Keskustelu:Postmodernismi

Postmodernismi, oliko vai onko se?

Onko sopivaa puhua postmodernismista ainoastaan menneessä muodossa? Osoittaa kirjoittajalta melkoista kapeakatseisuutta ja tosiasioiden ohittamista. Postmodernismi ei ole edelleenkään poistunut keskusteluista (vaikka ehkä niin soisi?). Kommentin jätti Tokunen (keskustelu – muokkaukset).

Historian aate- ja tyylikausilla on se ongelma, että ne venyvät ja paukkuvat. Voisimmehan ajatella, että 500 vuotias renessanssi on elossa ja potkii tänään elävänä, eläköön renessanssi. Modernisminkin kuolleeksi kuoppaajien kanssa (mikä on varsin modernistista puuhaa sinänsä) voidaan väitellä ja olla asian puolesta tai vastaan. Postmodernismin näkyvimmät piirteet alkoivat väljähtyä 1990-luvun alussa, kuten regionalismi, appropriaation tai tyylisiteerausten sekä kertaustyylien aika. Jos postmodernismi oli 1980-luvun aikana elävää modernismin kritiikkiä ja yrityksiä muuttaa sen raakoja, kanonisoituja periatteita, postmodernismista itsestään tuli viimeistään 1990-luvulla teoreettinen kaanon, jolla ei ollut juuri muuta merkitystä kuin akateemisen keskustelun värittäminen ja höystö. Tekninen, usein varsin mekaaninen rationalismi ja kaupallinen populismi ovat johtava ja valitettavan monomaaninen tyyli tänään ja joskus ihan kaipaa noita postmodernismin kriittisiä ja värikkäitä aikoja noin neljännesvuosiata sitten. Mutta maailma kun ei pysy paikoillaan, voi mielestäni hyvinkin puhua postmodernismista menneessä aikamuodossa. Postmodernismi on kuollut, eläköön postmodernismi! --Kulttuurinavigaattori 22. helmikuuta 2008 kello 17.36 (UTC)

Ehdottomasti preesensissä. Ensinnäkin postmodernismi on sen verran epämääräinen ja abstrakti käsite, että menneen aikamuodon käyttö antaa väärän vaikutelman ilmiön hallittavuudesta. Toisekseen kyseessä on vielä sen verran tuore ilmiö, että on liian aikaista sanoa onko se "vanhentunut" vai ei.--LemonKing 5. toukokuuta 2010 kello 15.45 (EEST)

Mielestäni pitäisi puhua preesensissä, sillä postmodernismi on teoria, joka ei koskaan häviä minnekään. Pitäisi siis kirjoittaa, että postmodernismin mukaan. Menneessä muodossa pitäisi puhua, kun kirjoitetaan ihmisistä jotka ovat käyttäneet teoriaa hyväkseen: postmodernistisen kritiikin esittäjien mukaan sosiaalitieteet eivät pystyneet selittämään maailmaa. Renessanssi ei esimerkiksi ole minnekään sinällään kadonnut, se on vain menettänyt "kannatuksensa". Kasper kala 25. marraskuuta 2008 kello 16.43 (EET)

Tila, ilmiö, aikakausi vai aate?

Määritelmäosa pitäisi kirjoittaa kokonaan uusiksi, nykyisellään se ei kerro keskivertolukijalle oikeasti yhtään mitään, ja on liian pitkä. Transmodernismista kertova tynkä kertoo enemmän postmodernismista kuin tämän artikkelin määritelmä.

Määritelmässä postmodernismia ei pitäisi rajata pelkästään tietyksi ajanjaksoksi eikä toisaalta myöskään aatteeksi, jonka toiset omaksuvat ja toiset eivät. Ongelma taitaa olla se että elämme vielä niin sisällä postmodernismissa että emme pysty tarkastelemaan sitä ulkoapäin. Esimerkiksi Wikipedia-aate on mielestäni postmodernismin tuote - tai ehkä yritys yhdistää modernismin ja postmodernismin parhaat puolet.--LemonKing 5. toukokuuta 2010 kello 15.54 (EEST)

Muokkasin määritelmää niin että siitä saisi edes jotain tolkkua.--LemonKing 5. toukokuuta 2010 kello 16.22 (EEST)

Tein määritelmäosaan lisäyksen: "Postmodernismi sallii vakiintuneille käsitteille, konkreettisille tai abstrakteille, kokonaan tai osittain uusia merkityksiä", mutta se poistettiin heti. Miksi? Samalla logiikalla voisi poistaa koko määritelmäosuuden, sillä se koostuu vain eri ihmisten mielipiteistä, eikä suinkaan luonnontieteellisistä totuuksista. T: filosofi.

"Possu" taiteena ja aatteena

Katsoisin, että kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa erilaisina suuntauksina esiintyneestä postmodernismista pitää kyllä puhua imperfektissä. Ainakaan täällä hetkellä ajankohtaiseksi tai elinvoimaiseksi suuntaukseksi postmodernismia ei kai kukaan ymmärrä. Postmodernismi on ehkä säilynyt jonkinlaisena 1980-luvulla yleistyneenä aatehistoriallisena asenteena omiin aikoihimme asti, mutta tyyleinä ja suuntauksina se kukoisti noin 30-vuotta sitten. Jotkut määrittelevät Oulun koulukunnan loppumisen ajankohdaksi vuoden 1885. Viimeistään vuoden 1992 ja Suomen suuren talouslaman jälkeen ei postmodernismia ole arkkitehtuurissa ja taiteessa ole juuri esiintynyt. Myös kansainvälisessa nykytaiteessa postmodernismi on suuntaus, joka oli. Taiteena ja tyylinä postmodernismi vaikutti kaiken kaikkiaan hyvin vähän niin Suomessa kuin muallakin. Postmodernisteista Suomessa tulee Oulun koulukunnan lisäksi mieleen vain Unto Ahjotuli ja Kimmo Sarje, muualla "possua" on ehkä enemmän. Totta kai postmodernismi vaikutti aatteena ja ideakokonaisuutena jokaisen aikaansa seuraavan mielissä 1980-luvun jälkeen, mutta havaittavia jälkiä se jätti varsin vähän. --Kulttuurinavigaattori 19. maaliskuuta 2011 kello 12.54 (EET)

Niin, tämä on ikuisuusongelma näissä kulttuuriaiheissa, varsinkin Suomea koskevissa. Dialogin määrä on varsin mitätön, joten on vaikea löytää ilmiöitä käsitteleviä, merkittäviä ja tarkistettavia lähteitä.

