Keskustelu:Sääminginsalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maanmittauslaitos ja Suomen Ympäristökeskus toteavat melkoisen yksitotisesti, että Soisalo on Suomen suurin sisävesialueen saari. Lähde: www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_alue.html --193.167.190.60 6. toukokuuta 2008 kello 07.17 (UTC)

Ja itse asiassahan, jos Sääminginsalo on saari, niin silloinhan myös Jyllanti ja Peloponnesos ovat saaria.--Urjanhai 6. helmikuuta 2009 kello 20.15 (EET)[vastaa]

Mikähän tässä on homman nimi: [1] IP on poistanut artikkelista tietoa. Ainakin alkuperäisen lähteen mukaan Sääminginsalo on Suomen toiseksi suurin saari, mutta nyt ip väittää että se on kaikkein suurin? Mikä tieto on oikeassa ja että pitääkö tuo viimeisin muutos palauttaa? --Ville Siliämaa 6. maaliskuuta 2009 kello 14.26 (EET)[vastaa]

Sääminginsalo on Suomen suurin saari vain jos a) kaivetun kanavan rajaama maa-alue määritellään saareksi (tätä voidaan pitää ongelmallisena, koska en ole nähnyt esim. Peloponnesosta ja Jyllantiakaan missään määritellyn saariksi) ja b) jos Soisaloa ei määritellä saareksi. Artikkelissa Soisalo on esitetty, että Soisalo ei ole varsinainen saari, koska ympäröivien vesistöjen pinnan korkeus eri puolilla Soisaloa vaihtelee jopa 6 metriä, mikä onkin fakta (kun taas Sääminginsalon ympärillä vedenpinnan korkeus on kaikkialla sama). Lähdettä ei kuitenkaan ole annettu sille saaren määrittelyn kriteerille, että vedenpinnan korkeuden tulisi saaren joka puolella olla sama. Jolloin siis, jos ensimmäinen kriteeri tulkitaan Sääminginsalon hyväksi ja toinen Soisaloa vastaan, Sääminginsalo olisi Suomen suurin saari.
Näistä kahdesta saaren määrittelyn kriteeristä omasta mielestäni jälkimmäinen eli vaatimus vedenpinnan samasta korkeudesta tai vedenpinnan eri korkeuksien hyväksyminen on määrittelykysymys vaatii lähteistystä suuntaan tai toiseen. Mutta jos tilastokeskus sivuillaan antaa tiedon, että Soisalo on Suomen suurin saari, niin tämä ainakin merkitsee, että jotkin lähteet sallivat saarelle myös ympäröivien vesien korkeuserot. Eli tästä saattaa siis lähteissä olla eri näkemyksiä, ja neutraalia ilmeisesti olisi dokumentoida eri näkemykset ja mielellään lähteistettyinä, enkä siksi näkisi syytä poistaa Tilastokeskuksen antamaa tietoa. Ja lisäksi tuo esitetty toinen näkemys, että vaihtelevankorkuisen vedenpinnan ympäröimä maa-alue ei ole saari, pitäisi myös lähteistää.
Ensimmäinen kriteeri taas omasta mielestäni ei ole hyväksyttävä (vrt. Jyllanti ja Peloponnesos), mutta tilastokeskuksen toisessa julkaisussa, johon viittaava viite näköjään myös on poistettu, Sääminginsalo kuitenkin hyväkytään tällä kriteerillä Suomen toiseksi suurimmaksi saareksi. Tässä siis en itse yhdy tilastokeskuksen näkemykseen siitä, että Sääminginsalo olisi saari, mutta en silti näe syytä poistaa tätäkään tietoa niin kauan kuin muutakaan lähteistettyä tietoa ei ole. (Kun taas poistaja ilmeisesti ei hyväksy Soisaloa saareksi, ja on siksi poistanut molemmat viitteet, tuomatta kuitenkaan tilalle viitettä kriteereille, joiden mukaan Soisalo ei olisi saari.)
Eli tämän nojalla kumpikin viite tilastokeskukseen mielestäni olisi syytä palauttaa, niin että lukija voi itse muodostaa käsityksensä. Ja jos löytyy muita näkemyksiä suuntaan tai toiseen ja lähteitä niille, niin aina parempi. (Nyt tuohon on lisätty viite Jääkaudet-kirjaan, mutta viitteestä ei valitettavasti käy ilmi, kerrotaanko kirjassa vain Sääminginsalon pinta-ala vai otetaanko siinä myös jokin kanta sen saareuteen, ja jos niin mikä, eli pitäisi kai nyt tarkistaa myös, mitä tuossa Jääkaudet-kirjassa varsinaisesti sanotaan. Mutta sanottiinpa siinä mitä tahansa, niin se ei oikeuttane poistamaan lähteistettyjä muitakaan näkemyksiä, tai ei ainakaan silloin, jos ei ole tarkemmin yksilöity mitä ko. lähteessä on varsinaisesti sanottu.)--Urjanhai 6. maaliskuuta 2009 kello 19.31 (EET)[vastaa]
Näköjään asia on selostettu Jääkaudet-kirjassa, niin kuin tekstissä olikin, joten kaivattu lähde on löytynyt.--Urjanhai 10. maaliskuuta 2009 kello 20.44 (EET)[vastaa]

