Keskustelu:Porttiteoria

Englanninkielisen Wikipedian puolella on ihan hyvä kritiikkiä-osio. Porttiteoriaan varmaankin liittyy se, että kun kannabis on laitonta, niin sen saatavuudesta vastaavat rikollisliigat, mutta rikollisliigat tekevät paremmat rahat jollakin kalliimmalla ja koukuttavammalla aineella kuin kannabis. Kannabis on liian halpaa ja sen riippuvuuspotentiaali on hyvin matala. Männävuosina tähän viitattiin sellaisella, että: "Ja sitten se tuttu diileri sanoo, että kannabista ei olekaan tarjolla ja tarjoaa jotakin muuta". Noin on ainakin osin selitetty sitä, miten kannabiksesta siirrytään "koviin huumeisiin". --Hartz (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 14.31 (EEST)

Nykyään tilanne on varmaankin vähän monimutkaisempi koska kannabiksen kotikasvatus on yleistynyt ja näin käyttäjän ei välttämättä tarvitse olla tekemisissä muiden aineiden markkinoiden kanssa. Toisaalta vaikuttaa myös siltä että ulkomailta tuodaan suomeen entistä enemmän kannabista. Vaikuttaa siis siltä että kannabis maailman ja suomen käytetyimpänä laittomana huumeena olisi kuitenkin ihan kilpailukykyinen myyntiartikkeli laittomilla markkinoilla, mikä asettaa hieman kyseenalaiseksi sen että diilereillä olisi tarvetta ohjata kannabiksen käyttäjiä muihin aineisiin. Varmasti yksi merkittävä portti minkä tahansa päihteen kokeilemiseen on se että kaverit kokeilee tai käyttää ja ensikokemukset saadaan enemmänkin tuttavien kuin diilereiden kautta. Yksi mielenkiintoinen kysymys olisi myös miten nämä silk roadit vaikuttaa asiaan. Jos sieltä tilaa kannabista ja se tulee ongelmitta perille, niin sieltäpä niitä saa sitten tilata kaikkia muitakin huumeita.

Uskoisin että mistä tahansa päihteestä saatu positiivinen käyttökokemus voi madaltaa kynnystä kokeilla jotain toista päihdettä. Laittomiin kokeiluihin ryhtymisessä on kuitenkin oma kynnyksensä, koska silloin riskeerataan terveyden lisäksi paljon muuta. Toisaalta nuoret rikkovat lakia jo silloinkin kun kokeilevat alkoholia ja tupakkaa alaikäisinä. Kynnys kokeilla kannabista on varmasti pienempi, kuin kokeilla kovempia huumeita, koska kannabis mielletään laittomista huumeista vähiten haitallisimpiin. Kun kannabista kokeillut henkilö on kuitenkin jo laittomuuden puolella, hän ei ehkä koe ottavansa enää uusia riskejä laittomuuden suhteen, jos kokeileekin myös kovempia huumeita. Tällä tavalla kannabiksen laittomuus voi kenties olla kannabiksen kokeilijoille portti laista piittaamattomuuteen. Jos kannabiksen käyttö olisi dekriminalisoitu, voisi henkilöllä olla suurempi kynnys kokeilla laittomia huumeita, koska hän ei olisi vielä tehnyt mitään laitonta.

Korostan vielä että nämä ovat omia spekulaatioitani, joita esitän keskustelumielessä, enkä muutoksina artikkeliin.--Custoo (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 15.09 (EEST)

Mielenkiintoisia spekulaatioita. En-wikin kritiikkiä-osiossa lukee toiseen kappaleeseen liittyen, että "Teenagers' trust of adults erodes when authority-figures exaggerate or make up the dangers of the "gateway" drugs, leading teenagers to regard all anti-drug messages as nonsense." Tarkoittaisi suomeksi, että kun kannabiksen vaarallisuutta liioitellaan ja nuori käyttää sitä, eikä koe sitä erityisen vaaralliseksi, saattaa nuori sitten ajatella, että muutkaan huumeet eivät ole vaarallisia (kaikki huumeet olisivat yhtä "vaarattomia" kuin kannabis ja että kaikkien huumeiden vaaroja on liioiteltu). --Hartz (keskustelu) 22. syyskuuta 2014 kello 16.18 (EEST)

Lähinnä korrelaatio?

eikös näiden väliltä ole löydetty lähinnä korrelaatio? artikkelissa tulisi varmaankin selittää, että kyseessä on havaittu korrelaatio? korrelaatiostahan on vähän tyhmää vääntää kausaatiota, mutta jos tällainen korrelaatiokausaatioselitys on muodostunut "käsitykseksi", niin olkoon. varmaan tuohon johdantoon kannattaisi etsiä jokin muu sana kuin käsitys. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 14.24 (EET)

Tarkoitatko "näillä" mietojen ja kovien huumeiden käyttöä?--Custoo (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 20.31 (EET)

Joo, no johdannossa lukee miedoista päihteistä kovempiin aineisiin. Tuota voisi varmaan hioa. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 20.56 (EET)

