Keskustelu:Silmä

Tämä artikkeli keskittyy linssiin perustuvaan silmään. Muunkinlaisia silmiä on (kuten kuvatekstissä viitataan), esim hyönteisten silmät. Pitäisikö tämä artikkeli rajata ihmissilmään vai laajentaa sitä? Jawacz 16. lokakuuta 2006 kello 18.38 (UTC)

Tätä artikkelia voisi varmaan laajentaa muun tyyppisiin silmiin ja tehdä ihmisen silmästä kokonaan oma artikkelinsa. --Teme 16. lokakuuta 2006 kello 18.40 (UTC)

Homunculus

"Ylösalainen kuva opitaan kääntämään oikein päin ja tulkitsemaan isoaivojen primaarisella näköalueella takaraivolohkossa." Tämä ihan lukion biologian kirjaankin päätynyt ajatus on aika erikoinen. Silmän evoluutio ulottuu vähintään satojen miljoonien vuosien taa. Miksi kuva "opittaisiin kääntämään" vasta lapsena? Onko keskuudessamme ihmisiä, joilla tämä oppiminen ei ole onnistunut ja jotka siksi joutuvat pitämään televisiota ylösalaisin pöydällä? Aiheutuuko dementiasta tai aivoveritulpasta joskus kuvan pyörähtäminen ylösalaisin, kun oppi häviää?

Tämä on siis väite joka vaatii konkreettista evidenssiä. Taustalla piilee nimittäin 1700-luvun homunculus-ajattelu -- aivoissa istuu pikku-ihminen, joka katselee silmien kuvaa kuin televisiota.

Pikku kysymys tähän lopuksi. Löydättekö tätä väitettä englanninkielisestä Wikipediasta? 91.152.72.42 12. toukokuuta 2008 kello 19.13 (UTC)

Ellei kukaan asiantuntija puutu, muokkaan lauseen seuraavaan muotoon. "Kuvan tulkitseminen alkaa verkkokalvolla ja jatkuu isoaivojen primaarisella näköalueella takaraivolohkossa." 193.110.108.67 13. toukokuuta 2008 kello 09.47 (UTC)

Kuvan kääntäminen tulee ensimmäisen kerran tekstiin versiossa 23. maaliskuuta 2005 kello 11.30, jo aika alkuvaiheessa. Tieto saattaa olla peräisin koulukirjasta - ip on Vantaan koulujen yhdyskäytävä. 193.110.108.67 13. toukokuuta 2008 kello 10.27 (UTC)

Kuvan kääntäminen viittaa tässä varmaankin tunnettuun kokeeseen (en kyllä heti löydä luotettavaa lähdettä mutta ohessa malliksi yksi webbilegenda googlattuna kuitenkin, http://www.physlink.com/Education/AskExperts/ae353.cfm ), jossa koehenkilö pitää kuvan ylösalaisin kääntäviä laseja jatkuvasti päässään. Joidenkin päivien jälkeen kuva ei enää ole ylösalaisin. Jawacz 13. toukokuuta 2008 kello 13.56 (UTC)

Minusta tuo antamisi linkki ei vaikuta kovin hyvältä. Löytyykö tätä diskurssia englanninkielisestä Wikipediasta? Vetoaisin tähän, että biologisesti olisi täysin käsittämätöntä, että kuva olisi vastasyntyneellä väärinpäin, ja se sitten opittaisiin kääntämään oikein. Se on mahdollista, että alas-suunnan taju on kehittymätön, siihenhän liittyy tasapainoaisti ja käden ja katseen yhteistoiminta. Toinen asiaan liittyvä erikoisuus on filosofinen ongelma; nimittäin verkkokalvo on kiinteästi piuhoitettu V1-kuorelle, joten kuva V1-kuorella pysyy siinä asennossa missä se pysyy. Sama koskee kuvan prosessointia eteenpäin. Kuva ei siis itse asiassa voi kääntyä, ainoa mikä kääntyy on taju siitä, mikä on "alaspäin". 193.110.108.67 14. toukokuuta 2008 kello 08.04 (UTC)