Silti en lähtisi tekemään Uutta Tutkimusta, vaikka olenkin miltei sanasta sanaan samaa mieltä. Imperfektin käyttöä en kyllä tuomitse.

Eli pitäisi löytää joku merkittävä lähde joka sanoo näin. --(λ (?) (!)) 20. maaliskuuta 2011 kello 23.16 (EET)

Nykytaiteen tutkimusta 1980-luvun osalta ei juuri ole tehty ja julkaistu. 1970-lukua, jolloin Suomessa alettiin puhua kriittisesti modernismista, on jonkin verran tutkittu, kuten 60-lukuakin, mutta postmodernismia se ei vielä ollut. Toistaalta esimerkiksi aihe, jonka muistaakseni asetit toisaalla kyseenalaiseksi, Bad Paintingin lukeminen postmodernismin suuntaukseksi noin 30-vuotta sitten on niin itsestään selvä asia jokaiselle, että kaipaako sen toteaminen nyt erityistä lähdettäkään? Joo, en minäkään uutta tutkimusta postmodernismista vaikkapa Suomessa lähtisi tekemään, se olisi melko mittava urakka. Arvelisin että edes jonkinalainen peruskartoitus aiheesta olisi vähintään 6 kk:n homma, jotta saisi edes perushypoteesit ja diskurssit pöytään, joiden setvismisen perusteella voisi jonkinlaisia tutkimustuloksia sitten esitellä. Tämä on jotain sellaista, joka olisi uutta tutkimusta tästä aiheesta. Joku senkin varmasti joskus tekee, mutta voi kai asiasta jotain kirjoittaa Wikipediaankin, eikä lukijoiden tarvitse odottaa 30 vuotta asioista, jotka tapahtuivat 30 vuotta sitten.--Kulttuurinavigaattori 21. maaliskuuta 2011 kello 00.01 (EET)

Itsestäänselvää kaikille? Paitsi niille joiden mielestä bad painting on vain ekspressionismin jatkumoa tai Neo-ekspressionismiä, entäs ne joiden mielestä vain naturalistinen ilmaisu on taidetta, tms. jne. Taidatte tietää mihin viittaan... Esimerkiksi David Hopkinsin After Modern Art ei edes mainitse huonomaalausta tai yhtään suuntauksen maalareista.

Heh, toisin sanoen se ei olekaan niin yksinkertaista.

Ei ole mitään objektiivista totuutta jonka voisimme tänne kirjata. Kyse on aina jonkun tulkinnoista. Siksi olisi puhuttava lähteiden väitteistä, ei omista käsityksistä.

No, toisteluksi menee, mutta ideana Wikipedian käytäntöjen mukaan olisi, että väitteet olisivat tarkistettavissa. Eli "jotain" ei voi kirjoittaa, ainakaan tynkää pidemmälle, ilman että rikkoo käytäntöjen henkeä. Samaten lähteistämättömät väitteet voi milloin vain poistaa. --(λ (?) (!)) 21. maaliskuuta 2011 kello 00.12 (EET)

Artikkelin lähteistys virheellinen

Nykytilassaan artikkeli esittää väitteitä postmodernismistä käsitteenä, käyttäen viitteistyksessä lähdettä joka käsittelee postmodernismia taiteen tyylisuuntana. Samaten, lähteen viitatessa postmoderniin elämäntapaan artikkeli puhuu jälleen laajemmin postmodernismistä.

Eli nyt artikkeli tekee enkkuwikissä weasel wordsinä tunnetun virheen.

En itse lähde muokkaustoimiin koska kommunikaatio ei tunnu toimivan muutoksia tehneen muokkaajan kanssa. --(λ (?) (!)) 20. maaliskuuta 2011 kello 23.13 (EET)

Encyclopedia: "style and conceptual theory in the arts and architecture", Jameson: "it seems to me essential to grasp ‘postmodernism’ not as a style, but rather as a cultural, dominant... Vallius: "Postmoderni on termi, joka on yhdistetty jälkiteolliseen yhteiskuntaan ja elämäntapaan, jonka arvoja joukkotiedotusvälineet ja kulutus säätelevät...". Eli teksti noudattaa tietolähteitä ja on oikein laadittu. Taiteessahan on kyse usein niin käsitteistä, tyylistä tai sen kieltämisestä kuin elämäntavastakin. Jos pystyt esittämään tietolähteitä, jotka esittävät asian selkeämmin tai kumoavat ne, siitä vaan.--Kulttuurinavigaattori 21. maaliskuuta 2011 kello 00.21 (EET)

Thi:n muokkausten jälkeen kommenttini ei ole ajankohtainen. Eli viittaat nyt korjattuun sisältöön, johon kommenttini ei enää liity.

Ja toistan vielä kerran. Ideana ei ole lähteistää (yleisiä/omia/jotain) näkemyksiä, vaan kirjata lähteiden sisältämät väitteet. --(λ (?) (!)) 21. maaliskuuta 2011 kello 00.29 (EET)

Puolueohjelma

(Siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Thi):

Niin, ja poistamasi Perussuomalaisten vaaliohjelman postmodernismimaininnan voisi myös palauttaa, mielestäni.--Kulttuurinavigaattori 21. maaliskuuta 2011 kello 00.47 (EET)

Ajankohtaisasia sopii parhaiten Wikiuutisiin. Kohta ei esimerkiksi sopisi johonkin toiseen kieliversioon. --Thi 21. maaliskuuta 2011 kello 01.14 (EET)

Miten niin ei sopisi kieliversioon ja miksi kieliversioon sopimisen pitäisi olla kriteeri fiWikiin julkaisemiseen? Vaikka postmodernismi on jo ohitettu ja menneisyyteen jäänyt asenne ja taidesuuntaus, voi aiheesta julkaista ajankohtaisenkin asian, mielestäni.--Kulttuurinavigaattori 21. maaliskuuta 2011 kello 09.22 (EET)

Tosiaan voi. Se on herättänyt niin paljon kommentteja ja artikkeleita, että on hyvä kirjata myös tulevien sukupolvien iloksi. --Ulrika 21. maaliskuuta 2011 kello 10.36 (EET)

Wikipedia ei ole vitsikokoelma. Perussuomalaisia koskevassa artikkelissa tuon voi mainita osana heidän ohjelmaansa mutta postmodernismi-artikkeliin pätkä puolueen ohjelmasta ei kuulu riippumatta siitä, onko jokin taho omia päämääriä ajaessaan nostanut siitä iltapäivälehti-mittakaavalla mitattuna ison metelin. Puolueiden ohjelmat sisältävät lähes kaikkea maan ja helvetin väliltä, mutta pelkkä maininta ohjelmassa ei juuri koskaan tuo mitään lisävalaistusta itse mainittavaan asiaan eli artikkelin aiheeseen, ei tässäkään tapauksessa. --Lax 21. maaliskuuta 2011 kello 15.55 (EET)

