Keskustelu:Sähköherkkyys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tieteellinen näyttö ja etiologia[muokkaa wikitekstiä]

Yksittäisten tutkimusten käsittelyn voinee poistaa, ainakin omaa tulkintaa ja uutta tietoa? Ymmärtääkseni tietosanakirja-artikkelissa painoarvoa on enemmän tuorehkoilla review-artikkeleilla kuin yksittäisillä valtavirran tuloksista poikkeavilla tutkimuksilla. Artikkelin teksti

"Eräässä amerikkalaisessa sokkotutkimuksessa[11] 16 tutkimuksen alkuvaiheessa valikoitua sähköherkkää tunnisti tutkimuksen viime vaiheessa ärsykkeet kolmeen kertaan sadan prosentin tarkkuudella. He reagoivat aina aitoon ärsykkeeseen, mutteivät kertaakaan lumeärsykkeeseen."

on varmasti sinänsä totta, mutta wikiartikkelissa jo aiemmin viitattu systemaattinen katsaus tarkastelee 31 tutkimusta, mukaan lukien aiemman lainauksen William Rean suorittamaa tutkimusta, jota kommentoidaan seuraavasti:

"Although the substantive parts of this study were described as double-blind, the authors reported that the exposure equipment and its operator were present in the testing room during the experiment. A subsequent attempt by this group to replicate their findings, but this time using a screen to prevent participants from seeing the manipulation of the exposure equipment, did not find any evidence of biophysical hypersensitivity." (Rubin et al. 2009)

Eli artikkelin "erästä amerikkalaista tutkimusta" ei pystytty toistamaan, koska alkuperäinen koeasetelma oli kyseenalainen. Tämän lisäksi Kwonin sekä Louisianan yliopiston tutkimusten nostaminen esiin artikkelissa näin yksityiskohtaisesti kuin ne on nyt esitetty antaa niille liikaa painoarvoa, aivan kuin ne ohittaisivat kymmenet muut tutkimukset laadullaan ja tuloksillaan. Mielestäni näiden tutkimusten yksityiskohtainen käsittely kannattaisi poistaa artikkelin sanakirjalaadun parantamiseksi, sekä ettei nocebo-ilmiötä ruokita. Toivottavasti sanomani ei välity puolueellisena tai paasaavana. Jonusz (keskustelu) 13. helmikuuta 2015 kello 22.02 (EET)[vastaa]

Tutkimustulosten tulkinnasta[muokkaa wikitekstiä]

Palautin voimaan edellisen, oman versioni. Poistetuissa kohdissa oli tutkimustuloksista esitetty ikäänkuin tosiasioina tulkintoja, joita tutkimusdatasta tai tutkimusten yhteenvedosta ei voida lukea.

Kwonin väitöskirjan tapauksessa väittärissä itsessään kirjoitetaan: "An important finding was that extraordinary performance with extremely low probability could occur even twice in a sample of only 84 subjects. Such performance has not been reported even in those who strongly claimed to be able to perceive EMF. The two subjects did not know how they did it and failed in replication. This finding emphasizes the importance of replication in the EMF studies in general "Kwonin väitöskirja

Minun versioni noudattaa täsmälleen tätä. Kwon antaa kahden koehenkilön suorituksille todennäköisyyksiksi "97% (binomial P = 1.28 × 10-25) and 94% (binomial P = 9.40 × 10-22)". Ja nämä kummatkin toteutuivat siis samassa kokeessa (todennäköisyys tälle on näiden kahden tulo). On täysin vastuutonta väittää ykskantaan, että nämä tulokset olisivat "sattuman tulosta".

Sama koskee toista mainittua tutkimusta - siitä en tosin tiedä tulosten todennäköisyyttä, mutta voi veikata, että se on tähtitieteellisen pieni. Sitäkään ei voi tuosta vain väittää sattumaksi.

Jussi Hirvi 11. tammikuuta 2011 kello 23.15 (EET)[vastaa]

Potilasjärjestö[muokkaa wikitekstiä]

Piti tänne mainitsemani, että sähköyliherkkien järjestöjä ei mielestäni luokitella potilasjärjestöiksi Suomessa. Lisäksi aikaisemmin viitattu (nyt poistettu) ulkomaalainen järjestö ei ilmoittanut olevansa potilasjärjestö sivuillaan. Jos jollain on kuitenkin toista tietoa, niin oikaiskaa minua. 62.236.60.115 28. joulukuuta 2010 kello 00.37 (EET)[vastaa]


Poistit siis koko lisäykseni? No, katsotaan. Olet oikeassa ettei electrosensitivity.org, johon viittasin, ole potilasjärjestö vaan ihan tavallinen infosivusto. SIinä mielessä poisto oli perusteltu.