Tässä on toinen mielipide: http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20080125023327AALDQN2 . Aivot kasvavat ymmärtämään kuvan oikein; eivät ne kuvaa käännä, vaan tasapainoaisti, näköaisti ja silmän ja käden koordinaatio synkronoituvat tuottamaan elämyksen alas- ja ylös-suunnista. 193.110.108.67 16. toukokuuta 2008 kello 13.20 (UTC)

Ja ne kokeet joista on ollut puhetta: Stratton 1897 ja muistaakseni Kohler 60-luvulla - luonnollisesti eivät tutkineet mitä aivokuorella tapahtuu. Kun asiaa on tutkittu, mitään kovin erityistä ei ole löydetty: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10664787

Asetin väitteen kuvan kääntymisestä kyseenalaiseksi, vaikka mielestäni asiassa ei mitään kyseenalaista olekaan. Väite esiintyy niin paljon että ehkä on parempi mainita, että tällainen kuvan kääntymisväite on esitetty, ja viitata tutkimusperinteeseen joka lähtee Strattonin 1800-luvun lopun kokeista.193.110.108.67 20. toukokuuta 2008 kello 08.02 (UTC)

Havaitsevatko tapit värejä

Aistinsoluilla (tapit, sauvat ja gangliotkin) on kullakin oma ominainen herkkyyskäyränsä. Karkeasti ottaen kaikki aistinsolut aistivat kaikkea valoa. Väriaistimus perustuu pikemmin aistinsolutyyppien aktivaatioiden suhteeseen kuin itse aktivaatioon. Tämä ei tule artikkelista riittävästi ilmi. 193.110.108.67 16. toukokuuta 2008 kello 13.20 (UTC)

Erotuskyky

Olen yrittänyt kaivella tietoa ihmissilmän erotuskyvystä, mutta en ole saanut varmaa ja kunnon vastausta kysymykseeni. Mikä on siis pienin kohde, jonka ihmissilmä erottaa? --Avaruusraketti 15. maaliskuuta 2009 kello 11.41 (EET)

Parhaimmillaan se on noin kaariminuutin luokkaa. --Seppo Linnaluoto 13. tammikuuta 2010 kello 14.18 (EET)

Löyytykö tälle tiedolle vielä lähdellä? --blite 14. tammikuuta 2010 kello 15.08 (EET)

Yksi kaariminuutti lienee millin objekti kolmen metrin päästä. Kuulostaa aika vähäiseltä, mutta väite vilahtaa artikkelissa Visual acuity. --4096 tavua 4. helmikuuta 2010 kello 22.21 (EET)

Silmät evoluutiossa

Hei! Kumosin käyttäjän Markuskala tekemän muutoksen, jossa käytännössä poistettiin kokonaan maininta silmän evoluution pohdinnasta. Pohtinta on lähteetön, mikä mielestäni on kehitettävä asia. Teksti oli kuitenkin merkitty asiallisesti lähdeviitettä kaipaavaksi, eikä tekstin poistaminen mielestäni ollut oikea ratkaisu artikkelin kehittämiseen. Olisi totta vie kuitenkin hyvä, jos jotain asiallista lähteistystä kyseiselle maininnalle saisi -- tiedän, että asianmukaisia lähteitä löytäisivät varsinkin asiaan perehtyneet! --blite 17. tammikuuta 2011 kello 13.40 (EET)

Artikkelin painotusta korjattava

Artikkelin pitäisi painottua enemmän silmän evoluutioon ja eri eläinpääjaksoissa esiintyviin silmätyyppeihin eikä vain yhden olion ihmisen silmään. --Orf 3. helmikuuta 2012 kello 13.52 (EET)

Näin tärkeästä aiheesta pitäisi olla kattavampi artikkeli, kyse on kuitenkin keskeisestä aiheesta, päinvastoin kuin Wikipedian useat viihdepainotteiset artikkelit. -- Drefer (keskustelu) 3. marraskuuta 2014 kello 13.12 (EET)