Aihetta on kyllä käsitelty vakavammassakin mediassa kuin iltapäivälehdissä. Esim: valtakunnan päälehti Helsingin Sanomat, Helsingin Sanomat sekä Suomen Kuvalehti, Uusi Suomi ym., mutta jos lukee vain iltapäivälehtiä, voi tulla mielikuva, ettei aihetta ole käsitelty muualla. --Ulrika 21. maaliskuuta 2011 kello 16.07 (EET)

En tunne iltapäivälehtiä lukevien mielikuvia, mutta en väittänytkään, että aihetta ei olisi käsitelty muualla vaan että se on ISO asia vain iltapäivälehti-mittakaavalla mitattuna. Pelkkä kommenttien ja artikkelien määrä ei mielestäni vielä oikeuta liittämään sitä Postmodernismi-artikkeliin mutta, kuten sanoin, Perussuomalaisten artikkelissa maininta on ok. --Lax 21. maaliskuuta 2011 kello 16.12 (EET)

Sinulla on tietysti aiheesta oma näkemyksesi, mutta jonkin verran kulttuuriasioita seuraavana katson että kyse on jo niin paljon julkisuutta saaneesta asiasta, että se kuuluu tähän artikkeliin, etenkin kun Kulttuurinavigaattori on ilmaissut asiassa samansuuntaisen kantansa. --Ulrika 21. maaliskuuta 2011 kello 16.28 (EET)

Perussuomalaisten kulttuuripoliittisessa ohjelmassa mainittu postmodernismi-aihe ei ole vitsi. Thi totesi, että se ei sopisi johonkin toiseen kieliversioon, mitä en ymmärrä syyksi, joka estäisi asian julkaisemisen fiWikissä. Puolueohjelmissa ja varsinkaan puolueiden kulttuuriohjelmissa ei suinkaan mainita mitä tahansa maan ja h:n välillä. Ainakin eurooppalaisten poliittisten puolueiden kulttuuriohjelmissa Perussuomalaisten ohjelman kaltaista mainintaa jonkin (pääasiassa kuva)taiteen suuntauksen syrjimisestä ja kulttuuripolitiikan hoitamista ensisijaisesti ideologisiin syihin vedoten tuskin on esiintynyt sitten sosialismin romahduksen ja Saksan kolmannen valtakunnan. Venäjällä, Kiinassa ja ns- autoritaarisissa maissa sellaista varmaan on, mutta länsieurooppalaisittain se on erittäin harvinainen dokumentti. Ehkä joku voisi kääntää tuo aiheen muunkielisiinkin Wikeihin, kyllä sillä laajempaakin historiallista dokumenttiarvoa on. Perussuomalaisten puolueohjelman postmodernismimaininta toisi aiheeseen ainakin sellaista lisävalaistusta, että kuten artikkelissa mainitaan: "postmodernismi vastusti yksioikoisia arvoja sekä kannusti näkökulmien moninaisuutta". Asia mainitaan laatimassani, poistetussa ja viitteellisessä sitaatissa varsin täsmällisesti ja neutraalisti.--Kulttuurinavigaattori 21. maaliskuuta 2011 kello 16.56 (EET)

Thi kiirehti poistaman viitteistetyn osan perusteena "Jos uutisaihe pitää saada tietosanakirjaan eikä Wikiuutisiin, se tehtäköön lähteistettyyn ja tarkistettuun versioon." Jos käytäisiin keskustelu kuitenkin avoimesti, eikä leikkaa-liima-menetelmin. Mielestäni aiheen voi kyllä mainita tässä, koska lukijat sitä varmaan odottavat. 25.2. 2011 julkaistu asiakirja ei ole enää uutinenkaan ja mielestäni Ulrikan versio on ihan hyvä (vähän tarkennuksia viiteisiin vaan).--Kulttuurinavigaattori 21. maaliskuuta 2011 kello 17.20 (EET)

Onpa erinomaisen mielenkiintoista, että aihe herättää sellaisia intohimoja, että asia halutaan pitää pois aihetta koskevasta artikkelista lukitsemalla artikkeli. Todella mielenkiintoista. --Ulrika 21. maaliskuuta 2011 kello 17.28 (EET)

Tässä luettavaa aiheesta: Kolumni HS 6.3.2011 Toinen mies: Tekopoliittista postpopulismia; Kuiskaaja HS 5.3.2011; Melkein koko sivu aiheesta HS 4.3.[1], [2] sekä Miksi puolue linjaa oikeanlaisesta taiteesta? HS, Kotimaa, 26.2.2011. – Tämä kaikki aiempien HS-linkkien lisäksi, ja vain yhdessä lehdessä. --Ulrika 21. maaliskuuta 2011 kello 17.55 (EET)

Tässä artikkelissa maininta perussuomalaisista jää kyllä minusta hieman triviatiedon tasolle jo senkin takia, että puolueen vaaliohjelman laatijoiden käsitys postmodernismista taitaa olla perin hatara, kunhan nyt jonkun hienon sivistyssanaan ohjelmaansa nappasivat. Sen sijaan artikkelissa Perussuomalaiset asia täytyy tietenkin mainita. -Ochs 21. maaliskuuta 2011 kello 18.02 (EET)

Samaa mieltä, mitähän kaikkea muuta siinä vaaliohjelmassa vastustettiinkaan? Abortteja ainakin. Seuraavaksi varmaan muokkaussoditaan siellä. --Jisis 21. maaliskuuta 2011 kello 18.06 (EET)

Millä perustelet että se on hatara? Kyse lienee omasta mielipiteestäsi, joka ei perustuu lähteisiin. --Ulrika 21. maaliskuuta 2011 kello 18.22 (EET)

Perussuomalaisista lukija saa tietoa linkin kautta heitä koskevasta artikkelista. Postmodernismi mainitaan ohjelmassa varsin painokkaasti ja sitä lukiessa saa käsityksen, että se on esillä ihan tarkoituksella. Erityisen vahvan huomion saa kulttuuripolitiikassa kuvataideala (ei esim. elokuva, teatteri tai kirjallisuus). Näkisin myös, että aiheen esille tuonti julkisuudessa on ainakin joillekin herättänyt terveen kysymyksen siitä, mitä postmodernismi on. Kuten mainitsin aikaisemmin, postmodernismi ei ole taiteessa ollut pitkään aikaan, eikä taida tieteessäkään olla enää ajankohtainen "cooli" ja "hotti" aihe, joten varsinaiseen aiheeseen on jo ajallinen etäisyys. Itse keskustelin postmodernismista kovasti kolmisenkymmentä vuotta sitten. Itseäni asia ei juuri hetkauta suuntaan eikä toiseen, mutta miksi Wikipediassa tuosta Perussuomalaisten postmodernismista ei mainintaa voisi olla? Se noudattaa kyllä esitetyssä muodossa Wikipedian neutraalisuusperiaattetta, eikä se ketään loukkaa eikä ylistä. Jos Wikissä asiasta ei mainittaisi, se saattaisi oudoksuntaa herättää.--Kulttuurinavigaattori 21. maaliskuuta 2011 kello 18.43 (EET)

