Keskustelu:Röntgenkristallografia
Laue-menetelmä lienee kuitenkin ensimmäinen tapa tuottaa röntgendiffraktiokuva. Miksi artikkelissa mainitaan se "uudempana" menetelmänä? Korjaanko vai onko jollain parempaa tietoa? Uvainio 21. syyskuuta 2006 kello 18.30 (UTC)
Toinen ihmetyksen aihe on, että mikäli röntgensäteet virittävät elektronit, miksi ulostuleva säteily on elastisesti sironnutta eikä fluoresenssia? Huomauttaisin, että elastisessa sironnassa elektronit eivät virity vaan klassisen kuvan mukaan oskilloivat sähkömagneettisen aallon sähkökentän kanssa samalla taajuudella, jolloin kiteeseen siirtynyt energia purkautuu samantaajuisena sähkömagneettisena säteilynä, joka interferoi tuottaen diffraktiokuvion. Joten.. jospa tämän voisi ilmaista jotenkin kansantajuisesti muuten kuin viittaamalla viritystiloihin. Karhunkainen korjannee tämän? Kenties pelkkä "siroaa elastisesti kiteen elektroneista" riittäisi? Uvainio 21. syyskuuta 2006 kello 18.41 (UTC)
Okei, virheitä oli niin paljon, että korjasin itse. Uvainio 21. syyskuuta 2006 kello 19.47 (UTC)
Hmm, ainakin proteiineja mallinnettaessa pitäisi ottaa huomioon se, että täytyy tuntea proteiinin sekvenssi, että voidaan sijoittaa elektonitiheyskarttaan aminohapot. Tämä kyllä varmaan koskee molekyylejäkin, että pitää tietää mistä ne koostuu. Toinen juttu on, että olisi hyvä korostaa jotenkin artikkelissa, että ainakin proteiinien kohdalla kyse on tosiaan vaan mallista, ei välttämättä oikeasta rakenteesta. – linnea 18. toukokuuta 2009 kello 13.28 (EEST)
Röntgenkristallografia vai Röntgensädekristallografia[muokkaa wikitekstiä]
Röntgenkristallografia vai Röntgensädekristallografia - kumpi olisi parempi nimi? Itselle on tutumpi tuo röntgensädekristallografia terminä ja sitä näyttää käyttävän ainakin solunetti. [1] linnea (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 17.22 (EEST)