lähteettömiä osia, liian laaja, liian suomikeskeinen (Suomi mainitaan ainakin 45 kertaa). --Savir (keskustelu) 23. toukokuuta 2016 kello 12.07 (EEST)[vastaa]

En kannata. Artikkelin historia on aika epävakaa, kun sitä muokkaa suurin osin sekalainen liuta IP-muokkaajia. Arkistoin ehdotuksen. --Msaynevirta (k · m) 25. toukokuuta 2016 kello 12.04 (EEST)[vastaa]

  • Historia-osio on sekalainen kokoelma tietoa. Sitä kannattaisi muokata luettavampaan muotoon.
  • Liitännäissairaukset-osio on huomattavan lyhyt. Jos siihen ei tule muuta, osion yhdistämistä johonkin muualle tekstiin voisi ajatella.
  • Viiteluettelossa on neljä kertaa viittaus duodecim-lehteen, niitä voisi joko yhdistää jos kyse samasta lehdestä tai merkitä lehden sisältämä juttu lähdeviittaukseen, jotta ne erottaisi toisistaan.
  • Artikkelissa ei ole käytetty tätä lähdettä: duodecim: Skitsofrenia. Varmaan tätä kannattaisi käyttää? Siitä saisi täydennystä vähän joka kohtaan sekä sisältää lähdeluettelon, josta löytää lisää. --Hartz (keskustelu) 9. heinäkuuta 2016 kello 15.45 (EEST)[vastaa]
  • Miksi tässä artikkelissa ei ole tähän mennessä käytetty liimablankoja luvun ja prosenttimerkin välissä niinkuin on tapana? Putsari (keskustelu) 20. helmikuuta 2020 kello 11.22 (EET)[vastaa]

Homeopatia ja hopeavesi[muokkaa wikitekstiä]

Tämä suhteellisen harmittomalta vaikuttava artikkeli puolustaa homeopatian ja kolloidisen hopean käyttöä sairauskohtauksessa 2001:14BB:A2:3C6:0:0:21B:7301 12. lokakuuta 2022 kello 16.56 (EEST)[vastaa]

Haulla ei löytynyt hopeavettä. Kopioitko lauseen tähän. --Runoilija6543 (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 17.08 (EEST)[vastaa]