Oudoksuntaa herättäisi ja on herättänyt se, että kohta ei ole Wikiuutisissa, minne se kuuluisi. --Thi 21. maaliskuuta 2011 kello 18.45 (EET)

En seuraa noita Wikiuutisia, valitettavasti. 25.2. julkaistusta asiasta saa vain huonon uutisen, sitä on nyt turha surkutella.--Kulttuurinavigaattori 21. maaliskuuta 2011 kello 18.48 (EET)

En yhdy näkemykseen että postmodernismi olisi ohitse. Vaikken mennyttä aikamuotoa tuominnutkaan. Arvomaailmamme on läpikotaisin postmodernin ajattelun muokkaama ja läpäisemä. Hyvänä esimerkkinä Wikipedia, tarkemmin vaikkapa Wikipedian pluralistinen lähestymistapa artikkeleihin ("ei yhtä totuutta, neutraali näkökulma"). Yhtä hyvin olisi voinut 1950-luvulla sanoa modernismin olevan ohi – ehkä joidenkin kohdalla, mutta laajemmin sen arvot vallitsivat. Sitäpaitsi edes modernismi ei ole vielä kuopattu.

Sanottuani sanottavani samaan tapaan kuin Kulttuurinavigaattori, huomautan, postmoderniin tapaan, että "LÄHTEET!" *Pasilan Poliisipäällikkö Repomies-äänellä*

Vain merkittävät lähteet auttavat tähän jaarittelu-"mun mielestä"-sairauteen. --(λ (?) (!)) 21. maaliskuuta 2011 kello 18.50 (EET)

No ei kai postmodernismi sentään kokonaan ohitse ole. Eiväthän modernismi tai renessanssikaan ole ohi. Ajankohtaisena ja elävänä, asenteita ja taidetta muokkaavana suuntauksena postmodernismi meni ohi jo. Jos Perussuomalaisten postmodernismi-kohusta saattaisi jotain hyötyä olla, se olisi juuri tuon varsin epämääräisen käsitteen määrittelyn terävöittäminen. Postmodernismin merkittävin saavutushan on ollut se, että modernismia on pystytty määrittelemään paljon paremmin kuin ennen postmodernismia. (jonka muuten näkee fiWikin noita asioita käsittelevistä artikkeleistakin). Mutta vieläkin olen sitä mieltä, että Perussuomalaisten postmodernismin voisi artikkelissa mainita.--Kulttuurinavigaattori 21. maaliskuuta 2011 kello 19.50 (EET

Taidetta muokkaavana suuntauksena ohi: 1 ei pidä paikkaansa. 2 Uutta tutkimusta. :) --(λ (?) (!)) 21. maaliskuuta 2011 kello 19.57 (EET)

Puolueen kulttuuriohjelman mainintaan liittyy kyllä viitteet ja lähteet ihan oikein. Tässä voidaan kyllä keskustella postmodernismista yleensä, mutta tarkoitus on kai parantaa oheista artikkelia, josta näkemyksiä tarvitaan.--Kulttuurinavigaattori 21. maaliskuuta 2011 kello 20.27 (EET)

Turhaa triviaa. Ei ole tainnut persujen vaaliohjelma vaikuttaa millään muotoa postmodernismiin. Artikkelissa Perussuomalaiset voidaan mainita. --Otrfan 22. maaliskuuta 2011 kello 01.21 (EET)

Kyllä minusta asian voi lyhyesti mainita. Kyseessä on gallupien mukaan Suomen 2. suurin puolue. Lienee kansainvälisestikin aika poikkeuksellista, että puolue ottaa puolueohjelmassaan kantaa jotain nimeltä mainittua taidevirtausta vastaan (siksi tieto sopisi mielestäni myös enkkuwikiin). Monet muutkaan osat Thin yli 5000 tavun jättipoistoista eivät olleet perusteltuja - siinä lähti jopa lähteellistä tekstiä. --ML 22. maaliskuuta 2011 kello 09.44 (EET)

Thin poistot voisi palauttaa ja käydä artikkelin lähteettömiä kohtia yksitellen läpi. Jos tieto vaikuttaa luotettavalta, minusta on turha lähteä hävittämään hyvää tietoa. Virallinen käytäntö ei mielestäni välttämättä tarkoita, että KAIKKI lähteetön on poistettava. Jos ei tunne aihetta eikä jaksa etsiä lähteitä, tällaisessa artikkelissa voi hyvin lisätä lähdepyyntöjä tarpeellisiin kohtiin. --Ulrika 22. maaliskuuta 2011 kello 12.32 (EET)

Muokkaus on tehty nimenomaan tekstin selkeyttämiseksi ja parantamiseksi. Kyse on tekstistä, joka ei ole luotettavaa eikä hyvää. Ulrikan esittämän toimenpiteen jälkeen seuraava askel olisi, että kohdat käytäisiin taas yksitellen läpi kunnes teksti olisi palautettu jo tarkistetuksi. Se olisi suunnatonta ajan haaskausta tyhjän takia. Oikea käytäntö on, että otetaan lähde käteen ja lisätään tekstiä siitä. --Thi 22. maaliskuuta 2011 kello 12.59 (EET)

Joku suomalaisen puolueen kannanotto ei kyllä todellakaan kuulu tänne. Tämä on suhteellisen lyhyt artikkeli todella merkittävästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä, ja se ei nykytilassaan kaipaa ainakaan resentismiä ja jonkun triviatiedon nostamista suhteettoman tärkeään asemaan. Esim. arkkitehdeista ei ole edes mainittu Robert Venturia! Wikipedia-artikkelit ovat usein epätasapainoisia mutta joku raja sentään, ei tämä ole iltapäivälehti. --Epiq 22. maaliskuuta 2011 kello 12.57 (EET)