Koetan kaivaa ihan oikeiden potilasjärjestöjen kannan hoitoon (ja samalla tarkistaa, missä mielessä ne ovat potilasjärjestöjä). Potilasyhdistysten kanta hoitoon on mielestäni arvokas lisä artikkeliin, koska se perustuu kokemustietoon. Se on käytännöllistä, ei teoriaan perustuvaa tietoa.

Jussi Hirvi 28. joulukuuta 2010 kello 20.06 (EET)[vastaa]


Suomen sähköyliherkät ry:n puheenjohtaja Erja Tamminen kertoo sähköpostitse, että yhdistys pitää kyllä itseään "potilasjärjestönä". Yhdistys on Suomen Potilasliiton jäsen, ja suhteet liittoon ovat Tammisen mukaan hyvät.

RAY:n potilasjärjestöjä käsittelevässä tutkimuksessaHanna Toiviainen: Potilasjärjestöt. Avustustoiminnan raportteja 15 sanotaan, että "Käsitteenä potilasjärjestö on hyvin liukuva ja ymmärretään laajasti". Suomessa ei ole kattavaa rekisteriä potilasjärjestöstä eikä sitovia kriteerejä potilasjärjestöille.

Suomen sähköyliherkät -yhdistystä ei mainita tuon RAY:n tutkimuksen 130 potilasjärjestön joukossa. En ole varma, pitäisikö tästä päätellä, että RAY ei arvosta sähköyliherkkien yhdistystä, vai johtuuko poisjättö jostain käytännöllisestä rajauksesta tai unohduksesta.

Ruotsin vastaava yhdistys Elöverkänsligas Riksförbund on vastaavalla tavalla jäsenenä Handikapp Förbunden -järjestössä, johon kuuluu 39 erilaista potilasjärjestöä.Elöverkänsligas Riksförbund Jussi Hirvi 29. joulukuuta 2010 kello 22.04 (EET)[vastaa]

Ottamatta kantaa ylläolevaan, on jokseenkin mielenkiintoista, että sähköyliherkkien ihmisten yhdistys on perustanut itselleen kotisivut sähköiseen Internettiin... ;D --Compance 11. syyskuuta 2011 kello 19.36 (EEST)[vastaa]
Aina voi pilkata asiaa josta ei tiedä mitään. Pilkanteko auttaa ehkä vain pilkkaajaa itseään pysymään tasapainossa. En kyllä itse ole sähköherkkä, joten omakohtaisia kokemuksia ei ole. --Päivämies (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 08.39 (EET)[vastaa]

Tautiluokitus[muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöherkkyys on 22.11.2014 tiedotteen mukaan liitetty suomalaiseen tautiluokitukseen, joten nyt kannattaa pilkkaajien tutkituttaa korvien väli. --Päivämies (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 08.39 (EET)[vastaa]

Se on listattu tautiluokitukseen oirekoodina, ei sairautena, joten tämän hetkinen artikkeli on valheellinen. –Kommentin jätti 94.237.39.85 (keskustelu)
Kuinka voi luottaa ip:llä kirjoittavan lähteettömään tietoon. --Päivämies (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 09.38 (EET)[vastaa]

No voi hellantenttas. "R78.0 Etanolin esiintyminen veressä" Onko tämä päivämiehen mielestä "virallinen sairaus"? Jo itsensä linkittämässä lähteessä on riittävä informaatio, STM:n sivuilla ei kertaakaan edes mainita sanaa "sairaus", vaan puhutaan oireista. ICD10:ssä kaikki R-gategorian alle menevät ovat oirekoodeja, yksikään niistä ei ole sairaus. http://apps.who.int/classifications/icd10/browse/2015/en#/XVIII 94.237.39.85 2. joulukuuta 2014 kello 04.21 (EET)[vastaa]

