Keskustelu:Otsonikato

Artikkeli Otsonikato on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
26.12.2006–26.1.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
27.1.–10.2.2007	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
31.3.2019–26.3.2020	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tavoitteena saada tämä suositelluksi. Kirjoitustyö on yhä kesken, mutta kommentteja saisi mielellään esittää jo tässä vaiheessa. -Aslak 26. joulukuuta 2006 kello 19.42 (UTC)

Ainakin punaisia linkkejä voisi karsia. --Green Bonsai 26. joulukuuta 2006 kello 20.30 (UTC)

Sanoisin, että voin itse panna alulle Wienin yleissopimuksen, Brewserin–Dobsonin kiertoliikkeen, alailmakehän otsonin, TOMSin ja halonin. Muihin (yhdisteartikkeleihin) tarvittaisiin avuksi kemistiä, vapaaehtoisia? -Aslak 27. joulukuuta 2006 kello 18.47 (UTC)

Tsemii lupasi auttaa, joten punaisista linkeistä päästään kyllä eroon ennen äänestystä. Sisältöön kaipaisin kommentteja. -Aslak 29. joulukuuta 2006 kello 21.20 (UTC)

Vaikuttaa hyvältä. Paikoitellen teksti saattaa kyllä olla liian tieteellistä asiaa ennestään tuntemattomalle, mutta ei asioita yhtään kansantajuisemmin taida kuitenkaan voida ilmaista. --Velma 31. joulukuuta 2006 kello 17.30 (UTC)

Yritetään. Olen pyrkinyt selittämään vaikeat termit. Onko tekstissä jokin erityinen virke/ilmaus, joka vaatisi kansantajuistamista, vai pitäisikö vain selitellä laveammin? –Aslak 31. joulukuuta 2006 kello 19.11 (UTC)

Itse olen kyllä kemiaa lukenut aika paljon, mutta silti tuntui, että vähemmän asioista tietävä ei välttämättä ymmärrä niinkään hyvin. Perustietoja otsonista -kappale ja otsonikadon syyt niihin helmiäispilviin asti olisi mielestäni ne kohdat, jota voisi yrittää vähän viilata. --Velma 1. tammikuuta 2007 kello 08.03 (UTC)

Artikkeli on mainio tietopaketti. Kieli on pääasiassa hyvää, mutta jonkin verran näkyi substantiivitautia (”mikä merkitsee mahdollisen kaihin ilmaantumista entistä nuoremmalla iällä”) ja epäselvää pelkällä tämä-sanalla viittaamista (”Tämän pelätään heikentävän merien hiilinielua”). Johdannossa lyhytaaltoisen sähkömagneettisen säteilyn mainitseminen sekoitti, eikö siinä voi puhua pelkästään UV-säteilystä? Otsonisyklikuvan voisi varmaan suomentaa kuvasivulle. Katso myös -osio on minusta vähän turha, kun jokainen siinä mainittu asia on kuitenkin tekstissä linkitetty ja käsitelty. Kahta virkettä en ymmärrä tai halua ymmärtää: ”Osittain tämän vuoksi otsonikato yllätti tutkijat: pääteltiin, että on oltava jokin mekanismi, jolla kloori pääsee vapautumaan reserviyhdisteistä.” ”Yksilötasolla oma käyttäytyminen vaikuttaa säteilyannokseen huomattavasti otsonikatoa enemmän.” Jotenkin omituiselta tuntuu virke: ”Lisäksi on pohdittava tarkoin erilaisten yhdisteiden ja muun muassa stratosfäärissä lentävien yliäänikoneiden vaikutusta otsonikerrokseen.” Saisitko, Aslak, kerrottua yliäänikoneiden mahdollisista vaikutuksista vaikka kohdassa Otsonikadon syyt? --Tsemii 10. tammikuuta 2007 kello 01.51 (UTC)

Hyvä, kiitän kommenteista. Tarkoitatko, että kuvasta voisi tehdä suomenkielisen version vai suomennoksien lisäämistä kuvan taakse? Yliäänikoneiden ei tietääkseni pitäisi olla mikään merkittävä uhka otsonikerrokselle, ellei trafiikkia stratosfäärissä ala olla ihan liian kanssa, mutta yritän löytää niistä vielä tarkempaa tietoa. -Aslak 10. tammikuuta 2007 kello 17.41 (UTC)

Otsonin absorptioalue ei kata koko UV-säteilyn aallonpituusaluetta, mutta korvasin sähkömagneettisen säteilyn yksinkertaisesti auringonsäteilyllä. Otsonikadon vaarat -osio on vielä vähän raakile, työstän sitä. Poistin Katso myös -osion. Yritin täsmentää jälkimmäistä epäselvää virkettä, mutta voisitko vielä tarkentaa, mitä epäselvää ensimmäisessä on? -Aslak 10. tammikuuta 2007 kello 18.15 (UTC)