Samaa mieltä. Tähän väittelyyn sopii hyvin perinteinen Tämä ei ole Suomi-wikipedia -kortti. Ylempänä olevaan kommenttiin Suomen toiseksi suurimmasta puolueesta: puolueiden suuruus mitataan vaaleilla, ei gallupeilla. --Lax 23. maaliskuuta 2011 kello 16.18 (EET)

Poisto ei saanut konsensusta ja Thi:n siivousurakat on jo aiemmin todettu asiattomiksi, joten palautellaan tekstiä. --Ulrika 23. maaliskuuta 2011 kello 16.30 (EET)

Samaa mieltä myös. Perussuomalaisten yhden vaaliohjelman kannanotto ei todellakaan kuulu tähän artikkeliin. Vastaavan merkittäviä puolueita on tuhansia. Aiheesta voi ehkä juuri ja juuri kirjoittaa yhden lauseen PS:n artikkeliin, mutta ei sinnekään enempää. Kyseinen vaaliohjelma on nyt puolueartikkelissa aivan suhteettoman suuressa roolissa.--ap4k 23. maaliskuuta 2011 kello 17.13 (EET)

Koska minua kehoitettiin ([3] ) vastaamaan ilmeisesti ylläolevaan Epiqin kommenttiin, niin vastataan siihen sitten. Artikkeli on hyvin lyhyt nyt kun siitä on tuhottu yli 6000 tavua tekstiä, osa lähteellistä. Voisiko joku viimein antaa selkeän selityksen, miksi artikkelin sisällöstä poistettiin suurin osa? --ML 24. maaliskuuta 2011 kello 12.19 (EET)

Puolueohjelma on epäolennaista tietoa tässä artikkelissa. Asiaa kuuluisi käsitellä korkeintaan vain puolueen artikkelissa. Pois tästä artikkelista. Gopase+f 28. maaliskuuta 2011 kello 10.51 (EEST)

Yks oikasu yllä- (ja alla)olevaan keskusteluun: Mahdollinen puolueohjelman käsittely tässä artikkelissa on toimituksellinen seikka. Käsittelystä tai käsittelemättäjättämisestä ei tarvita konsensusta, vaan käyttäjienvälinen yksinkertainen enemmistö riittää asian ratkaisemiseksi, koska kysymys on joko-tai-muotoinen ja koskee artikkelin muotoa ja sisältöä. Gopase+f 28. maaliskuuta 2011 kello 11.01 (EEST)

Herätkää jo nyt elämään! Puolueohjelmasta kerrotaan aiheeseen liittyvässä artikkelissa. Se ei kuulu, eikä sitä tänne tarvita. Ainakaan kunnes joku merkittävä lähde sen postmodernismissa mielessä merkittäväksi mainitsee. Kiitos. --(λ (?) (!)) 28. maaliskuuta 2011 kello 11.06 (EEST)

Sinulla on oikeus mielipiteeseesi, joka ei kuitenkaan ole ratkaiseva tässä(kään). --Ulrika 28. maaliskuuta 2011 kello 11.07 (EEST)

Ei ole kyse mielipiteestä, vaan Wikipedian käytäntöjen sanelemasta – kannattaa tutustua niihin joskus! --(λ (?) (!)) 28. maaliskuuta 2011 kello 11.14 (EEST)

Keskustelun yhteenvetoa:

• Puolueohjelmaa voidaan käsitellä tässä artikkelissa: Kulttuurinavigaattori, Ulrika, ML, (EDIT: Iivarius)
• Puolueohjelma tulisi käsitellä toisaalla:Thi, Lax, Ochs, Jisis, Otrfan, Epiq, ap4k, Gopase+f, λ

Eli kolme neljä käyttäjää poistamista vastaan ja 9 puolesta. Ohjelman käsittelyn voi poistaa tästä artikkelista ja sitä ei tule palauttaa ilman lisäkeskustelua. Gopase+f 28. maaliskuuta 2011 kello 11.16 (EEST)

Poistin ohjelmaa käsittelevän osion. Gopase+f 28. maaliskuuta 2011 kello 11.21 (EEST)

Laskit väärin (varmaankin vahingossa). "'On ollut yhteiskuntia, joissa vallanpitäjät ovat puuttuneet taiteen sisältöön. Niillä yhteiskunnilla ei ole mennyt kovin hyvin', sanoo kulttuuriministeri Stefan Wallin (r)." (HS.fi --Ulrika 28. maaliskuuta 2011 kello 11.30 (EEST)

Kerropas missä kohtaa laskin väärin. Gopase+f 28. maaliskuuta 2011 kello 11.32 (EEST)

Joo, kyllä sieltä Iivarius puuttui. Ollaanko nyt samaa mieltä kannanottojen määrästä? Gopase+f 28. maaliskuuta 2011 kello 11.42 (EEST)

Hämmentävää

...että aihe postmodernismi herättää näin kiihkeitä tunteita ihmisissä, ei olisi uskonut. Lähteistettyä tietoa ei pidä poistaa, ellei poistolle ole yksimielisyyttä. --Ulrika 23. maaliskuuta 2011 kello 18.35 (EET)

Itse palautit siihen juuri lähteetöntä virheellistä tietoa Pietilästä. Postmodernismiin kallistuneen koulukunnan isäksi Pietilä ei kuitenkaan suostunut. --Jisis 23. maaliskuuta 2011 kello 18.36 (EET)

Siihen olisi voinut laittaa lähdepyynnön. Se mihin Pietilä itse suostuu ("isäksi") on eri asia kuin miksi häntä on luonnehdittu, eikä tuossa lähteessäsikään sanota että hän kieltäisi postmoderniksi luonnehtimisen. Wikipediassa harvoin kohdehenkilön oma mielipide on ratkaiseva. Täytyy yrittää etsiä lähde, mutta internet on niin nuori ettei sen löytäminen ole helppoa. Arkkitehtuurista (ainakin kirkoista) kirjoittaneena luulisi sinunkin törmänneen Pietilän yhdistämiseen postmoderniin. --Ulrika 23. maaliskuuta 2011 kello 19.10 (EET)

Laitoin muokkausyhteenvetooni linkin rakennustaiteen museon esittelyyn, jonka mukaan hän oli "yksinäinen, jota ajan valtavirtaukset eivät vieneet mukanaan." Artikkeli esittelee hänet nyt suurinpiirtein postmodernismin isäksi. --Jisis 23. maaliskuuta 2011 kello 19.27 (EET)

Heikki Kastemaa näkyy kirjoittavan tässä Pietilästä ja postmodernismista. Se käynee lähteeksi.--Ulrika 23. maaliskuuta 2011 kello 19.51 (EET)

