Keskustelu:Revontulet

Alkuperäinen teksti: "Jokaisessa myrskyssä voi vapautua satoja terajoulea energiaa, joka on yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa kymmenen tunnin aikana kulutettu energia."

Revontulien sisältämässä energiamäärässä suhteutettuna Yhdysvaltojen energiankulutukseen on suuri virhe. Jos verrataan energiamäärää Suomen energiankulutukseen, voidaan todeta, että vuonna 2007 Suomessa energiaa kulutettiin tilastokeskuksen mukaan noin 1,47 miljoonaa TJ vuodessa. Tämä tekee 4027 TJ päivässä ja 168 TJ tunnissa. Sata terajoulea käytetään Suomessa siis noin 35:ssä minuutissa, eli pyöreästi puolessa tunnissa. Yhdysvalloissa energiaa kulutetaan Wikipedian mukaan vuonna 2007 73734 kWh/asukas. Tämä tarkoittaa 82 miljoonaa terajoulea vuodessa, eli 100 TJ noin 40:ssä sekunnissa.

Tekstissä väitettiin, että sata terajoulea kulutetaan Yhdysvalloissa noin kymmenessä tunnissa. Vaihdoin siihen tekstin "Suomessa noin puolessa tunnissa".

Terveisin JJ (85.76.91.107 22. maaliskuuta 2011 kello 12.47 (EET))

Repo = noita?

Tänään Taloussanomien uutiskeskustelussa joku toi esiin seuraavan: "Lumia mediakohu vasta tilannetta, että useimmat suomalaiset eivät tiedä sanan "repo" tarkoittavan myös noitaa. Revontulet mielletään siksi aina ketuntuliksi, ei noidantuliksi. Nyt jos joku lehti sitten nostaisi hälyn Repo-nimisestä tuotteesta, useimmat suomalaiset eivät tajuaisi, miksi älämölö." Onko sanalla tällaista etymologiaa? --93.106.1.239 8. kesäkuuta 2012 kello 12.17 (EEST)

Ei mitään hajua, kuten ei myöskään siitä mitä lainauksen alku tarkoittaa: "Lumia mediakohu vasta tilannetta". 86.115.97.143 7. helmikuuta 2022 kello 05.16 (EET)

Kansanperinne

Tästä artikkelista joku voisi täydentää kansanperinne-osiota: http://ilmatieteenlaitos.fi/tulikettutarinoita – Kiitokset jo etukäteen! --El Rayno (keskustelu) 14. elokuuta 2018 kello 16.10 (EEST)

Alkuperä ja ulkonäkö

Tekstissä väitetään: Suurin osa varatuista hiukkasista kiertää maan magneettikentän kenttäviivoja pitkin, mutta osa hiukkasista jää magneettikentän vangiksi, varsinkin jos ympäröivä inteplanetaarinen magneettikenttä on Maan magneettikentän napaisuuteen nähden vastakkaissuuntainen hiukkasryöpyn osuessa magnetosfääriin.

Eivät kai hiukkaset magneettikentän kenttäviivoja pitkin liiku, vaan pikemminkin kohtisuoraan niihin nähden? En kuitenkaan ole asiantuntija, joten en vielä muokkaa tekstiä.

--82.128.157.4 21. tammikuuta 2019 kello 21.01 (EET)

Sininen väri

Artikkelissa puhutaan sinisestä väristä, joka johtuu typestä. Mielestäni se on hyvin harhaanjohtavasti ilmaistu. Typestä aiheutuva väri on purppuranpunainen, joka mielletään selkeästi paremminkin punaiseksi kuin siniseksi.

Tuon kohdan voisi mielestäni korjata. Jukkabr (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 07.00 (EET)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olisiko tästä lupaavaksi artikkeliksi? Perustuu useaan suomalaiseen kirjalähteeseen. Kirjoitin pääosan artikkelista lokakuussa 2023. --Savir (keskustelu) 21. joulukuuta 2023 kello 12.01 (EET)

Onhan tämä aika laadukkaalla tasolla. Muutamia ehkä hieman jänniä lähteitä, ja ainakin käsittääkseni noita Singaporen revontulia ei ihan yleisesti pidetä ainakaan enää todellisina havaintoina. Tieto perustuu kai johonkin yhteen uutisuutiseen. --PtG (keskustelu) 24. joulukuuta 2023 kello 11.30 (EET)

Laajensin ja päivitin tuota havaintokappaletta parin lähteen pohjalta. Savir (keskustelu) 26. joulukuuta 2023 kello 19.35 (EET)

Kirjalähteitä en pääse toki kovin helposti tarkastamaan, mutta näyttäisi olevan hyvin viitteistetty sivukohtaisesti. En löytänyt kyllä Googlestakaan erityisen laadukkaita artikkeleita aiheesta, joten olkoot. Kielitoimiston sanakirja voisi olla hyvä suomenkielisen sanan alkuperän lähde.