Lisäsin kappaleen yliäänikoneista. Käyttämäni lähde on valitettavasti jo kymmenisen vuotta vanha, mutta ilmeisesti mitään erityisen hälyttävää ei ole havaittu senkään jälkeen. Aion mainita samassa yhteydessä vielä avaruuslentojen vaikutuksesta. –Aslak 10. tammikuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

Suomensin tuon kuvan sinne kuvan omalle sivulle, jos siitä nyt jotain iloa on. Epäselvässä virkkeessä askarruttaa, miksi yllätti, milloin yllätti ja milloin pääteltiin. Kun luin historiaosion uudelleen, aloin päästä jyvälle. Ennen ongelmakohtaa yllätykseen on viitattu vain johdannossa, joten pitäisiköhän tuosta kohdasta kitkeä historiallinen näkökulma pois ja kertoa vain, että kloorin uskotaan voivan vapautua takaisin otsonin kiusaksi. Yliäänikoneista on nyt mukavasti asiaa. Omassa lähteessäni (Wayne & Wayne: Photochemistry, 1996 – ei ihan uutukainen sekään) mainitaan koneiden määrän vähäisyyden lisäksi, että koneet lentävät niin matalalla stratosfäärissä, että NO_x-syklillä on melko vähän vaikutusta otsonin määrään. Oletko muuten kuinka tarkkaan miettinyt samojen sanojen uudelleen linkittämistä? Esimerkiksi tulivuori on linkitetty kolmesti, ja minua vähän häiritsi, että heti ensimmäisen alaotsikon alla on taas linkitetty johdannossa olleita asioita (pääartikkelilinkit ovat toki ok). --Tsemii 11. tammikuuta 2007 kello 22.37 (UTC)

Kiitos suomennoksesta. Olen kirjoittanut artikkelia paloittain ja sekalaisessa järjestyksessä, joten on vaikea muistaa mitä sanoja on jo linkitetty ja mitä asioita kerrottu. Luen lopuksi koko hökötyksen läpi jotta ei jää mitään ihmeellisyyksiä ja poistan samalla ylimääräiset linkit. –Aslak 13. tammikuuta 2007 kello 12.42 (UTC)

Poistin ylimääräisiä linkityksiä, jätin tosin harkitusti muutaman. –Aslak 13. tammikuuta 2007 kello 13.49 (UTC)

Muutin aurinkosäteilykohtaa, mielestäni selkeämmäksi. Lisäksi muutin lyhytaaltoinen-sanat lyhytaallonpituisiksi ja korvasin sekä-sanan käyttöä ja-sanalla, missä sille ei ollut että-paria. Saa palauttaa, jos nämä koetaan huononnuksina. Uvainio 20. tammikuuta 2007 kello 10.43 (UTC)

Omalta osaltani alan olla tämän kanssa valmis ainakin toistaiseksi. Jos ja kun otsonikadosta halutaan kertoa enemmän, on mielestäni syytä jatkaa ala-artikkeleissa (asiaahan riittää varmaan hyllymetreittäin, mutta toivoisin pääartikkelin pysyvän yleisellä tasolla). Toivottavasti teksti on riittävän kansantajuista. –Aslak 26. tammikuuta 2007 kello 15.20 (UTC)

---

Näköjään vasta äänestys antoi minulle muokkaamiseen tarvittavan aktivoitumisenergian. Kommentoin tässä joitakin tärkeitä muutoksia, koska en jaksanut muokata monessa osassa. Muutin alun absorptiokohtaa, koska se oli minusta edelleen turhan vaikeaselkoinen. Ensimmäisessä kappaleessa tuskin tarvitsee erikseen painottaa, että kyseessä on vain osa UV-säteilystä. Halogenoidut hiilivedyt eivät ole sama asia kuin halonit, joten poistin maininnan. Pystyprofiilin otin pois kuvatekstistä, koska se tulee tekstissä vasta myöhemmin (ja on hämäävä sana). Poistin inertti-sanan, koska happea ei nähdäkseni voi noissa oloissa sanoa inertiksi, koska se voi reagoidakin. Törmäys taas ei välttämättä aiheuta reaktiota. Korjasin myös kielivirheitä ja tyyliä, mutta muutoksia saa tietenkin palautella, jos ne eivät tunnu korjauksilta. Lopuksi aloin miettiä kahta lausetta: ”Otsonikerroksen kehitystä tulevina vuosikymmeninä voidaan arvioida tietokonemallien avulla.” ”Mallien luotettavuutta on vaikea arvioida.” Lauseet avaavat kappaleet, mutta kuinka paljon ne oikeastaan liittyvät kappaleiden sisältöön? Ensimmäistä lausetta siirtäisin kappaleen sisällä loppuun päin. Toinen kappale ei minusta puhu mallien luotettavuuden arvioinnista sinänsä vaan erilaisista epävarmuustekijöistä, joten avauslausetta voisi ehkä muokata. --Tsemii 28. tammikuuta 2007 kello 02.00 (UTC)