Kyse on nyt painotuksista. Jätin muokkauksessani tuon Kastenmaan blogissakin mainitun Pietilöiden Hervannan toimintakeskuksen, jossa postmodernismin vaikutus näkyy selvimmin. Sen sijaan Pietilää ei pidä esittää postmodernin koulukunnan johtajana. Lue rakennustaiteen museon esittely, siinä se mielestäni on hyvin selitetty. --Jisis 23. maaliskuuta 2011 kello 20.04 (EET)

Ja tuolla lähteistetyn poistamisella viittasin Thi:hin, joka vetelee perussuomalaisten lähteistettyjä näkemyksiä roskiin, vaikka poistolle ei ole yksimielisyyttä. Sekin hämmentää, että näkemyksiään esittävät tunnukset, joita ei ole totuttu näkemään kulttuuriaiheiden parissa. Ehkä piilevää kiinnostusta sitten kuitenkin on, ja se tulee näkyviin tällaisissa yhteyksissä. --Ulrika 23. maaliskuuta 2011 kello 19.13 (EET)

Laskujeni mukaan persukommentin poistoa on kannattanut seitsemän ja vastustanut kolme. Lambdan kommentista en saanut mitään selkoa. Yksimielisyyttähän Wikipediassa ei ole mistään eikä sellaista edes missään toimenpiteessä vaadita. Minua taasen kiinnostaa, mikä on se keskustelun määrä/sisältö, jonka ilmettyä asia lasketaan kiihkeitä tunteita herättäväksi (tuota ilmaisua on käytetty aiemminkin). --Lax 24. maaliskuuta 2011 kello 12.06 (EET)

Persujen postmoderniviha on saanut huomiota ulkomaillakin, esim. Ruotsissa: Expressen.se --Ulrika 23. maaliskuuta 2011 kello 19.51 (EET)

Ketä lasketaan postmodernistiksi ja ketä ei, on tulkintakysymys. Pietilä on postmoderni ilmiö joka tapauksessa, vaikka 1990-luvun alun jälkeen koko suuntausta ei ole ainakaan Suomessa näkynyt, eikä postmodernismia ole juuri edes saanut mainita sanana. Suomalaisessa arkkitehtuurikeskustelussahan postmodernismista tuli eräänlainen kirosana Persujen kulttuuriohjelman tapaan. Senkin takia tuo ohjelman maininta voisi olla mukana artikkelissa, vaikka arkkitehtuurissa postmodernismin loppu liittyi teknisen rationalismin voittokulkuun varsinkin yritysarkkitehtuurissa (puhutaan joskus Keilalahti-ilmiöstä) ja monokulttuuriseen tyylikäsitykseen. Laskisin myös Eero Saarisen postmodernistiksi tai ainakin jonkinlaiseksi myöhäismodernistiksi. Kuvataiteessa taas uusekspressionismi 1970-luvun lopulta alkaen ja sen jälkeen tulleet suuntaukset ovat olleet paljolti postmodernismia. Merkittävin ero parin viime vuosikymmenen suomalaisen arkkitehtuurin ja muun kuvataiteen välillä on ollut se, että arkkitehtuurissa on vallinnut yhden tyylin hegemonia ja muussa kuvataiteessa moninaisuus.--Kulttuurinavigaattori 23. maaliskuuta 2011 kello 21.29 (EET)

Pietilä ei ole ensisijaisesti postmoderni ilmiö vaan teki alusta asti SRM:n artikkelin mukaan omaa "orgaanis-morfologista arkkitehtuurinäkemystään". Saarinen on saattanut vaikuttaa postmodernismiin (Venturi jopa oli hänellä töissä) mutta näitä on turha mainita niin kauan kun artikkelista puuttuvat postmodernismin keskeiset edustajat Venturista lähtien kuten Epic yllä totesi. Olisi tärkeää että tälläiset painotukselliset asiat korjattaisiin kun artikkeli on näin lyhyt. --Jisis 23. maaliskuuta 2011 kello 22.02 (EET)

Väärä aikamuoto

Ei muissakaan vastaavissa käytetä mennyttä aikamuotoa. Esimerkiksi ekspressionismi. Ja se on sentään yli 100 vuotta vanha. Postmodernismin ensimäinen aalto on yhä kuitenkin meneillään.

Näinollen suuntauksesta ja ilmiöstä pitäisi kaiketi puhua preesenssissä, "postmodernismi on...". --(λ (?) (!)) 24. maaliskuuta 2011 kello 00.33 (EET)

Kirjallisuuden puute

Koko postmodernistinen kirjallisuus, joka muuten ei ole taidesuuntauksenakaan kuollut vaan yhä aktiivinen, ohitetaan yhdellä lauseella. Tämä on artikkelin ongelma, ei Perussuomalaiset, jotka voidaan varsin hyvin mainita. Iivarius 28. maaliskuuta 2011 kello 10.22 (EEST)

Olisi kiva, jos perustelisit miksi perussuomalaistrivia pitäisi säilyttää. Sanot että se voidaan mainita ikään kuin tämä olisi äänestys. On yleisesti tiedossa että tuo vaaliohjelma sisältää paljon asiavirheitä, jonka persut ovat itsekin myöntäneet ja myöhemmin sanoneet asiasta päinvastaista. On surullista, että käyttäjät jotka yleensä karsivat artikkeleista tällaista triviaa ovat sitä innokkaimmin artikkeliin nyt lisäämässä. --Jisis 28. maaliskuuta 2011 kello 10.48 (EEST)

Asiasta voi olla monenlaisia mielipiteitä, ja sinun mielipiteesi on niistä yksi. Kun kuitenkin maininta persujen kannanosta on saanut merkittävästi kannatusta (puhumattakaan sen saamasta julkisuudesta), ei tässä kannata lähteä mihinkään jyräämisiin vaan todeta, että näkemyksiä on erilaisia, ja siirtyä muihin puuhiin. --Ulrika 28. maaliskuuta 2011 kello 11.05 (EEST)

Maininnan poistaminen on kuitenkin saanut enemmän kannatusta. Jyräämistä on tosiaan havaittavissa. --Otrfan 28. maaliskuuta 2011 kello 11.13 (EEST)

Jätän tämän vain tähän: [4] – monta tietä postmoderniin kirjallisuuteen, ja sitä pakoon! --(λ (?) (!)) 28. maaliskuuta 2011 kello 11.39 (EEST) Äsh, copypastesin googletuloksista väärän linkin, oikea: [5] --(λ (?) (!)) 28. maaliskuuta 2011 kello 11.44 (EEST)

