Keskustelu:Semipresidentialismi
Pitäisikö kartta poistaa virheellisenä? Koska Suomen presidentillä on merkittävää poliittista valtaa, Suomi on semipresidentiaalinen, vaikkakin lähempänä parlamentarismia kuin ennen. Unkarinkin ehkä voisi laskea semipresidentiaaliseksi. 193.64.21.66 20. heinäkuuta 2012 kello 18.46 (EEST)
Artikkelin nimi[muokkaa wikitekstiä]
En ole koskaan kuullut tällaista termiä eikä hakutuloskaan ole kovin vakuuttava. --Käyttäjä:Kielimiliisi 4. kesäkuuta 2014 kello 22.14 (EEST)
Eikä vakuuta edelleenkään. Yksi maininta jossakin artikkelissa, jota ei pääse edes lukemaan nähdäkseen yhteyden, ei vakuuta termin yleisestä käytöstä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 5. kesäkuuta 2014 kello 10.48 (EEST)
- Ehdotan että uudeksi nimeksi tulisi puolipresidentiaalinen järjestelmä. Tämä on liian ismi perusteinen muoto. Sama koskisi myös termiä Presidentialismi joka voitaisiin siirtää nimelle presidentillinen järjestelmä. --Ashoka (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 11.53 (EEST)
- Mahdollisia nimivaihtoehtoja ovat nähdäkseni ainakin semipresidentialismi, semipresidentiaalinen järjestelmä, puolipresidentiaalinen järjestelmä ja puoliparlamentaarinen järjestelmä. Jokaiselle vaihtoehdolle löytyy joitakin lähteitä. Artikkelin nykyisen nimen (semipresidentialismi) mukaista muotoa on käyttänyt valtio-opin professori Dag Anckar aihetta koskevassa ansiokkaassa Politiikka-lehden artikkelissaan. Helsingin yliopiston valtio-opin verkko-oppikirja puolestaan käyttää termiä semipresidentiaalinen järjestelmä. Samaa termiä käyttävät myös Turun, Tampereen ja Lapin yliopistot opetuksessaan, sekä muun muassa Ulkopolitiikka-lehti. Koska yliopistoissa opetetaan näin, ja tämä termi näyttäisi olevan laajimmin käytössä, itse annattaisin tätä vaihoehtoa, jos nykyinen ismi ei tunnu hyvältä. ¬Antilope 9. kesäkuuta 2014 kello 13.08 (EEST)
- Kannatan muotoa semipresidentiaalinen järjestelmä. --Kospo75 (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 08.12 (EEST)
- Joku muu nimi kuin semipresidentialismi. Presidentialismi-artikkelikin on jo nimetty uudelleen. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 01.39 (EEST)
- Mahdollisia nimivaihtoehtoja ovat nähdäkseni ainakin semipresidentialismi, semipresidentiaalinen järjestelmä, puolipresidentiaalinen järjestelmä ja puoliparlamentaarinen järjestelmä. Jokaiselle vaihtoehdolle löytyy joitakin lähteitä. Artikkelin nykyisen nimen (semipresidentialismi) mukaista muotoa on käyttänyt valtio-opin professori Dag Anckar aihetta koskevassa ansiokkaassa Politiikka-lehden artikkelissaan. Helsingin yliopiston valtio-opin verkko-oppikirja puolestaan käyttää termiä semipresidentiaalinen järjestelmä. Samaa termiä käyttävät myös Turun, Tampereen ja Lapin yliopistot opetuksessaan, sekä muun muassa Ulkopolitiikka-lehti. Koska yliopistoissa opetetaan näin, ja tämä termi näyttäisi olevan laajimmin käytössä, itse annattaisin tätä vaihoehtoa, jos nykyinen ismi ei tunnu hyvältä. ¬Antilope 9. kesäkuuta 2014 kello 13.08 (EEST)
- "Puolipresidentiaalinen järjestelmä" ja "semipresidentiaalinen järjestelmä" ovat kumpikin kelvollisia nimiä ja löytyvät arvovaltaisista lähteistä. Kannatan ensinmainittua, koska se on suomenkielisempi. --Savir (keskustelu) 22. maaliskuuta 2022 kello 12.55 (EET)
Uudessa Pikkujättiläisessä vuodelta 1989 Suomen ja Ranskan ja muistaakseni myös Senegalin valtiomuodoksi on merkitty parlamentaaris-presidenttivaltainen tasavalta. Kävisikö artikkelin nimeksi parlamentaaris-presidenttivaltainen valtiomuoto? Jaalei (keskustelu) 19. elokuuta 2015 kello 01.30 (EEST)
Tai parlamentaaris-presidenttivaltainen hallintojärjestelmä. Jaalei (keskustelu) 19. elokuuta 2015 kello 01.49 (EEST)
Entä Kirgisia?[muokkaa wikitekstiä]
Onko myös Kirgisia semipresidentiaalinen maa? Se muuttui presidentiaalisesta parlamentaariseksi, mutta presidentille jäi vielä paljon valtaa, vaikka osa siitä katosikin. Mitä mieltä olette? Jaalei (keskustelu) 19. elokuuta 2015 kello 01.29 (EEST)