Ok, hyvä. Muutin tuota kohtaa, nyt se on mielestäni jokseenkin johdonmukainen. -Aslak 28. tammikuuta 2007 kello 10.58 (UTC)

Palautin maanpinnalle → maan pinnalle, kuulostaa paremmalta. Ison alkukirjaimen voisi tietenkin laittaa, mutta se on minusta turhaa korostusta. –Aslak 28. tammikuuta 2007 kello 11.40 (UTC)

Otsonikerroksen tulevaisuus

Tekstiin voisi tarkentaa, oliko 2005 "otsonia tuhoavien kaasujen määrä troposfäärissä" laskenut 8–9 prosenttia niiden 1990-luvun tasosta vai oliko kaasujen määrä laskenut 8–9 prosenttiin 1990-luvun tasosta. --jkv 18. syyskuuta 2008 kello 13.43 (EEST)

20 kysymystä

Tällä hetkellä artikkelissa on joukko viittauksia WMO:n FAQ-kirjaseen, jotka ainakin väittävät viittaavansa vanhaan 2002 versioon (jonka linkki ei enää toimi :). Laitoin v. 2006 päivityksen muualla-osioon, kun en tiennyt, mitä tuolle tekisi. --J. Sketter 14. maaliskuuta 2010 kello 14.14 (EET)

Kary Banks Mullis' doubts on man-made ozone depletion in the stratosphere

Extract from Mullis' book "Dancing Naked in the Mind Field", chapter 11:
[...] Beyond the lack of scientific evidence, it makes no sense anyhow that we could destroy ozone in the upper atmosphere. If a hole in the ozone layer appeared somehow, here's what would happen: The UV rays from the sun would come through that hole and strike the Earth's atmosphere, where they would be absorbed by the miles-thick layer of oxygen surrounding the Earth. Then it would make more ozone. When the UV rays from the sun combine with oxygen, they form ozone. The ozone thus formed absorbs UV light, which continues to come from the sun, and prevents it from penetrating any farther into the oxygen below that has not been converted to ozone. That is why we have oxygen to breathe down here and ozone in the upper atmosphere. If all the nations in the world agreed to spend all of their money to eliminate the ozone layer - they couldn't do it. It can't go away unless all the oxygen in the atmosphere were to go away, and then, guess what - we couldn't breathe, until the green plants made some more. The ozone in the upper atmosphere regulates itself. [...]
http://www.globalwebpost.com/farooqm/study_res/mullis/method.html
-- 79.206.99.163 20. elokuuta 2010 kello 19.42 (EEST)

Mullis seems to disagree also with climate change, denies AIDS, beliefs in astrology, uses LSD and other substances and has extraterrestrial encounter. Althought he has been awarded with Nobel prize, the above needs some third party confirmation. --Harriv 20. elokuuta 2010 kello 19.48 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Vertaisarviointi pyyntö Suositeltu-statuksen uudelleen arviointia varten. Suurin osa lähteistä on 10–20 vuotta vanhoja. Artikkelissa on paljon lähde? pyyntöjä, rikinäsiä linkkejä ja lähde tarkemmin pyyntöjä. Minua ei kiinnosta kehittää artikkelia, mutta toivon, että jotain muuta kiinnostaa parantaa sitä--Superkissan (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 00.39 (EET)

Ei kai tuossa muuta tekemistä kuin katsella uudempia lähteitä ja lähteistää lähteettömät kohdat, kuten mainitsitkin. Otsonikadosta kuitenkin puhuttiin paljon 1990-luvulla, jolloin sitä tutkittiin ja tehtiin korjaavat toimenpiteet. Sen jälkeen aihe ikään kuin unohtui ja se jäi mappi ööhön, koska ongelman ajateltiin olevan sillä erää ratkaistu. Voi varmaan sanoa, että otsonikadon tilalle tuli aiheena ilmaston lämpeneminen. Sitenpä se että lähteet ovat vanhoja ei ole kovin suuri ongelma. Uudemmat lähteet ovat varmaankin sellaista seurantatutkimusta, että miten otsoniaukko on pienentynyt vuosikymmenten kuluessa. --Hartz (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 09.27 (EEST)

Olen tuota uudistanut jo jonkun verran. Otsonikatoa seurataan koko ajan, mutta tosiaan osa asioista on sellaisia, missä vanhat lähteet eivät haittaa (kuten otsoni yleisesti tai otsonia tuhoavat aineet). Aikomuksena on käsitellä loppuun asti. --PtG (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 17.33 (EEST)