Postmoderni ja politiikka

Tämä keskustelu on osoitus siitä että soinilaiset ovat oikeassa: postmodernismi on uhka ja vaara. Se koetaan pelottavana. Tässä keskustelussakin halutaan irrottaa poliittinen yhteys, jotta lukijalle ei tulisi epävarma olo. Varmaa ja turvallista on kun asiat rajataan omiin karsinoihinsa ja jätetään yhteydet ja taustat pois, vaikka koko viestintäkenttä on jo viikkokausia käsitellyt aihetta Postmoderni taide/Persut. Lisää Kyösti Kallion patsaita! Lisää Mannerheimin patsaita! Näin säilyy persuturvallisuus. --Ulrika 28. maaliskuuta 2011 kello 11.49 (EEST)

Uutta tutkimustasi. Postmodernin pelkääminen on sikäli turhaa että se on enemmän kaikkialla kuin kännykät. Persujen "postmoderni" myöskin heidän omaa perätöntä pörinäänsä. Joskus kannattais lukea sanakirjaa ennenkuin puhuu. --(λ (?) (!)) 28. maaliskuuta 2011 kello 12.21 (EEST)

Mitä horiset (anteeksi sanavalintani, jolla en tarkoita pahaa)? Siis minä en pelkää, vaan keskustelijat jotka pelkäävät postmoderni-artikkelissa politiikan ja postmodernin taustojen kertomista. Minä en pelkää mitään. Kannattaisi lukea kommenttini ennen_kuin puhuu. Jos pelkäisin, olisin jo aikapäiviä poistunut Wikipediasta, siksi uhkaavia ovat tilanteet välillä olleet. --Ulrika 28. maaliskuuta 2011 kello 12.47 (EEST)

En viitannutkaan Teihin vaan soinilaisiin/persuihin. Ei tarvitse olla hullu muokatakseen täällä, eikä siitä tunnu olevan apua. --(λ (?) (!)) 28. maaliskuuta 2011 kello 12.51 (EEST)

Vaalit taitavat olla lähellä, kun joka artikkelissa pitää politikoida. Omituista, että yhden kommentin seurauksena Postmodernismi-artikkeli halutaan yhdistää yhteen puolueeseen. Pitäisköhän vinkata muillekin puolueille, millä tavalla Wikipediassakin saa julkisuutta ja vain oman puolueensa yhdistettyä sopiviin artikkeleihin; kyllä jokainen pikku möläys hömppälehdistössä sen verran julkisuutta saa, että lähteitä moisille tulee löytymään. --Lax 28. maaliskuuta 2011 kello 13.18 (EEST)

Kyse nyt ei ole yhdestä möläytyksestä, vaan puolueohjelman kohdasta. --ML 28. maaliskuuta 2011 kello 13.21 (EEST)

Puolueen vaaliohjelman, jos tarkkoja ollaan. Mutta möläyttää voi missä vain, eivät "nirppanokat" mitään virallisia ohjelmia vaadi (hauska kommentti tuolla Jisiksen linkissä: Siellä on ohjelmassa muutama asia, joihin nirppanokkien haluttiinkin tarttuvan.). --Lax 28. maaliskuuta 2011 kello 13.33 (EEST)

Jos jostakin potkupallo-ongelmasta keskusteltaisiin julkisuudessa yhtä paljon kuin persujen ohjelmasta, eiköhän se olisi pikapikaa Wikipediassa asianomaisessa kohdassa. Kyllä tässä kyse on postmodernin pelottavuudesta, ja siksi se kuuluu postmodernismi-artikkeliin oikeastaan enemmän kuin persu-artikkeliin. Mutta miksi se pelottaa tiettyjä wikistejä? Siksi, että äänet annetaan naaman, ei asian perusteella. --Ulrika 28. maaliskuuta 2011 kello 13.38 (EEST)--Ulrika 28. maaliskuuta 2011 kello 13.38 (EEST)

Jos nyt lopetettais arvioiden tekeminen toisten käyttäjien motiiveista? Sillä tuskin saavutetaan mitään muuta kuin paha mieli. Gopase+f 28. maaliskuuta 2011 kello 13.44 (EEST)

Edelleenkään Wikipedia ei ole oikea paikka politikoinnille eikä täällä anneta ääniä muualla kuin artikkelien merkittävyydestä ja käytäntömuutoksista päätettäessä sekä ylläpitäjiä ja kaikenlaisia lautakuntia valittaessa (eikä niissäkään naaman perusteella). Kun nyt otit palloilun esiin, niin sieltähän löytyy loistava esimerkki, miten pitää toimia: David Beckhamin taannoisesta, Turussa suoritetusta leikkauksesta ei kerrota artikkelissa Akillesjänne vaikka se olikin laajasti uutisoitu tapaus ulkomaita myöten. --Lax 28. maaliskuuta 2011 kello 13.57 (EEST)

Jalkapalloilijoiden akillesjänneleikkaukset ovat arkipäivää, mutta lienee kansainvälisestikin aika poikkeuksellista että suosittu puolue ottaa vaaliohjelmassaan kantaa jotain nimettyä taidevirtausta vastaan. Artikkelissa voisi osio "postmodernismista sanottua", jossa myös Persujen kannan voisi mainita.--ML 28. maaliskuuta 2011 kello 14.00 (EEST)

Tuollaista varten on wikisitaatit. --Jisis 28. maaliskuuta 2011 kello 14.06 (EEST)

Arkipäiväiset akillesjänneleikkaukset eivät kerää samalla tavalla mediahuomiota kuin Beckhamin kohdalla, ja medianäkyvyyttähän tällä sivulla on käytetty perusteena maininnan säilyttämiselle artikkelissa. Ei postmodernismin mainitseminen (vaikka se joillekin saattaakin olla liian vaikea sana lausua) ole sen vähemmän arkipäivää kuin akillesjänneleikkaus jalkapalloilijoille (aika harvat pelaajat leikkauttavat akillesjänteensä). --Lax 28. maaliskuuta 2011 kello 14.13 (EEST)

Jos Persujen postmodernismi mainittaisiin sanatarkasti artikkelissa, kuten sen osuuden aikaisemmin lähteen mukaan liitin siihen, jokainen voisi tarkistaa ja nähdä kuuluisaksi tulleen lausuman sellaisena kuin se on alkuperäisessä dokumentissa. Myös ML:n idea on kannatettava, siihen voisi ottaa mukaan muitakin pomo-aiheisia sitaatteja. Näissä taidekeskusteluissa ja ylipäätään keskusteluissa on monesti ongelma se, että kaikki muistavat ja kommentoivat asioita sen mukaan kuin haluavat muistaa, ja kun ihminen on tulkitseva elukka, kukaan ei muista lopulta, mikä alkuperäinen teksti oli. En pidä lausuman kontekstia eli puolueohjelmaa esteenä sille, etteikö sitä voisi mainita artikkelissa. Mielestäni on kyse aiheeseen oleellisesti liittyvästä asiasta, ja sen paikka olisi kyllä artikkelissa. --Kulttuurinavigaattori 28. maaliskuuta 2011 kello 15.18 (EEST)