Artikkelin täsmentämisestä

Artikkelissa pitäisi mielestäni täsmentää, että puhutaanko tässä koko kansan altistamisesta aineelle, mikä tarkoittaa sitä että väitetään jotakin koko väestöstä, eikä ihmisten välillä täten tarkastella yksilökohtaisia eroja. Toinen vaihtoehto on se, että puhutaan yksilöstä, jolloin on tarkasteltava yksilöä tarkasti. Esimerkiksi eräs yhdysvaltalainen prostituoitu sanoi haastattelussa, että hänen kokemuksensa mukaan noin neljännes kannabista käyttävistä pystyy pysymään vain kannabiksessa ja että 60 prosenttia siirtyy kovempiin aineisiin. Tämä on esimerkki siitä että puhutaan tietyistä yksilöistä, tai pienestä erityispiirteisestä joukosta, joka ei edusta kokonaisväestöä. Yksilöiden tarkastelussa taas keskeiseksi nousee antisosiaalinen persoonallisuushäiriö/psykopatia, eikä tuota todellakaan voi yleistää kokonaisväestöä koskevaksi. Psykopatiaan kuuluu mm. impulsiivisuutta ja turvallisuusnäkökohtien sivuuttamista. --Hartz (keskustelu) 5. syyskuuta 2018 kello 09.08 (EEST)

Suurin osa eksplisiittisesti porttiteoriaa käsittelevästä julkisesta asiantuntijakeskustelusta tuntuu rajoittuvan kokoväestöön yleistämiseen ja mikäli näin myös olisi, niin se olisi ainoa näkökulma, josta wikipediaan voidaan kirjoittaa, koska muu olisi omaa tutkimusta. Mielestäni wikipediassa ei voi alkaa uudelleenmäärittelemään porttiteoriaa, vaan se on ensin tehtävä asiantuntijoiden toimesta, jonka jälkeen siitä voidaan kirjoittaa wikipediassa. Jos asiaa monisyisemmin tarkastelevaa tutkimusta tai asiantuntijanäkemyksiä on löydettävissä, niin sitten siitä ilman muuta tulisi kirjoittaa. Kynnys Wikipediaan sisällytettäväksi on tarkistettavuus, ei totuus.

Kyseenalaistaisin tätä ajattelua kuitenkin seuraavalla tavalla. Eri päihteillä on erilainen riippuvuuspotentiaali, mutta yleistäen voidaan ehkä sanoa, että noin 10 % päihteiden kokeilijoista päätyy riippuvuuskäyttäytymiseen, koska heillä on sille altistavia ominaisuuksia. Kun henkilö kuuluu tähän riskiryhmään, niin huono kierre lähtee helpommin käyntiin mistä tahansa päihteestä ja sitten on ehkä enemmän ympäristöstä ja saatavuudesta kiinni, että millä aineilla hän päätyy ilmentämään alttiuttaan. Koska vain 10 % ajautuu ongelmakäyttöön niin väitän, ettei porttiteoria ylipäätään toimi koko väestön tasolla. Porttiteoriaa mukailevaa käyttäytymistä voidaan kuitenkin havaita silloin, kun on kyse valmiiksi haavoittuvaisista yksilöistä. Silloin olisi mielestäni kuitenkin outoa puhua porttiteoriasta, johon sekoittuu vuosikymmenien disinformaation taakka, kun pitäisi puhua riskiryhmäteoriasta. Tässä ajattelussa ei mielestäni edes tarvita porttiteoriaa mihinkään, joten en toistaiseksi ole vakuuttunut, että miksi näitä asioita edes pitäisi sotkea keskenään. Edellä mainittu pohdinta toimii enemmänkin perusteluna sille, miksi porttiteoria voitaisiin unohtaa ja keskittyä nykyaikaisempiin tapoihin hahmottaa ongelmakäytön syntymistä.--Custoo (keskustelu) 6. syyskuuta 2018 kello 21.59 (EEST)

Artikkeliin voidaan toki lisätä mainintaa siitä että porttiteoria on jollain tapaa vanhentunut tai että riskiryhmäteoria on nykyaikaisempi, mikäli lähteissä näin sanotaan. Itsekin näen tuon riskiryhmäteorian totuudenmukaisempana ajatuksena kuin koko väestötasolla tapahtuvan tarkastelun. Riskiryhmään kuuluvilla on ymmärtääkseni usein jonkinlaisia psyykkisiä oireita, jotka voivat osin johtua ympäristöstäkin, tai sitten antisosiaalista persoonallisuushäiriötä/psykopatiaa. Tuossa aiheesta muualla -olevassa linkissä, jossa poliisi sanoo uskovansa porttiteoriaan, on mielestäni kyse juuri jostakin riskiryhmästä, että poliisi ei liene olevan väärässä uskoessaan porttiteoriaan tarkasti rajatun rikollisuuteen taipuvaisen väestöryhmän tapauksessa. Poliisin ja tutkijan väittelyssä poliisi puhuu pienestä väestöryhmästä ja tutkija kokonaisväestöstä. --Hartz (keskustelu) 10. syyskuuta 2018 kello 13.42 (EEST)