Ei voikaan, kuten muuhunkaan lähteettömään tietoon. Kyseessä on kuitenkin helposti ja nopeasti googlaten verifioitava tosiasia. Samalla kertaa tulee falsifioiduksi toisen anonyymin levittämä disinformaatio. Ympäristöherkkyys on todella lisätty ICD-10:n suomalaiseen versioon. Tämä koodi R68.81 ei kuitenkaan ole sairaus, vaan pelkästään tapa luokitella potilaan kokemia oireita ja merkkejä. Se ei siis ole diagnoosi eikä ota kantaa oireiden todelliseen syyhyn. Lisäksi "ympäristöherkkyys" ei viittaa pelkästään fiktiiviseen sähköherkkyyteen vaan herkkyyteen kaikenlaisille todellisillekin ympäristötekijöille parfyymeista lähtien. 91.158.106.243 25. marraskuuta 2014 kello 02.32 (EET)[vastaa]
Aina on näitä "asiantuntijoita". Mullekin viitattiin toistakytävuotta korvien väliin, kunnes ruvettiin puhumaan borrelioosista, ja se löytyi syyksi. Kannattaisi (ainakin jos uskaltaa puhua omalla nimellään) pitää suuta soukalla ettei tarvitse hävetä sitten kun lääketiedekin tietää saman minkä sairaat tietävät jo valmiiksi. Maailma ei ole valmis eikä kaikki tieto vielä selvitetty laboratorioissa. Sitten kun maailma on valmis voimme yhdessä kipata skumppalasilliset. --87.95.60.196 25. marraskuuta 2014 kello 05.12 (EET)[vastaa]
Kynnys Wikipediaan sisällytettäväksi on tarkistettavuus, ei totuus. Ei myöskään edistä asiaa käskeä muita googlettamaan, vaan jos itse tietää mistä asian voi tarkistaa, niin asia ratkeaa paljon vähemmällä väittelyllä lähteeseen viittaamalla. Netistä löytyy vuoden 2011 versio suomalaisesta ICD-10:stä, josta sivulta 677 voi todeta että pääluokassa R on luokiteltu muualla luokittamattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset. Sivulta 694 löytyy luokka R68 Muut yleiset oireet ja sairaudenmerkit. Myös sivuilta 34 ja 35 löytyy hieman apua koodien tulkintaan.--Custoo (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 23.54 (EET)[vastaa]
Yle Puheella oli tänään Työterveyslaitoksen ylilääkäri selvittämässä tätä luokituksen tasoa ja merkitystä. Kohdasta 42:50 eteenpäin.--Custoo (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 21.23 (EET)[vastaa]

Maininta humpuukista[muokkaa wikitekstiä]

Sähköherkkien oireet varmaan ovat olemassaolevia mutta artikkeliin pitäisi lisätä tietoa siitä kuinka tällä hävyttömästi rahastetaan sairaita ihmisiä. --188.238.26.239 30. kesäkuuta 2018 kello 20.00 (EEST)[vastaa]

Mielestäni tämä käy jo hyvin ilmi artikkelin loppupäästä: "Suomeen on syntynyt sähkölaitteiden "säteilyvaaroista" puhuvien kiertävien myyntimiesten joukko, joka ensin pelottelee asiaan perehtymättömiä tekemään "säteilymittauksen" kotiinsa.[39] Tämän jälkeen ihmisille myydään säteilyltä suojaavia tuotteita." --Vesa Linja-aho (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 12.01 (EEST)[vastaa]

Lupaava artikkeli -ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tämä on jo lupaava artikkeli, paljon paremmin lähteistetty kuin moni muu terveysalan artikkeli. Mitä pitäisi parantaa vielä? --93.106.248.215 3. heinäkuuta 2018 kello 12.44 (EEST)[vastaa]

Onko sähköallergia synonyymi tälle? Mikäli on pitäisi katsoa allergian määritelmää. Tällaisissa lääketieteellisissä tai biologisissa artikkeleissa täytyisi löytää vastaavuutta eläinkunnasta. Siksi tehdään rottakokeita. Magneettikentän pystyy hahmottamaan linnut, jotka suunnistavat magneettisten napojen avulla. Artikkeli ei mielestäni ole tyydyttävä ilman eläinkokeiden esittelyä. --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 09.35 (EEST)[vastaa]
Artikkelissa on linkki Sähköaisti artikkeliin, lintujen magneettisuunnistusta ja magneettiaistia on tutkittu paljon [1] [2] mutta minne kohdalle ne artikkeliin ujuttaisi? --93.106.248.215 5. heinäkuuta 2018 kello 11.06 (EEST)[vastaa]
Johdannossa on varmastikin virhe. Siinä puhutaan sähkömagneettisesta säteilystä. Auringonvalo on sähkömagneettista säteilyä, samoin hehkulampun valo. Varmaankin tarkoitetaan sähkömagnetismia, jopa ihan vain magnetismia? Tämä pitäisi ratkaista. --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 09.43 (EEST)[vastaa]
Korjattu. --93.106.248.215 5. heinäkuuta 2018 kello 10.56 (EEST)[vastaa]

Minusta tämä olisi kanssa lupaava artikkeli: lähdeviite löytyy kaikille olennaisille asioille ja oikeastaan lähes kaikille muillekin. Artikkeli voisi olla jopa hyvä artikkeli, kunhan:

  • Rakennetta siistitään.
  • Muutama kuva olisi hyvä saada mukaan.
  • Lähteitä voisi perata sen verran, että jokaiseen yksittäiseen tutkimukseen ei kannattane viitata vaan ainoastaan yhteenvetotutkimuksiin. Nyt siellä on suomalaisväitöskirjaa sun muuta kirjavasti.