Artikkeliin lisätty teksti näkyi sisältävän osittain suoraa lainausta lähteenä olevasta Jääkaudet -kirjasta. Jos joku pitää tätä ongelmana, niin voi etsiä kirjan käsiinsä ja muokata sanontaa lisää.--Urjanhai 10. maaliskuuta 2009 kello 22.16 (EET)[vastaa]

Kumosin äsken muokkauksen, koska mielestäni se, että jostain asiasta on kahta eri tietoa ei tarkoita, että asiasta ei olisi täyttä selvyyttä, vaan vain sitä, että on kahta eri tietoa. Lukija vois silloin itse arvioida, kun taas tulkinta siitä, ettei ole selvyyttä, on sen muokkaajan, joka näin muokkauksessaan esittää, mutta jos sanotaan, että on kahta eri tietoa, jätetään harkinta asiassa lukijalle eikä tehdä omia päätelmiä. --Urjanhai 28. helmikuuta 2012 kello 01.22 (EET)[vastaa]

Sääminginsalo on täysin hatusta vedetty asia. Ilmeisesti joku paikkakuntalainen on halunnut vetää kotia päin. Asia kuuluu samaan sarjaan kuin: "Olenhan paras ilmakitaristi,olenhan". Olen seudulta kotoisin ja siellä kaikki haluavat olla maailman parhaita. kunnioittaen Pekka Hakulinen.  –Kommentin jätti 88.113.127.108 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 23.45

Raikuun kanava[muokkaa wikitekstiä]

Kun näköjään artikkelissa Raikuun kanava ei ole lähdeviitteitä, niin sen täydentäminen vaatii vähän työtä, joten kopioin tähän suoraan lähteestä sitaatin:

  • Raikuun kanavan kohdalla oli vielä tiettävästi uuden ajan alussa salmi.
  • Myöhemmin maankohoaminen maadutti salmen.
  • H. G. Porthan kertoo, kansan oma-alotteisesti kaivaneen tälle kohdalle knanavan vesistöjä erottavan harjun läpi.

(Turkka Myllykylä: Suomen kanavien historia (Otava, 1991): s. 36.)

--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 14.07 (EET)[vastaa]

Eli kun kartat ja historialliset lähteet puhuvat toista, niin ainoaksi lähteeksi vastakkaiselle tiedolle jää Aimo Kejosen lausuma, jonka lähteestä ei ole tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 14.15 (EET)[vastaa]

Tai, no, onhan tuo karttakin tulkinnanvarainen.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 14.31 (EET)[vastaa]