Muutamia mielestäni huomauttamisen arvoisia asioita:

• "Auringon aktiivinen alue tuottaa paitsi runsaasti auringonpilkkuja, myös runsaasti revontulia." Mielestäni tämän pitäisi ehkä olla enemmänkin luokkaa "varautuneita hiukkasia, jotka aiheuttavat runsaasti revontulia" tms.
• "Koska Aurinko pyörähtää akselinsa ympäri kerran noin 27 vuorokaudessa, tällainen aktiivinen jakso toistuu 27 vuorokauden kuluttua edellisestä. Jakso toistuu yleensä muutaman Auringon kierroksen ajan." Jakso toistuu yleensä muutaman Auringon kierroksen välein?
• "Vuoden aikana revontulilla on maksimit kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen aikaan. Minimit puolestaan ovat kesäpäivänseisauksen ja talvipäivänseisauksen aikaan." Tässä vain maksimi ja minimi vaikuttaa vähän finglish-termeiltä minulle ja kuvaavat vähän oudosti tätä. Omasta mielestäni joku "Vuoden aikana revontulia voi havaita/syntyy eniten kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan, ja taas vähiten kesä- ja talvipäivänseisauksen aikaan."
• Havaitsemisen kolmas kappale on aika pitkä, joka saa ainakin minut pääasiassa silmäilemään sitä. Saisiko sitä leikattua hieman pienempiin osiin, esim näytösten mukaan?
• "Revontulinäytelmän kolmas näytös kestää 10 minuuttia, mutta se on koko näytelmän vaikuttavin osa" Ylisana/Kenen mukaan?
• "Huippukohta on revontulikorona, joka on suoraan katselijan yläpuolella ja leviää sekä pohjois- että etelätaivaalle" Huippukohta on myös mielestäni ylisana.
• Havaitsemisessa on näytelmät ja näytökset, sitten tulee värit ja sitten muodot. Jäin kesken havaitsemiskappaaleen miettimään hetkeksi "mikä ihme on revontulikorona?", kunnes laitoin sen selaimen haluun ja huomasin kuvan ja alemman maininnan.

Muuten kyllä näyttää ihan hyvin hoidetulle sivulle, että jos nämä ylemmät saadaan korjattua, kyllä omasta mielestäni tämä voisi olla lupaava. -- Raikasta (keskustelu) 8. tammikuuta 2024 kello 22.58 (EET)

Hyviä kommentteja. Selvensin Auringon aktiivisen alueen kohtaa, revontulikoronaa ja maksimi/minimiä ym.. Jakson toistumisessa oli oikea ajatus, mutta selvensin sitä kuitenkin. Se siis toistuu 27 vuorokauden välein ja muutaman Auringon kierroksen ajan. Jaoin revontulinäytelmäosion kappaleisiin ja selkeytin osiointia muutenkin. Ylisanoilla ei ole erityistä esittäjää, koska ne näyttävät löytyvän kaikista teksteistä ja ovat ymmärtääkseni aika yleismaailmallisia käsityksiä. Savir (keskustelu) 9. tammikuuta 2024 kello 11.37 (EET)

Onko 27 vrk auringon pyörähdysaika maahan nähden? Auringon pyörähdysaika (akselinsa ympäri) ekvaattorillaan on artikkelin Aurinko mukaan n. 25 vrk. --Jawacz (keskustelu) 9. tammikuuta 2024 kello 11.54 (EET)

27 vuorokauden jakso mainitaan kaikissa lähteissä. Se on kai keskiarvo, siksi siinä on noin-sana. Aurinko-artikkelin mukaan pyörähdysaika on ekvaattorilla 25 vrk, mutta 60 asteen leveydellä 29 vuorokautta. Ehkä sen aktiivisen alueen ei tarvitse olla aivan suoraan Maata kohti. Savir (keskustelu) 9. tammikuuta 2024 kello 12.02 (EET)

Niin. Eroahan tulee siitäkin, että maa liikkuu radallaan jonkin matkan yhden auringon pyörähdyksen aikana ja pohdin, että siitäköhän ero mahtaa johtua. --Jawacz (keskustelu) 9. tammikuuta 2024 kello 12.36 (EET)

Helposti lupaava. Pietiboii (keskustelu) 16. tammikuuta 2024 kello 23.27 (EET)

Lupaava ja hyvä artikkeli. Toivottavasti veisit vertaisarviointiin, kyllä tästä suositellunkin saisi jos jaksaa nähdä vaivaa. Ealdwulf ^(Talk) 19. tammikuuta 2024 kello 18.44 (EET)

Revontulien fysiikasta ja tutkimuksesta löytyy suomalaisista kirjoista paljon enemmänkin asiaa, mutta en tiedä onko minulla tarpeeksi ymmärrystä kirjoittamaan siitä suositellun artikkelin arvoisesti. Savir (keskustelu) 19. tammikuuta 2024 kello 20.13 (EET)

Lupaavuus on saanut nähdäkseni kolme kannatusta avausviestin lisäksi, ja kehityspyynnöt on pääsääntöisesti toteutettu. Arkistoin keskustelun ja merkitsen lupaavaksi. --Savir (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 12.03 (EET)