--Vesa Linja-aho (keskustelu) 11. heinäkuuta 2018 kello 14.53 (EEST)[vastaa]

Mitä sähkömägneettiseen säteilyyn tulee, mikroaallot voivat aiheuttaa todella oireita runsaasti saatuna, samoin uv-säteily puhumattakaan gammasäteilystä. Mutta näistähän tässä ei ole kyse. Jos tätä artikkelia ei kovasti muuteta, tässä voisi olla lupaavan aineksia, mutta jos tämä luisuu pseudotieteen suuntaan, olisin kovasti varovainen. Oireiden syntymekanismia ei ole vielä selvitetty siten että kyse olisi nimen omaan sähköstä johtuvaa, eikä se näytä todennäköiseltä. Sinänsä oireet ovat totta eikä niitä pidä vähätellä, mutta niiden syyt vaikuttavat olevan yleensä jotain muuta. Siis tällaisenaan lupaavaksi joo. --Höyhens (keskustelu) 12. heinäkuuta 2018 kello 19.22 (EEST)[vastaa]
Kai tällä on kannatusta, joitakin korjauksiakin tehtiin. Merkkaan. J.K Nakkila (keskustelu) 15. heinäkuuta 2018 kello 08.04 (EEST)[vastaa]

Artikkelin nimeksi voisi vaihtaa Sähköyliherkkyys -> Sähköherkkyys[muokkaa wikitekstiä]

Englanniksi tämä on Electromagnetic hypersensitivity (EHS), termiä käytetään mm. tieteellisisssä artikkeleissa. 1990-luvulla tätä kutsuttiin suomessa sähköallergiaksi, sitten sähköyliherkkyydeksi, mutta nykyään sähköherkkyydeksi. Suomessa sähköherkkyys-termiä käytetään niin tiedeyhteisössä (mm. Käypä Hoito -suositus vuodelta 2016 [3] ja Lääkärilehti 2017 [4]) kuin sähköherkkien itsensä toimesta (on Sähköherkät ry ja Sähköherkkyyssäätiö). Puhekielessä törmää vielä satunnaisesti sähköallergiaan, mutta sähköherkkyys on napakka ja sekä tiedeyhteisön että herkkien itsensä käyttämä muoto. --Vesa Linja-aho (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 12.08 (EEST)[vastaa]

Tapio Ala-Nissilän asiantuntijuus[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa siteerattiin kahdessakin kohdassa Aalto yliopiston fysiikan professori Tapio Ala-Nissilää ja väitettiin, että hän olisi perehtynyt säteilyn kudosvaikutuksiin. Ala-Nissilältä ei ole kuitenkaan julkaistu yhtään sähkömagneettisen säteilyn kudos- tai muitakaan terveysvaikutuksia käsittelevää tutkimusta eikä mitään muutakaan sähköherkyyteen liittyvää tutkimusta. Ala-Nissilän tutkimusala on teollisuuden prosesseissa, ja hän on tutkinut etenkin polymeerien eli eri muovilaatujen ja paperikuitujen ominaisuuksia ja nanohiukkasia. Asian voi tarkistaa hänen julkaisuluettelostaan, joka löytyy Aalto yliopiston sivuilta: https://research.aalto.fi/en/persons/tapio-alanissila(63825da4-7738-42f3-a35a-ed40385de4c6)/publications.html?ordering=researchOutputOrderByPublicationYear&page=0&descending=true 46.132.78.158 5. huhtikuuta 2020 kello 23.16 (EEST) Lisäys: Oikaisin Ala-Nissilän erikoistumisalan, mutta Nitraus kumosi asiallisen ja lähteisteyn oikaisuni 11 minuutin kuluttua.46.132.78.158 6. huhtikuuta 2020 kello 00.15 (EEST)[vastaa]

Väärin siteerattu tutkimus placeboaltistuksesta[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa siteerattiin väärin King Kollegessa tehtyä koetta. Artikkelissa annettin ymmärtää, että 54 % niistä, joille oli näytetty Wifi-verkkojen terveysriskejä käsittelevä dokumentti koki hermostuneisuutta, ahdistuneisuutta, keskittymisvaikeuksia tai ihon kihelmöintiä. Kyseinen prosenttiosuus oli todellisuudessa molempien ryhmien keskiarvo.46.132.78.158 6. huhtikuuta 2020 kello 00.16 (EEST)[vastaa]