Ongelmana sanatarkassa siteeraamisessa on se, että osiosta tulee sillisalaatti. Kun vieläpä puolueen puheenjohtaja on myöhemmin mitätöinyt vaaliohjelmassa esitetyn kannanoton, on selvää että kyse on resentismistä joka ei tietosanakirjaan kuulu. Ongelma on tosin helposti ratkaistavissa siten, että luodaan wikisitaatteihin artikkeli postmodernista, jonne voidaan dumpata rajoituksetta näitä päiväperhoja. --Jisis 28. maaliskuuta 2011 kello 15.31 (EEST)

Joo, sinne ne ainakin sopisivat.--Urjanhai 28. maaliskuuta 2011 kello 15.40 (EEST)

Sinällään muuten jännää, että aiemmin samantapaisilla argumenteilla vastustettiin modernia taidetta. Eli kunhan nyt jotain nykytaidetta vastustetaan, sama minkä nimistä.--Urjanhai 28. maaliskuuta 2011 kello 15.42 (EEST)

Jisis: Ei Soini kyllä tuon linkin lausumassa: "Me olemme sitä mieltä että sellaista taidetta saa tehdä mitä haluaakin, kuittasi Soini keskustelun." mitenkään mitätöi puolueen vaaliohjelmaa. Eihän sielläkään vastusteta postmodernin taikeen tekemistä vaan sen valtiollisella rahalla tukemista. Ja mitä tulee sillisalaattiväittämään, ei sellaista voi tietää - aivan yhtä hyvin siitä voi tulla aivan koheesi "rahvaan kritiikki kohdistuu postmodernismiin, koska" - tiivistelmä. Iivarius 28. maaliskuuta 2011 kello 16.17 (EEST)

Linkistä käy ilmi, että alkuperäinen kannanotto oli "väriläiskä" jolla lähinnä tavoiteltiin julkisuutta. Kommenttisi vahvistaa sen seikan, että näitä yksittäisiä lausuntoja kukin voi tulkita miten lystää, joten tietosanakirjamateriaalia ne eivät ole. --Jisis 28. maaliskuuta 2011 kello 16.27 (EEST)

Gopaselle: Käyttäjätunnus Lax näyttää hakevan motiiveja, kun väittää – peräti kahteen otteeseen – että kyse on politikoinnista kun asiasta halutaan maininta artikkeliin. Mutta et varmaan huomannut, mikä kiivaan keskustelun tuoksinassa on ymmärrettävää. --Ulrika 28. maaliskuuta 2011 kello 15.52 (EEST)

Huomautukseni oli ihan yleinen ja tarkoitettu kaikille keskustelijoille. Satuin nyt vaan laittamaan sen (tietenkin) viimeisen motiiveja arvailleen viestin alle. Gopase+f 28. maaliskuuta 2011 kello 16.44 (EEST)

Yksi (vain yksi) lainaus Ulrikan tekstistä ylempää: Tämä keskustelu on osoitus siitä että soinilaiset ovat oikeassa: postmodernismi on uhka ja vaara. Se koetaan pelottavana. Tässä keskustelussakin halutaan irrottaa poliittinen yhteys, jotta lukijalle ei tulisi epävarma olo. Puhumalla politikoinnista olen ainoastaan kuvannut toimintaasi tämän artikkelin yhteydessä. Missään kohtaa en ole sanonut sanaakaan motiiveistasi, vai löydätkö jonkin sellaisen kohdan? Mahdolliset jatkot tältä osin asianmukaisesti arvotun käyttäjän keskustelusivulle, ei tänne. --Lax 28. maaliskuuta 2011 kello 16.46 (EEST)

Tämmöset arviot käyttäjän toiminnasta kuuluis tosiaan käyttäjän keskustelusivulle. Viitsitkö Lax ite siirtää arvion, jos (ja kun) tähän tulee jatkokeskustelua? Gopase+f 28. maaliskuuta 2011 kello 16.50 (EEST)

Eiköhän tähän alle mahdu vielä jos joku haluaa kommentoida keskustelua. --Ulrika 28. maaliskuuta 2011 kello 16.59 (EEST)

On hyvin mielenkiintoista että juuri postmodernismi on herättänyt perussuomalaisissa niin voimakkaita tunteita, että suorastaan vaaliohjelmaksi otetaan julkisen tuen pidättäminen sen edustajilta, keitä he sitten ovatkaan, ja halutaan määritellä tuettavaksi taiteeksi tietty menneen maailman taidekäsitystä edustava linja. Yhtä mielenkiintoista on että Wikipedian kirjoittajissa asia herättää näin voimakkaita tunteita ja halua ottaa kantaa artikkelin sisältöön. Pidän asiallisena lyhyttä mainintaa, koska julkisuus on jo nostanut vaaliohjelman merkityksen sellaisiin mittoihin, ettei sitä voi sivuuttaa. Berliinin kirjaroviosta on lähes 80 vuotta, joko se on unohtunut? --Abc10 28. maaliskuuta 2011 kello 22.30 (EEST)

Miksi persujen vaaliohjelma pitää vängätä juuri tähän artikkeliin? Seuraavaksi varmaan suomalainen kulttuuri -artikkeliin ilmestyy osio "perussuomalaiset suomalaisesta kulttuurista" ja abortti-artikkeliin osio "perussuomalaiset abortista". Aborttiasiahan sai hiljattain myös runsaasti julkisuutta. Tällä sivulla monet ovat todenneet, että persujen omassa artikkelissa nämä asiat voidaan mainita, miksi se ei riitä?. --Jisis 28. maaliskuuta 2011 kello 22.54 (EEST)

Rappiotaide, kulta-ajan taide ja poliitikot

Olen hyvin yllättynyt, ettei tässä keskustelussa ole sivuttu Rappiotaide-käsitettä eikä Sosialistinen realismi-käsitettä, joilla on niin monia yhtymäkohtia "oikea-väärä taide" mielipiteisiin - varsinkin varoittavina esimerkkeinä. --Rappio 28. maaliskuuta 2011 kello 19.14 (EEST)

Postmodernismilla ei ole yhteyksiä rappiotaiteeseen tai sosialistiseen realismiin, eikä otsikossa mainittuun kulta-ajan taiteeseenkaan.--Kulttuurinavigaattori 1. toukokuuta 2011 kello 16.33 (EEST)